Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 3.5.2016

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunnan päätöksiä 3.5.2016

Kaupunkirakennelautakunnan kokouksessa 3.5.2016 käsiteltiin muun muassa Hippoksen asemaakaavan muutosta.

Maankäyttöä ohjaava KymppiR2016-ohjelma kaupunginhallitukseen

Kaupunkirakennelautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että KymppiR2016-ohjelma ja kestävään liikkumiseen tukeutuvat täydennysrakentamisen periaatteet hyväksytään.

KymppiR2016-ohjelma sisältää uusien asuinalueiden rakentamisen ajoituksen vuosille 2016–2026. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on varmistaa riittävä ja alueellisesti monipuolinen asumisen tonttitarjonta sekä edistää hallittua kasvua ja asumisvision toteutumista. Ohjelma toimii Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä. Tavoitteena on, että yhdyskuntarakentamisen investoinnit ovat ennakoituja ja eri toimijoilla on edellytykset varautua tuleviin muutostarpeisiin. KymppiR -ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

KymppiR2016-ohjelmassa määritellään, mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja miten täydennysrakentamista edistetään. Ohjelma on syytä hyväksyä valtuustossa lautakunnan sijaan, sillä sen myötä hyväksytään Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa täydentävät ja tarkentavat täydennysrakentamishankkeiden sijaintiin, sisältöön, ajoitukseen sekä toimijoihin liittyvät kriteerit, joiden pohjalta hankkeita tulevissa kaavoitusohjelmissa priorisoidaan.

Vuosittain kaavoitetaan kaupungin maalle vuoden kysynnän verran lisää eli 100 uutta omakotitonttia. Lainvoimaisen asemakaavavarannon tavoite on 500 omakotitonttia kaupungin maalla, mikä vastaa viiden vuoden kysyntää. Kerros- ja rivitalotuotantoa varten kaavoitetaan vuosittain vuoden asuntotuotantotavoitteen verran eli 70 000 kerrosalaneliömetriä, josta noin 10 000 kerrosalaneliömetriä on senioriasumista. Tavoitteena on ylläpitää viiden vuoden asuntotuotantoa vastaava asemakaavoitettu kaavavaranto.

KymppiR2016-ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi kasvaa pitkälti täydennysrakentamispainotteisesti. Pientalotonttitarjonnan varmistaminen edellyttää kuitenkin myös kaupunkirakennetta laajentavia uudisalueavauksia.

KymppiR2016-ohjelman valmisteluun ovat osallistuneet asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat olleet varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu. Ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Ohjelma on saatavilla internetistä osoitteesta http://www.jkl.fi/kaavoitus/kymppiohjelma.

Vuoden 2016 kunnallistekniikan investointiohjelman muutokset hyväksyttiin

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi vuoden 2016 kunnallistekniikan investointiohjelman muutokset. Muutosten syynä ovat kaupunginvaltuuston 25.4.2016 hyväksymät vuoden 2015 kunnallistekniikan investointimäärärahan uudelleen budjetoinnit vuodelle 2016. Uudelleenbudjetoitujen investointien suuruus on yhteensä 3 430 000 euroa, jolloin investointien kokonaismenot ovat 19 930 000 euroa.

Investointiohjelmaan nyt tehdyistä lisäyksistä merkittävimmät kohdistuvat Kankaan alueen kunnallistekniikkaan ja viheralueisiin, joiden rakentaminen ei viime vuonna toteutunut suunnitellussa laajuudessa.

Kankaan Piippuranta 2 -asemakaavan muutosehdotus nähtäville

Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Kankaan Piippuranta 2 -asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon julkisesti nähtäville ja pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta asianmukaiset viranomaislausunnot.

Lautakunta päätti myös, että mikäli muistutuksia ei jätetä eivätkä asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset edellytä ehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista, se esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kankaan alueella ja se käsittää vanhan paperitehtaan eteläpuolista aluetta lähiympäristöineen sekä alueen Rusokinkadun jatkeelta Paperitehtaankadun molemmin puolin.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kankaan alueen uudisrakentamisen jatkaminen ja muutetaan samalla korttelin 43 asemakaavaa uusien tavoitteiden mukaiseksi. Maa-alue on kaupungin omistuksessa. Kaava-alueen pinta-ala on noin 2,2 hehtaaria.

Vanhan pappilan, keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11:n asemakaavan muutos nähtäville

Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Vanhan pappilan, keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11:n asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon julkisesti nähtäville ja pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta asianmukaiset viranomaislausunnot.

Lautakunta päätti myös, että mikäli muistutuksia ei jätetä eivätkä asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset edellytä ehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista, se esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen Vanhan pappilan sekä keskusseurakuntatalon ja Kauppakatu 11 tonteille. Asemakaavan muutosta ovat omistamilleen tonteille hakeneet Jyväskylän seurakunta Vanhan pappilan ja keskusseurakuntatalon osalta ja Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö KOAS Kiinteistö Oy Jyväskylän Kauppakatu 11:n osalta.

Hippoksen asemakaavan muutosluonnos nähtäville

Kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa Hippoksen asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville, jotta osallisilla on tilaisuus esittää mielipiteensä asiasta.

Suunnittelualue sisältää Hippoksen alueen lähiympäristöineen. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa monipuolisen urheilun, liikunnan ja terveyden edistämiseen liittyvän toiminnan, koulutuksen ja tutkimuksen sekä tapahtumien järjestäminen Hippoksen alueella. Suunnittelualueen koko on noin 21 hehtaaria.

Asemakaavan muutoksella myös tutkitaan alueen täydennysrakentamista asumisen, kaupan ja palvelujen sijoittumiselle, liikennejärjestelyjen parantamista sekä alueen ympäristö- ja luontoarvoja. Lisäksi kaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkikuvallisesti laadukkaan ympäristön suunnittelulle ja rakentamiselle.

Hippoksen alue on kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettu keskeinen liikunnan, urheilun sekä niihin liittyvän tutkimuksen ja koulutuksen aluekokonaisuus Jyväskylän keskustan tuntumassa. Suunnittelualueella sijaitsevat jäähalli, liikunta- ja terveyslaboratorio, Hipposhalli, monitoimitalo ja hyvinvointiteknologian liiketoiminnan keskus, jossa alan tutkimus- ja yritystoiminta toimivat yhteisissä tiloissa. Lisäksi alueella on ulkoliikuntapaikkoja ja sisäisiä liikenneyhteyksiä sekä pysäköintipaikkoja.

Alueen pysäköinti on tehotonta ja paikoitusalueet ovat huonokuntoisia. Pysäköinnistä johtuen alueen jalankulkua ja kevyttä liikennettä ei ole suunniteltu nykytarpeiden mukaisesti. Alueen yleisilme on erityisesti keskiosiltaan ja sisäisiltä liikenneväyliltään sekä paikoitusalueiltaan hajanainen ja jäsentymätön. Alueen rakennuskanta on suurelta osin huonokuntoista, ja rakennusten korjaustarve on suuri ja korjausvelka mittava.

Asemakaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle Jyväskylän kaupungin aloitteesta. Hippos on yksi Jyväskylän kaupungin tärkeimmistä kaupunkikehitysalustoista. Hippos 2020 on useita eri liikunnan ja hyvinvoinnin toimintoja käsittävä kehityshanke, joka toteuttaa Jyväskylän kaupungin strategiaa liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden edistämisessä.

Asemakaavan muutosluonnoksen kortteli- ja katualueiden tilavaraukset sekä rakennusoikeuden määrä ja paikoitustarve perustuvat Hippoksen kiinteistökehityshankkeen yhteydessä laadittuun hankesuunnitelmaan, liikenteen selvityksiin ja yleissuunnitelmiin sekä monitoimiareenan ja liikekeskuksen alustaviin rakennussuunnitelmiin.

Rakennusoikeutta luonnoksessa on yhteensä 186 500 kerrosalaneliömetriä, josta uuden rakennusoikeuden osuus on 120 200 kerrosalaneliömetriä. Luonnoksen mukainen kokonaisrakennusoikeus on noin kolminkertainen alueen voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuteen verrattuna.

Asemakaavalla muodostuu asuinkerrostalojen korttelialue, urheilu- ja liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueita sekä urheilu- ja liiketoimintaa palvelevien ja asuinrakennusten korttelialue. Lisäksi kaavassa on pysäköintilaitosten korttelialue sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialue ja puistoalue.

Asemakaavalla mahdollistetaan Hippoksen alueen kiinteistökehityshankkeen pohjalta määriteltyjen toimintojen rakentaminen sekä rakentamiseen liittyvät tieyhteydet ja liikennejärjestelyt.

Kaavassa uuden monitoimiareenan ja siihen liittyvien tilojen sekä alueen asuin- ja paikoitustalorakentamisen kokonaisrakennusoikeudeksi on niille varatulla korttelialueella merkitty 111 000 kerrosalaneliömetriä, josta korttelialueen asuinrakentamisen määräksi on määrätty enintään 15 000 kerrosalaneliömetriä. Kaavaluonnos mahdollistaa alueelle kolme tornitaloa, joiden kerrosluku on enimmillään 12. Kaupan tilojen määräksi osoitetaan enintään 7 000 kerrosalaneliömetriä, toimisto-, toimitila- ja palvelutiloiksi enintään 14 000 kerrosalaneliömetriä ja hotelli- ja majoitustiloiksi enintään 11 000 kerrosalaneliömetriä.

Alueen pohjoisosan asuinkorttelin rakennusoikeus on 15 000 kerrosalaneliömetriä. Kaavaluonnos mahdollistaa alueelle viisi asuinkerrostaloa, joiden kerrosluku on enimmillään 10.

Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävänä 30 päivää. Alueelle laaditaan erillinen tonttijako.

Kaikki kokouksen päätökset tehtiin esitysten mukaisesti.

Kokouksen esityslistan liitteineen voi lukea osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=2044.


Lisätietoja:
- kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja Seppo Moilanen, p. 040 552 5795, seppo.moilanen[at]jkl.fi
- talous- ja hallintopäällikkö Mari Pitkänen, p. 050 349 5972, mari.pitkanen[at]jkl.fi

3.5.2016Jari Salomaa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje