Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 30.5.2016

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 30.5.2016

KymppiR2016-ohjelma: Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026

Kaupunginvaltuusto hyväksyi KymppiR2016-ohjelman ja kestävään liikkumiseen tukeutuvat täydennysrakentamisen periaatteet.

KymppiR2016-ohjelma sisältää uusien asuinalueiden rakentamisen ajoituksen vuosille 2016–2026. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa riittävä ja alueellisesti monipuolinen asumisen tonttitarjonta sekä edistää hallittua kasvua ja asumisvision toteutumista. Ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentamisen investoinnit
ovat ennakoituja ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin muutostarpeisiin.

KymppiR -ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun. KymppiR-ohjelma tarkistetaan vuosittain ja sen toteutumista seurataan tiiviisti.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy ohjelman kerran valtuustokaudessa tai aina tarpeen vaatiessa, kun tehdään periaatteellisia linjauksia. Tänä vuonna ohjelmanhyväksyy kaupunginvaltuusto.

KymppiR2016-ohjelmassa määritellään mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja miten täydennysrakentamista edistetään. KymppiR-ohjelma sisältää määrällisiä tavoitteita koskien kaavavarantoa, asemakaavoitusta ja tonttimarkkinointia.

Asuinrakentamisen painopiste on siirtymässä omakotitalorakentamisesta yhä enemmän kerrostalorakentamiseen. Omakotitonttien osalta varaudutaan edelleen tarjoamaan kaupungin omistamalta maalta noin 100 uutta omakotitonttia vuodessa. Lisäksi kaupunki tarjoaa tontteja aiemmin aloitetuilta alueilta.

Kerros- ja rivitalotuotantoa varten kaavoitetaan vuosittain vuoden asuntotuotantotavoitteen verran eli 70 000 k-m2, josta noin 10 000 k-m2 on senioriasumista. Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava asemakaavoitettu kaavavaranto.
KymppiR2016-ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi kasvaa pitkälti täydennysrakentamispainotteisesti.

Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää seudullista yhteistyötä. Seuraavassa KymppiR2017-ohjelmassa tarkastellaan asumisen ilmiöitä seudullisesta näkökulmasta. Ohjelmassa analysoidaan myös ikääntyvien Jyväskylän sisäistä muuttoliikettä ja tutkitaan, miten väestön ikääntymisen vaikutukset tulee huomioida maankäytön toteutuksen suunnittelussa.

Ohjelma on saatavilla internetistä: http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/kymppiohjelma

Jyväskylän seudun jätelautakunnan sopimuksen sekä Mustankorkea Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen

Mustankorkea Oy on Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan omistama jätteenkäsittely-yhtiö, joka aloitti toimintansa 1.1.1998. Yhtiöstä tuli täysin kuntien omistama yhtiö 17.12.2014 eli heti sen jälkeen, kun Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätös ostaa Vapo Oy:ltä 275 (55 %) Mustankorkea Oy:n osaketta tuli lainvoimaiseksi.

Jätelaki uudistui 1.5.2012 alkaen. Jätelain ja Mustankorkea Oy:n omistuspohjan muutoksesta johtuen Jyväskylä, Laukaa ja Muurame ovat kevään 2016 aikana neuvotelleet seudullisen jätehuoltoviranomaisen perustamisesta.

Jätehuollon viranomaistehtävistä on Jyväskylässä päättänyt kaupunkirakennelautakunta. Jatkossa seudullisen jätelautakunnan tehtävänä on huolehtia sopijakunnille kuuluvista jätelain mukaisista jätehuollon järjestämiseen, suunnitteluun ja seurantaan liittyvistä viranomaistehtävistä.

Kaupunginvaltuusto
1. hyväksyi sopimuksen Jyväskylän seudun jätelautakunnasta ja määrää sen tulemaan voimaan 1.9.2016 alkaen
2. nimesi jätelautakuntaan neljä (4) jäsentä, neljä (4) henkilökohtaista varajäsentä ja puheenjohtajan sekä huomioi nimeämisessä tasa-arvovaatimukset:
pj. Jari Blom (Jukka Hämäläinen), Minna Mäkinen (Veikko Ahola), Sirkku Laurila (Raija Sipinen) ja Timo Peura (Mimmi Pietiläinen).
3. hyväksyi Mustankorkea Oy:n osakassopimuksen
4. antoi kaupunginjohtajalle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia sopimuksiin.

Riitta Tynjän (SKP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Könkkölästä virkistyspaikka kaikille kuntalaisille

Riitta Tynjä (SKP) ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet valtuustoaloitteen 15.6.2015, jossa he ehdottavat Könkkölän käyttöoikeuden poistuttua kaupungin viranhaltijoilta ja työntekijöiltä, että Könkkölästä kehitetään virkistyspaikka kaikkien kuntalaisten käyttöön. He esittävät myös, että uuteen kaupunkistrategiaan pohjautuen kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset voivat osallistua asian valmisteluun heti alusta lähtien.

Otteita vastauksesta:
Alueella on tällä hetkellä työllistämiseen liittyviä toimintoja. Toiminta on pääasiassa luonto- ja hyvinvointipainotteista ja kohdistuu nuoriin. Ympäristössä korostetaan yrittäjyyttä ja oppimista, taustalla on Green Care -ajattelu. Lisäksi esimerkiksi henkilöstöjärjestöjen on toistaiseksi mahdollisuus kesäaikaan järjestää Könkkölässä yleisiä saunavuoroja kerran viikossa.

Talousarviossa 2016 on varattu määräraha alueen kehittämisen käynnistämiseksi. Tämä tarkoittaa rakennusten saneerausta ja työllistämistoiminnan vahvistamista. Tähän hankkeeseen liittyy kilpailutus, jossa etsitään kumppania, joka ostaa kiinteistön, kunnostaa sen ja tarjoaa kaupungille työllistämispalveluita.

Könkkölän kehittämisessä on tarkoitus avata alue kaikille kaupunkilaisille. Alueelle on suunniteltu erilaisia aktiviteetteja, kuten työpajoja, luonnossa liikkumista, kaupunkiviljelyä sekä kahvilatoimintaa.

Jyväskylässä on kuntalaisille virkistyspaikkoja, liikunta-alueita ja uimarantoja. Lisäksi Jyväskylässä panostetaan merkittäviin uusiin alueisiin ja kaupunkikehitysalustoihin, joissa on huomioitu kaupunkilaisten virkistäytyminen osana hyvinvointia ja liikuntaa. Yksi painopiste on Jyväskylän keskustan viher- ja virkistysalueiden kehittäminen, joka on nimetty Kehä Vihreäksi. Kehä Vihreän visio on kehittää alueesta viihtyisä, osallistava, aktiivinen ja tunnettu - uudenlainen kaupungin keskuspuisto. Muita merkittäviä kehittämiskokonaisuuksia ovat Tourujoen laakso ja Hippoksen alue.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Matti Björkin (Kesk.) ym. valtuustoaloite: Kylätalot hyvinvoinnin tuottajina Jyväskylässä

Matti Björk ja 37 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 26.10.2015 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupunki jatkaa yhteistyötä Huhtasuolla ja ottaa kehittääkseen kylätalotoimintaa kaupungin muilla alueilla ja pyrkii näin aktiivisesti edistämään Jyväskylän työllisyyttä ja hyvinvointia. Aloite on tehty kylätoiminnan aktivoimiseksi. Esimerkkinä aloitteessa käytetään Huhtasuon kylätoimistoa sekä Hyvinvointia Huhtasuolle -hanketta, jossa on kokeiltu uutta tapaa toimia yhteistyössä alueen toimijoiden, vapaaehtoisten ja työttömien kanssa.

Otteita vastauksesta:
Hyvinvointia Huhtasuolle -hankkeen toimintamalleja sovelletaan käytäntöön myös muilla kaupungin asuinalueilla. Vuosina 2016 – 2017 on asuinaluetoiminnan painopisteenä Suur-Keltinmäen alue.

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki (KYT) ry on aloittanut hankkeen WOLMAR – Keski-Suomen yhteisöllisten toimijoiden ja toimitilojen tiedonvälityshanke ja se on tarkoitus toteuttaa 1.4.2016–31.5.2018. Hankkeen on tarkoitus tuottaa ja välittää tietoa erityisesti
keskisuomalaisten järjestöjen ja yhdistysten omistamista ja hallinnoimista toimitiloista ja niihin liittyvästä osaamisen, laadun ja toiminnan hallinnasta.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja totesi annetun vastauksen riittäväksi.


Kaupunginvaltuuston esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=2091

Lisätietoja:
valtuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, p. 050 5924 471

30.5.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje