Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 27.4.2016

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 27.4.2016

Lautakunta päätti, että Nyrölän koulu lakkautetaan 1.8.2016, hyväksyi varhaiskasvatuksen palvelusetelin ja palvelurahan perusteet ehdotuksen mukaisesti ja Kukkumäen päiväkodin hankesuunnitelman muutetun ehdotuksen mukaisesti. Kokouksen lopuksi hyväksyttiin muutaman äänestyksen ja yhden muutoksen jälkeen loput perusopetuksen opetussuunnitelman paikallisista osuuksista luokkien 1-6 sekä arvioinnin osalta.

Nyrölän koulu lakkautetaan 1.8.2016

Lautakunta päätti äänestyksen jälkeen 9–3, yksi tyhjä, että Nyrölän koulu lakkautetaan 1.8.2016. Asiasta jätettiin kolme eriävää mielipidettä. Nyrölän koulussa olisi ollut ensi syksynä enää 16 oppilasta luokilla 1–4. Oppilasmäärä mahtuu hyvin Tikkakosken yhtenäiskouluun ja kuljetukset pystytään järjestämään sinne järkevästi toiminta ja kustannukset huomioiden. Koulun lakkauttaminen tuo arviolta noin 200 000 euron vuotuisen säästön. Myös tarkastelu kaupunginvaltuuston vuonna 2013 hyväksymillä pienten koulujen kriteereillä tuki tehtyä päätöstä. Koululla ei ole kriteerien mukaista 30 oppilasta, eivätkä maankäytön suunnitelmat takaa kasvavaa oppilasennustetta. Kiinteistön kunnostustarve ei ole tällä hetkellä suuri, mutta tulisi kasvamaan tulevina vuosina.

Lautakunta hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman paikalliset osuudet

Lautakunta käsitteli toistamiseen ensi syksynä uudistuvan perusopetuksen opetussuunnitelmaan paikallisia osuuksia. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden opetuksesta neljännellä luokalla, arvioinnin uudistamisesta sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien järjestelyistä äänestettiin ennen päätöksen syntymistä. Esittelijän pohjaesitys jäi voimaan uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksessa neljännellä luokalla sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta äänin 10-2. Arviointikohtaa muutettiin äänestyksen jälkeen äänin 8-4 niin, että sanallinen arviointi otetaan käyttöön vuosiluokilla 1-6 ja luokilla 7-9 käytössä on numeerinen arviointi ja tarvittaessa sanallinen arviointi. 5. ja 6.-luokan valinnaiset opinnot sekä paikallisen opetussuunnitelman lisäosat kulttuuriopetuksen, tieto- ja viestintätekniikan, hyvinvointioppimisen, yrittäjyyskasvatuksen, luontokoulun sekä valmistavan opetuksen osalta hyväksyttiin ilman äänestyksiä. Päätösten myötä on linjattu kaikki paikalliset osuudet luokkien 1–6 osalta. Luokkien 7¬–9 paikallisesti päätettävien oppiaineiden asioiden valmistelu jatkuu ja ne tuodaan päätöksentekoon syksyn 2016 aikana.

Arviointi:
Oppimisen arviointi uudistuu opetussuunnitelman perusteissa ja on Jyväskylässä paikallisesti kenties merkittävin uudistus. Jyväskylässä arvioinnin kehittämisen periaatteena ovat arviointimenetelmien monipuolistaminen, monimuotoisen arvioinnin dokumentaatiotavat, numeerisen arvioinnin vähentäminen, osaamisen laadukas kuvaus sanallisesti sekä oppilaan oman tietoisuuden lisääminen oppimisen tavoitteista, osaamisen luonteesta ja arvioinnin perusteista.

Lautakunnan äänestettyä asiasta arviointikohta muuttui pohjaesityksestä niin, että jatkossa luokilla 1-6 käytetään sanallista taitotasoarviointia ja vuosiluokilla 7-9 numeroita ja tarvittaessa sanallista arviointia.

Monipuolistuvat arviointitavat ehkäisevät eriarvoisuutta ja arviointiin liittyvä vuorovaikutus lisääntyy. Oppilaan tulee saada jatkuvaa palautetta ja palautteen tulee korostaa vahvuuksia ja tukea ja tehostaa oppimista. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa oppilaan osaamista arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin osaaminen vastaa ennalta yhteisesti määriteltyjä taitotasoja. Tavoitteet on määritelty opetussuunnitelmassa. Kriteerit tulee olla yksityiskohtaisesti ja selkeästi kuvattuna, jotta arviointitulos on mahdollisimman luotettava. Jyväskylässä opettajat laativat yhteiset, kaupunkikohtaiset kriteerit. Eri oppiaineiden opettajat ovat valmistelleet oppiaineiden taitotasoarviointitaulukkoja, jotka ovat viimeistelyä vaille valmiita vuosiluokkien 1–6 arvioinnin osalta. Todistukset, todistusmerkinnät sekä erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ovat vielä valmisteilla.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet:
Opetussuunnitelma määrittää, että opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuodessa. Jyväskylässä tämä tarkoittaa paikallisesti sitä, että jokainen koulu järjestää monialaisen oppimiskokonaisuuden opintoja vähintään 60 oppitunnin verran lukuvuodessa (aikaisemmassa valmisteluvaiheessa puhuttiin 10 päivästä). Näiden ns. MONO-opintokokonaisuuksien toteuttamiseen laaditaan koulujen suunnittelun ja käytännön työn tueksi parhaillaan MONO-käsikirjaa Peda.netiin. Tarkoituksena on, että kahtena tulevana lukuvuonna monialaisten oppimiskokonaisuuksien yläteemana voisi olla Suomi 100 vuotta.

Alakoulun lisääntyvä valinnaisuus 5. ja 6.-luokalla:
Jyväskylässä sekä 5. että 6. luokalle tulee lisää valinnaisuutta yksi tunti viikossa. Valinnaisuus toteutetaan laaja-alaisina osaamiskokonaisuuksina ja valinnat tehtyään se muuttuu pakolliseksi suoritettavaksi kokonaisuudeksi. Valinnaisten opintojen seitsemän teemaa ovat: 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen, 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, 3. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, 4. Monilukutaito, 5. Tieto- ja viestintäteknologia, 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys, 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus:
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineissa noudatetaan valtioneuvoston määrittelemää vähimmäistuntijakoa. Jyväskylässä sekä uskonto-oppiainetta että elämänkatsomustieto-oppiainetta opiskellaan neljännellä vuosiluokalla kaksi vuosiviikkotuntia. Kummankin oppiaineen tavoitteet ja sisällöt on paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokkaistettu siten, että neljännellä vuosiluokalla toinen oppiaineiden tunti on mahdollista toteuttaa luokkamuotoisesti yhteisenä oppituntina.

Liikunnan opetus:
Liikunnan opetuksen tarkennuksia ei ehditty saada valmiiksi edelliseen käsittelyyn, joten ne tuotiin linjattavaksi vasta nyt. Jyväskylässä on tehty paikallisia tarkennuksia ja painotuksia.

Opetussuunnitelman muut osuudet:
Lisäksi Jyväskylän paikallinen opetussuunnitelma sisältää Kompassin, eli kulttuuriopetussuunnitelman, tieto- ja viestintätekniikan opetussuunnitelman, hyvinvointi ja turvallinen arki -osuuden, yrittäjyyskasvatuksen ohjelman sekä luontokoulun toimintasuunnitelman. Myös esi- ja perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma sisältyy paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Poimintoja lautakunnassa jo tammikuussa hyväksytyistä linjauksista:
Jo tammikuussa lautakunta linjasi muun muassa Jyväskylän opetussuunnitelmaan kirjatun varhennetun kieliohjelman: A1-kieli englanti alkaa 2. luokalta ja B1-kieli ruotsi alkaa 6. luokalta. Yhteiskuntaoppi alkaa neljännellä luokalla ja sitä on yksi vuosiviikkotunti. Viidennellä luokalla opiskellaan historiaa kaksi vuosiviikkotuntia ja kuudennella luokalla on yksi vuosiviikkotunti historiaa ja yksi yhteiskuntaoppia. Myös oppilaanohjaus alkaa jo 1. luokalla, mutta se ei kuitenkaan ole tuolloin vielä oma oppiaineensa. Kasvun kansio on jyväskyläläinen innovaatio ja tuodaan osaksi opetussuunnitelmaa. Oppilaiden on mahdollista koota, käyttää ja hallita omaa Kasvun kansiota Peda.net-palvelussa. Palveluun on mahdollista kerätä omaan osaamisensa liittyvää aineistoa ja näyttöä myös koulutyön ulkopuolelta. Myös Hyvinvointi ja turvallinen arki -ohjelma otetaan hyvinvointioppimisen tueksi.

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla.

Palvelusetelin ja palvelurahan perusteiden muutokset

Lautakunta hyväksyi Jyväskylän kaupungin maksamien varhaiskasvatuksen palvelusetelin ja palvelurahan uudet perusteet 1.8.2016 alkaen, sekä uusien ehtojen mukaan päivitetyt palveluntuottajaksi hakemisen lomakkeet. Perusteet päivitettiin Jyväskylän sivistyslautakunnan tekemien paikallisten päätösten mukaisiksi sekä vastaamaan uutta varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä. Muutosten jälkeen, 1.8.2016 alkaen, myös yksityisessä palvelusetelillä tuotetussa varhaiskasvatuksessa siirrytään viisiportaiseen hoitoaikaperusteiseen maksujärjestelmän. Lisäksi perusteet huomioivat subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen sivistyslautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti. Perheiden näkökulmasta paikalliset päätökset ovat yhtenäistäneet yksityisiä
ja kunnallisia varhaiskasvatuspalveluja. Päivitetyt hakemukset palvelusetelipalvelun tuottajaksi otetaan käyttöön päätöksen tultua voimaan. Myös nykyiset palveluntuottajat allekirjoittavat uudet päivitetyt hakemukset.

Palvelusetelin perusteista poimittua:
Lapsella on oikeus kokopäiväiseen palveluseteliin, jos lapsen vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä päätoimisesti. Tämä oikeus säilyy vanhemman työn tai opiskelun päätyttyä kahden
kuukauden ajan vanhemman niin halutessa. Määräaikaisesti myönnetyn palvelusetelin päätyttyä perheen on tehtävä uusi palvelusetelihakemus. Jos lapsen vanhempi tai muu huoltaja jää kotiin hoitamaan perheessä asuvaa muuta lasta tai jää eläkkeelle, oikeus kokopäiväiseen palveluseteliin päättyy välittömästi. Muussa tapauksessa lapsella on oikeus varhaiskasvatuksen palveluseteliin 1–84 tuntia kuukaudessa (= subjektiivinen oikeus). Oikeus on voimassa koko toimintavuoden ajan (1.8.–31.7.) Perhe voi valita, onko lapsi paikalla 4h päivittäin tai osaviikkoisesti 84 h/kuukaudessa. Palveluntuottaja määrittää viikonpäivät ja kellonajat, joihin perheen tulee sitoutua toimintavuoden ajaksi.

Lapset, joilla ei ole oikeutta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, voivat saada varhaiskasvatusta perustellusta syystä myös 4–6 tuntia päivässä tai 85–126 tuntia kuukaudessa. Lapsen oikeus varhaiskasvatuksen palveluseteliin arvioidaan yksilöllisesti. Yli 127 tunnin palveluseteli voidaan myöntää harkinnan mukaan, jos se on lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia lapsen edun mukaista. Neuvottelussa on tarvittaessa mukana Palveluohjausyksikön suunnittelija, erityislastentarhanopettaja. Lapsella on oikeus jatkaa samassa varhaiskasvatusyksikössä palveluntarpeen muuttuessa. Yksityisessä perhepäivähoidossa tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti.

Palvelurahan perusteista poimittua:
Yksityisen tai kunnallisen perhepäivähoitajan omista päivähoitoikäisistä lapsista maksetaan tietyin edellytyksin palvelurahaa. Yksityisellä perhepäivähoitajalla on oikeus oman lapsen palvelurahaan jos hoidossa on vähintään yksi perheen ulkopuolinen jyväskyläläinen alle esiopetusikäinen lapsi, jonka hoidontarve on yli 84 tuntia kuukaudessa ja jolle on myönnetty palveluseteli. Jos perhepäivähoitajalla on hoidossa vain yksi ulkopuolinen lapsi, jonka hoidontarve muuttuu äkillisesti kokopäiväisestä 1–84 h/kk (= subjektiivinen oikeus) tai ainoaksi hoitolapseksi jää muiden hoitolasten yllättävän poisjäännin vuoksi lapsi, jonka hoidontarve on jo ollut 1–84 h/kk (= subjektiivinen oikeus), oikeus oman lapsen palvelurahaan jatkuu edelleen kahden kuukauden ajan.

Kunnallisen perhepäivähoitajan omasta lapsesta maksetaan palvelurahana 400 euroa kuukaudessa edellyttäen, että lapsi on lain mukaan oikeutettu päivähoitopaikkaan. Lapsesta ei makseta kotihoidontukea tai yksityisen hoidon tukea ja lapsi ei ole kunnallisessa tai palvelusetelillä tuetussa yksityisessä kerhotoiminnassa. Palvelurahan maksaminen päättyy 31.7. sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta tai esiopetus alkaa.

Kukkumäen päiväkodin hankesuunnitelma etenee

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunta hyväksyi omalta osaltaan Kukkumäen päiväkodin hankesuunnitelman ja edellyttää esittelijän muutetun esityksen mukaisesti, että vammaisneuvoston antama lausunto huomioidaan jatkosuunnittelussa. Jyväskylän Tilapalvelun johtokunta käsittelee asiaa saadun lausunnon pohjalta. Uusi Kukkumäen päiväkoti on suunniteltu Kukkumäkeen nykyisen päiväkodin tontille osoitteeseen Honkaharjuntie 10. Päiväkoti on suunniteltu 6 ryhmän ja n 150 lapsen päiväkodiksi ja tilojen käytössä on varauduttu siihen, että tarvittaessa siellä voidaan päivystysaikoina hoitaa myös ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia lapsia. Uusi päiväkoti korvaa vanhan Honkaharjun päiväkodin.

Rakennustyöt on mahdollista aloittaa elokuussa 2016 hankeohjelman hyväksymisen ja rahoituksen varmistumisen jälkeen ja rakennus voidaan ottaa käyttöön loppuvuodesta 2017. Honkaharjun nykyinen päiväkoti on toiminut jo vuoden 2016 alusta väistöpäiväkodin tiloissa Cygnaeuksella.

Hankkeen tavoitehintalaskelma on 4 556 000 € ja puuttuva 456 000 € rahoitusosuus esitetään lisättäväksi vuoden 2017 talonrakennusinvestointibudjettiin. Uuden päiväkodin vuokrakustannukset on laskettu olevan 442 000 € vuodessa ja lisäksi siivouskustannuksien 40 000 € vuodessa. Nykyiset vuokra- ja siivouskulut ovat 170 000 € vuodessa, joten lisäkustannus tulee olemaan 312 000 € vuodessa. Päiväkodin irtaimiston hankintaa varten varataan yhteensä 200 000 €.

Kokouksen muut asiat esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=2035. Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville perjantaina 6.5.2016 Jyväskylän kaupungin kirjaamoon, Vapaudenkatu 32 ja internetiin http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm


Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila, p. 040 747 8231
- toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033

27.4.2016Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje