Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Tutkimustulos: Jyväskyläläiset ovat aktiivisia liikkujia ja kaupungin rooli liikuntapalvelujen järjestäjänä koetaan tärkeäksi

Tutkimustulos: Jyväskyläläiset ovat aktiivisia liikkujia ja kaupungin rooli liikuntapalvelujen järjestäjänä koetaan tärkeäksi

Miten jyväskyläläiset liikkuvat? Mitkä ovat jyväskyläläisen liikuntakulttuurin tulevaisuuden haasteet? Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut ja Tietoykkönen Oy toteuttivat maalis-huhtikuussa 2016 laajan tutkimuksen, jossa selvitettiin jyväskyläläisten liikunta-aktiivisuutta ja -tottumuksia sekä tyytyväisyyttä kaupungin tarjoamiin liikuntapalveluihin.

- Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat jyväskyläläiset ja tutkimukseen saatiin peräti 2020 vastausta. Lisäksi niiltä vastaajilta, joiden kotitalouksissa asui alle 18-vuotiaita lapsia, tiedusteltiin myös heidän lastensa liikkumisesta. Tiedonkeruu suoritettiin puhelinhaastatteluilla sekä verkossa täytettävän kysymyslomakkeen avulla, kertoo Jyväskylän kaupungin palvelujohtaja Ari Karimäki.

Tutkimuksen tulosten perusteella Jyväskylän aikuisväestön vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus on valtakunnallisesti vertailtuna korkealla tasolla. Noin joka kolmas harrastaa vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään 4-6 kertaa viikossa ja lisäksi runsas kolmasosa 2-3 kertaa viikossa. Vain 2 % vastaajista ilmoitti, että ei harrasta lainkaan vapaa-ajan kuntoliikuntaa. Tutkimuksessa kuntoliikunnalla tarkoitettiin vähintään 30 minuutin kertakestoista liikuntaa, jossa ainakin lievästi hengästytään tai hikoillaan.

Tulokset kertovat myös, että jyväskyläläisten vapaa-ajan kuntoliikunta vähenee melko tasaisesti iän myötä. Nuorimmassa, alle 25-vuotiaiden ikäryhmässä vähintään 2-3 kertaa viikossa harrastavia oli 81 % ja vanhimmassa, yli 64-vuotiaiden ikäryhmässä 67 % vastaajista. Lasten liikunnan harrastaminen on hyvin suurta alle 12-vuotiailla, mutta harrastuneisuus laskee selkeästi jo yläkouluun siirryttäessä. Vastaajien koulutustasolla oli myös merkitystä kuntoliikunnan harrastamiseen. Perusasteen suorittaneista 66 %, keskiasteen suorittaneista 73 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneista 78 % harrasti vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään 2-3 kertaa viikossa.

- Nämä tutkimustulokset mukailevat trendejä, jotka nousevat esiin muista vastaavista valta-kunnallisista tutkimuksista, Karimäki jäsentelee.

Hieman yli kolmasosa kyselyyn vastanneista ilmoitti osallistuvansa ohjattuun liikuntatoimintaan. Enimmäkseen ohjattua liikuntaa harrastetaan urheiluseurassa tai kaupallisessa liikuntayrityksessä ja naiset osallistuvat ohjattuun liikuntaan miehiä aktiivisemmin. Kaupungin rooli liikunnan järjestäjänä koettiin tärkeäksi erityisesti lasten ja nuorten sekä erityisryhmien osalta. Liikunnan harrastamista tai liikuntaan osallistumista vaikeuttavina tekijöinä mainittiin muun muassa pääsymaksujen kalleus, ajanpuute sekä liikuntapaikkojen etäisyys kodista.

- Tulokset kertovat sekä kunnallisen liikuntasektorin että seurakulttuurin murroksesta. Kaupunki koetaan yhä merkittävämmäksi järjestäjätahoksi sellaisissa palveluissa, jotka aiemmin on mielletty pääosin seuroille kuuluviksi. Kokonaisuudessaan tutkimus on yksi onnistuneimmista alallaan Suomessa, ja se antaa varsin luotettavan kuvan Jyväskylän asukkaiden odotuksista kunnallisia liikuntapalveluja kohtaan, tiivistää tutkimuksen suunnitteluvaiheessa asiantuntijana toiminut Jyväskylän yliopiston liikuntakasvatuksen laitoksen johtaja Kalervo Ilmanen.

Jyväskyläläiset tyytyväisiä kaupungin liikuntapalveluihin

Kokonaistyytyväisyyttä Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluihin tiedusteltiin kysymyksellä ”Kuinka tyytyväinen olette yleisesti Jyväskylän liikuntapaikkoihin ja -palveluihin?”. Viisiportaisen asteikon keskiarvoksi muodostui 4,0, eli Jyväskylän asukkaat ovat keskimäärin varsin tyytyväisiä liikuntaolosuhteisiinsa. Alueellisesti katsottuna liikuntapalveluihin tyytyväisimpiä ovat Keljon alueen asukkaat ja tyytymättömimpiä puolestaan Tikkakoski-Nyrölän asukkaat.

Tutkimuksen kautta kerättiin myös tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta kuntalaisten liikunnan harrastamiseen. Toistaiseksi aihe ei ole ollut juurikaan esillä suomalaisessa liikuntatutkimuksessa. Jyväskylän tapauksessa runsas neljäsosa vastaajista ilmoitti, että ilmastonmuutos on vaikuttanut liikunnan harrastamiseen tai muuttanut heidän liikuntakäyttäytymistään. Selvästi eniten mainintoja saivat perinteisten talvilajien kuten hiihdon, luistelun ja laskettelun harrastamisen vähentyminen ja harrastuskauden lyhentyminen.

- Tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta faktatietoa kuntalaisten liikuntakäyttäytymisestä sekä heidän tyytyväisyydestään liikuntapalveluja kohtaan. Se, että voimme mutu-tuntuman sijasta turvautua luotettavaan tutkimusdataan, antaa erinomaisen selkänojan myös meille päätöksentekijöille, summaa Jyväskylän kaupunginvaltuutettu ja liikuntasuunnitelman ohjaustyöryhmän jäsen Caius Forsberg.

Tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan Jyväskylän liikuntapalvelujen verkkosivuilla.

Lisätiedot:

Palvelujohtaja Ari Karimäki p. 014 266 4001, ari.karimaki[at]jkl.fi

Liikuntasuunnittelija Henri Nyholm p. 014 266 4308, henri.nyholm[at]jkl.fi

24.8.2016Henri Nyholm

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje