Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 31.3.2016 olleesta kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 31.3.2016 olleesta kokouksesta

Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta päätti muun muassa sosiaali- ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon kehittämisestä. Sen lisäksi perusturvalautakunta hyväksyi mielenterveys- ja päihdesuunnitelman.

Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoselvitys

Perusturvalautakunta päätti, että sosiaali- ja vanhuspalvelujen sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa kehitetään esityksen mukaisesti.

Jyväskylän kaupungin sosiaalipalveluiden, vanhuspalveluiden sekä perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden sijoittelusta on laadittu yhteinen selvitys, jonka tavoitteena on tuottaa toiminnan kehittämiseen perustuva esitys tilatarpeista sekä tilojen kehittämistarpeesta lähitulevaisuudessa. Selvitystyö on tehty Jyväskylän kaupungin perusturvapalvelujen ja Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta.

Verkkoselvityksessä esitetään, että kotoutumispalvelujen tilatarpeen kasvuun vastataan nykyisessä Ailakinkadun kiinteistössä vuoden 2016 aikana. Sosiaalista kuntoutusta, kotiin annettavia asumispalveluita ja asumisohjausta pyritään lisäämään aikuissosiaalityön palveluissa. Kesällä 2016 Sallaajärven palvelukodin tilalle valmistuvat voimassa olevien päätösten mukaisesti Lahjaharjuntien ja Kynnystien uudisrakennukset. Voimassa olevien päätösten mukaisesti pitkäaikaishoidossa Puuppolan hoivasairaalan sekä Keljon B-talon hoitopaikat siirretään Huhtasuon toimintayksikköön, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa 2016.

Tapionkadun terveysaseman eli Keskustan terveysaseman palveluista on perusturvalautakunnassa päätetty vuonna 2014, että ne päättyvät uuden sairaalan valmistuessa vuonna 2020. Palveluverkkoselvityksen mukaan Kyllikinkadun asumispalveluiden ja Tapionkadun terveysaseman tilalle visioidaan palveluverkkoselvityksessä perustettavaksi uutta iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskusta. ”Uusi Kyllikki” -nimeä kantavasta korttelista visioidaan rakentuvan kaupungin keskusta-alueen uudenlainen iäkkäiden hyvinvointi- ja palvelukeskus, johon sijoittuvat myös koko kaupungin iäkkään väestöosan keskitetyt asiakas- ja palveluohjauspalvelut sekä kuntouttavaa toimintaa. Uudesta Kyllikistä tehdään erillinen tarveselvitys sekä palvelu- ja toimintamallin jäsennys kesäkuun loppuun 2016 mennessä. Hyvinvointi- ja palvelukeskuksen hankesuunnitelman arvioidaan valmistuvan alkuvuodesta 2017. Palveluverkkoselvityksessä esitetään uutena asiana, että Kankaan toimintayksikköön siirtyy ainakin osa nykyisen Kyllikinkadun palvelutalon asumispalveluista.

Sosiaalipalveluiden ja perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden keskeinen palveluverkkoon liittyvä yhteinen kehittämiskohde on perhetalon perustaminen lähivuosina. Perhetaloon koottavia palveluja ja toimintoja on suunniteltu olevan muun muassa varhaisen tuen palvelut, perheneuvola, lapsioikeudelliset palvelut, perhesuunnitteluneuvola ja lastensuojelun avohuollon sosiaalityö, sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö sekä lastensuojelun avopalveluyksikön tukitilat. Lisäksi perhetalossa voisi toimia yksityisiä palveluntuottajia ja järjestötoimijoita. Tavoitteena on uudistaa lasten sekä perheiden palveluja kokonaisuutena siten, että peruspalveluiden vahva osaaminen nivotaan yhteen kehitystä tukeviin, ongelmia ja häiriöitä ehkäiseviin ja korjaaviin palveluihin yli palvelurajojen oikea-aikaisesti ja asukkaiden tarpeet huomioiden.

Vuonna 2017 sosiaalipalvelujen palveluverkkosuunnitelman mukaan vammaispalvelujen sosiaalityö, toimistotyö ja sosiaaliohjaus sijoitetaan Keljon A-talosta Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle. Myös talous- ja velkaneuvonnan sijoittuminen sosiaaliaseman tiloihin selvitetään.

Vuonna 2016 kehitysvammaisten uusi päivätoiminnan yksikkö aloittaa toimintansa suunnitellusti. Sen lisäksi palveluissa käynnistetään selvitys, jossa arvioidaan nykyisten päivä- ja työtoiminnan tilojen tehokkuus, toimivuus ja mahdollisuudet toimintojen keskittämiseen tulevina vuosina. Kehitysvammaisten Ahokodin korvaava 12-paikkainen ryhmäkoti ja kuusi tukiasuntoa valmistuvat Kaijanlammelle keväällä 2017.

Palveluverkkosuunnitelmassa mukana on myös Vaajakosken terveysaseman ja vanhusten tehostetun palveluasumisen toimintayksikön hankesuunnitelma, joka kulkee nimellä ”Vaajakosken Sampoharju”. Vaajakosken ydinkeskustassa sijaitsevan palvelu- ja toimintayksikön läheisyyteen on suunnitteilla myös muita asumisratkaisuja, jotka tukevat iäkkäiden kotona asumista

Perusturvan palveluverkkoa lähdetään kehittämään suunnitelman mukaisesti. Perusturvalautakunta tekee mahdollisista toimipisteiden tai yksiköiden lakkautuksista aina erillisen päätöksen.

Selonteko perusturvan toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta vuonna 2015

Perusturvalautakunta päätti antaa esitetyn selonteon kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt Jyväskylän kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen. Ohjeen mukaisesti toimielimet ja tilivelvolliset viranhaltijat ovat velvollisia vuosittain valmistelemaan vastuualueeltaan kaupunginhallitukselle selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen asianmukaisuudesta.

Kaupungin tilinpäätösohjeen mukaisesti lautakuntien tulee antaa selvitys vuoden 2015 sisäisestä valvonnasta.

Sopimus Jyväskylän kaupungin perusterveydenhuollon tilojen integraatiosta Uusi Sairaala -hankkeeseen

Perusturvalautakunta päätti antaa esitetyn lausunnon integraatiosopimuksesta sekä esitti kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan integraatiosopimuksen sairaanhoitopiirin kanssa.

Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin välisen integraatiosopimuksen tarkoituksena on sopia niistä perusteista ja edellytyksistä, joiden täyttyessä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri sitoutuu rakentamaan uuteen sairaalaan perusterveydenhuollon integraation vaatimat tilat Jyväskylän kaupungin käyttöön ja Jyväskylän kaupunki sitoutuu korvaamaan näistä tiloista aiheutuneet kustannukset sairaanhoitopiirille.

Jyväskylän kaupungin käyttöön tulevien tilojen rakentamisen toteuttaminen edellyttää vielä kaupunginvaltuustoon lopullista hyväksyntää, jonka jälkeen on mahdollista solmia rakentamisen toteuttamisen edellyttämät sopimukset Jyväskylän kaupungin ja sairaanhoitopiirin välillä.

Suun terveydenhuollon virka-ajan jälkeisen päivystyksen järjestämissopimus

Perusturvalautakunta päätti hyväksyä suun terveydenhuollon virka-ajan päivystyksen järjestämisen sopimusluonnoksessa esitetyllä tavalla sekä valtuutti perusturvan toimialajohtajan allekirjoittamaan sopimuksen. Perusturvalautakunta valtuutti perusturvan toimialajohtajan ennen allekirjoitusta tekemään sopimusluonnokseen tarvittavat muutokset tai täydennykset, mikäli sellaisia kuntien kuulemiskierroksen perusteella on tarpeen tehdä.

Vuoden 2015 alusta voimaan tulleen STM:n päivystysasetuksen mukaan kunnan ja kuntayhtymän on, yöpäivystystä lukuun ottamatta, huolehdittava siitä, että laillistetun hammaslääkärin palvelut ovat saatavilla sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti yhteispäivystyksen yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, ellei saavutettavuus- ja potilasturvallisuusnäkökohdista muuta johdu.

Asetuksen keskeisenä kuntakohtaisena velvoitteena ja tarkoituksena on päivystysvalmiuden luominen ja ylläpitäminen virka-ajan ulkopuolella. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat sopineet, että ne järjestävät 1.1.2016 alkaen asetuksenmukaisen hammaslääkäripäivystyksen Kyllön terveysaseman tiloissa.

Suun terveydenhuollon virka-ajan jälkeisen päivystyksen hankkiminen ostopalveluna

Perusturvalautakunta päätti valtuuttaa perusturvan toimialan käynnistämään virka-ajan ulkopuolisen hammaslääkäripäivystyksen henkilöstöresurssin hankinnan maakunnallisena yhteishankintana 1.1.2017 alkaen. Mikäli muilla kunnilla ei ole halukkuutta toteuttaa hankintaa yhteishankintana, voi Jyväskylä kilpailuttaa hammaslääkäripäivystyksen myös omana hankintanaan.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat ovat sopineet, että ne järjestävät yhdessä 1.1.2016 alkaen asetuksenmukaisen virka-ajan ulkopuolisen hammaslääkäripäivystyksen Kyllön terveysaseman tiloissa. Jyväskylä järjestää päivystyspalveluiden edellyttämät tilat, laitteet ja tarveaineet sekä järjestää tukitoiminnot.

Jyväskylä järjestää henkilöstöresurssin virka-ajan ulkopuoliseen hammaslääkäripäivystykseen omana toimintanaan. Kaikki muut yhteispäivystykseen osallistuvat kunnat järjestävät henkilöstöresurssin ostopalveluna. Koska Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen suun terveydenhuollon henkilöstö toimii pääsääntöisesti työsopimussuhteessa, on vain harvoilla päivystysvelvoite työsopimuksessa. Vapaehtoisuuteen perustuva järjestelmä on hyvin haavoittuvainen ja riskinä on, että päivystysvuoroille ei jatkossa saada riittävästi työntekijöitä.

Virka-ajan ulkopuolisen hammaslääkäripäivystyksen henkilöstöresurssin hankinta maakunnallisena yhteisprojektina on herättänyt kiinnostusta sairaanhoitopiirin jäsenkuntien keskuudessa. Alustavasti on maakunnan kuntien kanssa suunniteltu yhteishankintaa 1.1.2017 alkaen, joko kokonaan ostopalveluna tai siten, että osa hoidettaisiin omana toimintana ja osa ostopalveluna. Jyväskylä toimisi hankintarenkaan isäntäkuntana ja kunnilta hankittaisiin valtakirjat kyseessä olevaan menettelyyn ennen kilpailutuksen aloittamista.

Suun terveydenhuollon palvelusetelisopimusten irtisanominen ja uusien sopimusten valmistelun aloittaminen

Perusturvalautakunta päätti valtuuttaa avoterveydenhuollon palvelualueen valmistelemaan uuden suun terveydenhuollon palvelusetelisopimuksen, jonka periaatteet tuodaan perusturvalautakunnan päätettäväksi valmistelun jälkeen. Sen lisäksi perusturvalautakunta valtuutti samalla suun terveydenhuollon palveluyksikön irtisanomaan voimassa olevat suun terveydenhuollon palvelusetelisopimukset kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Perusturvalautakunta kumosi päätöksellään 17.3.2011/37 tehdyn päätöksen palvelusetelin käyttöönotosta, joten uusia palveluntuottajia nykyisellä sopimuspohjalla ei enää hyväksytä palvelusetelituottajiksi.

Perusturvalautakunta teki päätöksen 17.3.2011 palvelusetelin käyttöönotosta suun terveydenhuollossa. Tavoitteena oli palvelusetelin avulla saada kiireettömään hoitoon pääsy nopeammaksi. Palveluseteliä on kohdennettu ensisijaisesti päivystyskäyntien jatkotoimenpiteisiin sekä muihin puolikiireellisiin hoitoihin. Palvelusetelitoiminnasta on ollut apua jonotilanteissa ja sillä on saatu tasattua ruuhkahuippuja. Tällöin potilaille on voitu tarjota tarpeellinen jatkohoito nopeammin yksityishammaslääkäriltä kuin terveyskeskuksesta.

Palvelusetelitoiminta on vähentynyt kuluneiden viiden vuoden aikana. Koska palvelusetelitoiminta on ollut omaa toimintaa kalliimpaa, on suun terveydenhuollossa etsitty kustannustehokkaampia tuottamistapoja. Omassa toiminnassa on esimerkiksi panostettu teknologian hyödyntämiseen ja otettu käyttöön uusia toimintamalleja. Edellä kuvatuista syistä vuoden 2016 talousarvioon ei enää varattu rahaa palvelusetelitoimintaan. Viimeiset palvelusetelit jaettiin joulukuussa 2015, ja ne ovat pisimmillään voimassa kesäkuun 2016 loppuun.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Perusturvalautakunta päätti hyväksyä mielenterveys- ja päihdesuunnitelman. Suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä toteutetaan vuosittain talousarviossa osoitettujen resurssien puitteissa.

Jyväskylässä on laadittu yhteinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, jonka tarkoituksena on tuottaa välineitä mielenterveys- ja päihdeongelmien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Yhteisen suunnitelman tarve on ollut ilmeinen, koska käytössä on pitkään ollut toimintatapa, jossa nämä kaksi ongelmaa pyritään pitämään erillisinä, vaikka on tunnettua, että mielenterveys- ja päihdeongelmat usein kietoutuvat yhteen ja niihin olisi hyvä hakea ratkaisua moniammatillisten työmenetelmien avulla.

Suunnitelman päätavoitteet ovat edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäistä mielenterveyshäiriöitä ja päihdehaittoja sekä tunnistaa niitä varhaisvaiheessa sekä tehostaa mielenterveyshäiriöistä ja päihdeongelmista kärsivien potilaiden hoitoa ja kuntoutusta.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman ehdotusten mukaisesti on perusturvan toimialalla vuoden 2016 alusta mielenterveys- ja päihdekoordinaattorin tehtävä. Tehtävän yhteyteen on liitetty myös läheisväkivaltatyön koordinointi.

Oikaisuvaatimus koskien nuorisovaltuuston puhe- ja läsnäolo-oikeudellista paikkaa perusturvalautakunnassa

Perusturvalautakunta hylkäsi äänestyksen jälkeen äänin 9-4 nuorisovaltuuston oikaisuvaatimuksen.

Heidi Rentola teki pohjaesityksestä poikkeavan esityksen, että nuorisovaltuuston edustaja voi olla mukana perusturvalautakunnan kokouksissa ja iltakouluissa puhe- ja läsnäolo-oikeudella, lukuun ottamatta salaisten asioiden listaa.
Juhani Starczewski kannatti Heidin Rentolan ehdotusta, joten asiasta äänestettiin.

Perusturvalautakunta käsitteli kokouksessaan 25.2.2016 nuorisovaltuuston 2.2.2016 jättämää aloitetta koskien puhe- ja läsnäolo-oikeudellista lautakuntapaikkoja niihin lautakuntiin, joissa pysyviä paikkoja ei vielä ole. Perusturvalautakunta päätti kokouksessaan, että nuorisovaltuuston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeutta laajennetaan siten, että edustaja saa jatkossa olla läsnä kaikissa lautakunnan iltakouluissa sekä yhdessä kokouksessa syyskaudella ja yhdessä kokouksessa kevätkaudella. Aiemmin nuorisovaltuuston edustajalla oli oikeus osallistua vain yhteen iltakouluun keväällä ja yhteen iltakouluun syksyllä.

Nuorisovaltuuston jättänyt asiasta oikaisuvaatimuksen, jossa se toteaa tyytymättömyytensä perusturvalautakunnan päätökseen. Nuorisovaltuusto vaatii oikaisuvaatimuksessaan, että nuorisovaltuuston edustajalle myönnetään perusturvalautakuntaan vakituinen puhe- ja läsnäolo-oikeudellinen paikka.

Alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelyt

Perusturvalautakunta hyväksyi alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisjärjestelyt esitetyn mukaisesti ja valtuutti perusturvan toimialan käynnistämään perheryhmäkotien ja tuetun asumisen kilpailutukset.

Jyväskylään saapui syksyllä 2015 noin 70 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman vanhempia. Alaikäisistä turvapaikanhakijoista todennäköisesti kaikki tulevat saamaan oleskeluluvan ja suurin osa heistä jää Jyväskylään asumaan oleskeluluvan saatuaan.

Kunta on velvollinen järjestämään nuorille perheryhmäkotipaikat sekä tuetun asumisen joko omana toimintana tai ostopalveluna. Lastensuojelulaitokset, ammatilliset perhekodit tai perhehoito voivat olla sijoituspaikkoja vain lastensuojeluperustein. Nuoret voivat asua perheryhmäkodeissa 21-vuotiaiksi saakka.

Kotoutumisyksikkö on kartoittanut nuorten asumisen ja tuen tarpeita. Vähintään 20 nuorta tarvitsee jatkosijoituspaikaksi perheryhmäkodin. Perheryhmäkotipaikoista ja tuetusta asumisesta ainakin osa tullaan hankkimaan ostopalveluina, varautuen mahdollisiin tuleviin lisätarpeisiin. Myös palvelun tuottamista omana toimintana arvioidaan.

Terveyskeskuslääkärin viran perustaminen opiskeluterveydenhuoltoon

Perusturvalautakunta päätti perustaa terveyskeskuslääkärin viran opiskeluterveydenhuoltoon 1.4.2016 alkaen.

Nykyisillä lääkäriresursseilla lääkärintarkastuksia on pyritty tekemään keskittyen laadukkaaseen työhön ja ottaen huomioon Aluehallintoviraston asetuksen velvoittamat tehtävät. Tavoitteena on opiskeluterveydenhuollon lääkärityön keskittäminen ja sitä kautta palvelun määrän ja laadun varmistaminen.

Opiskeluterveydenhuollon lääkärin viran kustannukset on huomioitu perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueen 2016 käyttösuunnitelmassa. Perusturvalautakunta on hyväksynyt käyttösuunnitelman 10.12.2015. Kelpoisuusehtona terveyskeskuslääkäreiden virkoihin on laillistetun lääkärin pätevyys.

Paul Abbeyn (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kiintiöpakolaisten kiintiön suurentamisesta Jyväskylässä

Perusturvalautakunta päätti saattaa esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginhallitukselle.

Paul Abbey ja 31 valtuutettua ovat jättäneet 28.9.2015 valtuustoaloitteen siitä, että Jyväskylän kaupunki vastaanottaisi vuosittain 80 kiintiöpakolaista vuodesta 2016 lähtien.

Pakolaistilanne muuttui vuonna 2015. Keski-Suomeen saapui noin 1900 turvapaikanhakijaa. Tämän hetkisen arvion mukaan heistä noin kolmasosa saa oleskeluluvan.

Oleskeluluvan saaneiden pakolaisten määrä moninkertaistuu Jyväskylässä kuluvana vuonna pakolaiskiintiöstä riippumatta. Pakolaiskiintiön nostamista kannattaa näin ollen arvioida vasta turvapaikanhakijamäärän vakiinnuttua. Keski-Suomen Ely-keskus ja Jyväskylän kaupunki ovat sopineet, että tänä vuonna 50 henkilön kiintiö täyttyy oleskeluluvan saaneista alaikäisistä turvapaikanhakijoista.

Lisätietoja:
perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137
toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 014 266 3001

31.3.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje