Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Perusturvalautakunnan päätöksiä 26.5.2016 olleesta kokouksesta

Perusturvalautakunnan päätöksiä 26.5.2016 olleesta kokouksesta

Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan, että Jyväskylän kaupunki hakeutuu mukaan sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeeseen. Mikäli ministeriö valitsee Jyväskylän kokeilukunnaksi, voi jyväskyläläinen valita ensi vuoden alusta avoterveydenhuollon palveluntuottajaksi myös yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan. Kustannukset asiakkaalle ovat kokeilussa täysin samat kuin julkisella sektorilla. Yksityiselle sektorille ilmoittautuneen asiakkaan kulut maksetaan kokeilun aikana hankerahoituksella.

Jyväskylän kaupungin osallistuminen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeeseen

Perusturvalautakunta päätti, että Jyväskylän kaupunki hakeutuu kokeilukunnaksi sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihankkeeseen. Samalla lautakunta valtuutti perusturvan toimialajohtaja Kati Kallimon allekirjoittamaan hankehakemuksen, joka tulee jättää elokuun loppuun mennessä. Kaupungin kustannukset osallistumisesta vahvistetaan talousarvion valmistelun yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on varannut valinnanvapauskokeiluun 10 miljoonaa euroa. Siitä merkittävin osa käytetään kokeilukunnille myönnettäviin valtionavustuksiin.

Valinnanvapauskokeilu tuottaa tietoa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevaan valmisteluun. Kokeilu toteutetaan muutamassa lokakuun loppuun mennessä valittavassa kokeilukunnassa. Valinnanvapauskokeilun avulla selvitetään asiakkaan valinnanvapauden vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen ja laatuun. Lisäksi selvitetään, miten palvelujen hinnoittelu- ja korvausmallit vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskustannuksiin. Tavoitteena on löytää kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen, yhdenvertaiseen hoitoon ja palveluun pääsyn mahdollistava, asiakkaiden osallistumiseen ja palvelutuotannon kehittämiseen kannustava malli.

Valinnanvapauslainsäädäntö säädetään osana sote-udistusta. Lain myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Asiakkaan valinnan mahdollisuus turvataan yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla ja valintaa tukevilla julkisilla tiedoilla.

Kokeilu toteutetaan yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ja Sitran kanssa. THL osallistuu kokeiluun rakentamalla arviointikehikon, jonka avulla saadaan luotettavaa tietoa valinnanvapauskokeilun vaikutuksista palveluiden järjestäjille, tuottajille ja käyttäjille. Sitra on mukana kokeiltavien palvelukokonaisuuksien ja niihin liittyvien hinnoittelu- ja rahoitusmallien rakentamisessa.

Sitran myöntämä valmisteluraha

Sitra myöntää kunnille valmistelurahaa valinnanvapauskokeilun valmisteluun, jotta kokeilu on mahdollista aloittaa vuoden 2017 alusta. Sitra rahoittaa valmisteluprosessia kaupungin kanssa tehtävän sopimuksen allekirjoittamisesta vuoden 2016 loppuun saakka 50 000 eurolla. Sitran tekee sopimuksen valmistelutyöstä sellaisten kuntien kanssa, joilla on kokemusta palveluseteleiden käytöstä, tilaaja-tuottaja-mallista ja tuotteistuksesta. Kunnilla tulee lisäksi olla edellytykset käynnistää kokeilu vuoden 2017 alussa.

Jyväskylän kaupungin osaaminen palveluseteliasioissa ja laaja palvelusetelin käyttö on huomioitu valtakunnan tasolla. Näistä syistä johtuen Sitran edustajat lähestyivät Jyväskylän perusturvantoimialan johtoa ja esittivät halukkuutensa olla tukemassa palvelusetelitoiminnan ja asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien kehittämistä ja laajentamista muihin kuntiin. Saatuja kokemuksia halutaan hyödyntää kärkihankkeen valinnanvapauskokeilun toteuttamisessa.

Jyväskylän kaupungille ja koko Keski-Suomen alueelle kokeilu antaa mahdollisuuden kokeilla ja kehittää asukkaiden valinnanvapauden toteuttamista ennen valinnanvapauslainsäädännön voimaantuloa erillisellä kärkihankerahoituksella. Potilas tuottaa kaupungille valinnoillaan tietoa saamansa palveluiden laadusta. Kokeilu mahdollistaa näin oman toiminnan kehittämisen ja haltuunoton, kun väestön tarpeet ja kysyntä saadaan kokeilun aikana nykyistä paremmin selville.

Lyhytaikaisen tehostetun palveluasumisen palveluseteli

Perusturvalautakunta tarkensi kokouksessaan aiempaa päätöstään tehostetun palveluasumisen palvelusetelin käytön perusteista ja hinnoista. Hintoihin ei tullut muutoksia, mutta palveluiden myöntämisen perusteita tarkennettiin hieman. Uusissa ohjeissa lyhytaikaisen asumisen palveluseteli myönnetään vuorokausina ja korvaus palveluntuottajalle maksetaan asiakkaan läsnäolovuorokausilta. Tarkennettujen ohjeiden mukaan lyhytaikaisen asumisen palvelusetelillä myönnetään enintään 12 seitsemän (7) vuorokauden jaksoa vuodessa. Aiemmassa päätöksessä sekä sen liitteissä puhuttiin hoitopäivistä. Hoitopäivien määrä oli kahdeksan.

Lautakunta hylkäsi Jovi Care Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen koskien kotihoidon palvelun hankintaa

Perusturvalautakunta hylkäsi Jovi Care Oy:n oikaisuvaatimuksen koskien kotihoidon palvelun hankintaa. Toimialajohtaja Kati Kallimo on viranhaltijapäätöksellään 17/2016 valinnut kotipalvelutuottajan alueelle Huhtasuo-Aittorinne. Jyväskylän kaupunki on 7.4.2016 tehdyllä päätöksellä sulkenut tarjouskilpailun ulkopuolelle Jovi Care Oy:n. Päätöksessä Jyväskylän kaupunki on katsonut, ettei Jovi Care Oy sovellu tarjoajaksi, koska tämä on edellisessä 3.11.2015 julkaistussa kilpailutuksessa voittanut tarjouskilpailun, mutta jättänyt allekirjoittamatta hankintasopimuksen vaaditussa ajassa, eikä ole saapunut sovittuna aikana aloittamaan palveluntuotantoa. Jovi Care Oy vaatii 7.4.2016 tehdyn hankintapäätöksen poistamista ja asian ratkaisua uudelleen.

Perusturvalautakunnan päätöksen perusteluissa todetaan mm., että hankintamenettelystä voidaan sulkea pois taloudellinen toimija, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomaiset voivat näyttää toteen. Kaupungin perusteluiden mukaan Jovi Care Oy ei ole noudattanut 27.11.2015 tarjouksessa antamaansa sitoumusta, eikä ole aloittanut palveluntuotantoa sitoumuksensa mukaisesti. Kaupungin mukaan palveluntuotannon häiriöttömällä jatkumisella on huomattava merkitys palvelujen piirissä oleville vanhusasiakkaille. Jovi Care Oy:n virheellinen menettely on aiheuttanut haittaa Jyväskylän kaupungille, joka on joutunut tekemään mittavia poikkeusjärjestelyjä, jotta kotihoidon palvelut on saatu turvattua asiakkaille häiriöittä.

Lautakunnan perusteluissa todetaan lisäksi, että hankinnan tarjouspyyntö ei ole ollut virheellinen. Jyväskylän kaupunki ei voi tarjouspyynnössä määritellä tapahtuuko kahden ulkopuolisen toimijan välillä liikkeenluovutus vai ei. Mahdollinen liikkeen luovutus syntyy vanhan ja uuden palveluntuottajan välillä. Jyväskylän kaupunki ei palvelun tilaajana ole liikkeen luovutuksen osapuoli eikä kaupungin velvollisuuksiin kuulu erikseen selvittää ennen kilpailutusta onko kyseessä mahdollisesti liikkeen luovutus vai ei. Uuden palveluntuottajan on joka tapauksessa arvioitava omalta osaltaan henkilöstökustannusten osuus ja siinä yhteydessä myös huomioitava mahdollinen liikkeen luovutus.

Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2015

Perusturvalautakunta antoi kokouksessaan kaupunginhallitukselle lausunnon sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2015. Jyväskylää koskevien sosiaaliasiamiesasioiden määrä (269) väheni 2,5 % edellisestä vuodesta (v. 2014:276). Yhteydenotoista palveluihin tyytymättömien osuus oli lähes 80 % ja tiedustelutyyppisiä yhteydenottoja oli 20 %.

Eniten yhteydenottoja oli toimeentulotukea koskien (111, vuonna 2014 yhteydenottoja 116). Lastensuojelu pysyi edellisvuoden lukemissa (42). Vammaispalvelusta tuli 43 asiaa, mikä oli enemmän kuin aiemmin (2014:29). Perheasioiden määrä (8) puolittui edellisestä vuodesta (2014:17). Muita kuin sosiaalihuollon palveluja koskeva asiointi väheni edelleen ja niistä tuli 3-5 palautetta. Päihdehuollosta ei tullut asiointeja. Ikääntyvien palveluista otettiin vuonna 2015 yhteyttä sosiaaliasiamieheen neljä kertaa (2014:14).

Päätöksiä sekä jonotus- ja käsittelyaikoja koskeva palaute on vähentynyt viime vuosina ja kohtelupalaute jo neljänä peräkkäisenä vuonna. Palvelun toteuttamiseen liittyvät yhteydenotot sen sijaan ovat lisääntyneet. Palveluongelmina on mainittu mm. asioinnin vaikeus ja monimutkaisuus, asiakas- ja palvelusuunnitelmien laatu ja vaikeus tavoittaa työntekijää. Yhteistä eri palveluista tulleelle palautteelle oli, että palvelu koettiin yli- tai alimitoitetuksi, tarpeisiin vastaamattomaksi ja itselle vieraaksi.

Palvelun toteuttamisesta esille nostetut ongelmat käydään palveluittain läpi ja parannetaan asiakaslähtöistä palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta. Tavoitettavuutta lisätään ottamalla käyttöön monikanavaista asiointia. Sähköisen Hyvis.fi -asiointipalvelun kautta asiakas voi lähettää turvallisesti yhteydenottopyyntölomakkeen lapsiperheiden kotipalveluun, perheneuvolaan, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun ja lapsioikeudellisiin palveluihin. Lisäksi sähköisesti voi lähettää lapsiperheiden kotipalveluhakemuksen, isyyden kiistämislomakkeen, toimeentulotukihakemuksen sekä lastensuojeluilmoituksen.

Paul Abbeyn (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kiintiöpakolaisten kiintiön suurentamisesta Jyväskylässä

Perusturvalautakunta antoi kokouksessaan tarkennetun vastauksensa Paul Abbeyn (Vas.) ja 31 muun valtuutetun valtuustoaloitteeseen siitä, että Jyväskylän kaupunki vastaanottaisi vuosittain 80 kiintiöpakolaista vuodesta 2016 lähtien.

Vastauksessa todetaan, että Jyväskylän kaupunki ottaa vastaan 50 kiintiöpakolaista vuodessa. Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen Ely-keskus ovat sopineet, että vuonna 2016 kiintiö täyttyy oleskeluluvan saaneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista. Jyväskylän kaupunki ottaa kuitenkin vastuun kaikista noin 70 alaikäisestä ilman huoltajaa saapuneesta oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijasta.

Pakolaiskiintiön määrästä riippumatta kaupunkiin jää asumaan Jyväskylän vastaanottokeskuksista noin 300 oleskeluluvan saanutta henkilöä. Keski-Suomen muista vastaanottokeskuksista Jyväskylään voi muuttaa satoja henkilöitä asunnon saatuaan. Lisäksi muualta Suomesta on jo muuttanut oleskeluluvan saaneita henkilöitä.

Tänä vuonna Jyväskylästä kotipaikan saavien ja uusien saapuvien turvapaikanhakijoiden henkilömäärää on vaikea ennakoida. Pakolaiskiintiön nostamista arvioidaan jatkossa vuosittain talousarvion valmistelun yhteydessä. Arviointiin vaikuttavat muun muassa uusien turvapaikanhakijoiden määrä, asuntojen ja palvelujen järjestyminen sekä valtion toimenpiteet turvapaikanhakijoiden asuttamisessa ja kotouttamisessa. Seuraavan kerran pakolaiskiintiön nostamista arvioidaan syksyllä 2017.

Perusturvalautakunnan kokousajat ja kokousjärjestelyt syyskautena 2016

Perusturvalautakunta päätti pitää syksyn kokouksensa seuraavina torstaipäivinä: 25.8., 22.9., 27.10., 24.11. ja 15.12. Iltakoulut pidetään 1.9., 13.10. ja 10.11. Iltakoulujen yhteydessä voidaan pitää tarvittaessa myös kokous.

Kokouksen koko esityslista on luettavissa osoitteessa: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=2152

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja toimialajohtaja Kati Kallimo, p. (014) 266 3001

26.5.2016Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje