Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2015 - Talous toteutui arviota parempana

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2015 - Talous toteutui arviota parempana

- Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja lainakanta pieneni 3,8 miljoonaa.
- Alijäämä supistui 12,9 miljoonaan euroon.

Vuonna 2015 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui.
- Tilinpäätös antaa hyvän pohjan vuoden 2016 talousarvion toteuttamiselle. Talouden tasapainon saavuttaminen asetetun tavoitteen mukaisesti vuonna 2017 näyttää realistiselta. Työtä se kuitenkin vielä vaatii ja tiukan taloudenpidon on jatkuttava myös tänä ja ensi vuonna, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

- Viime vuosi oli toiminnallisesti ennen kaikkea aktiivisen elinkeinopolitiikan ja yritysyhteistyön aikaa. Koko elinkeinopolitiikan tekemisen tapa laitettiin uusiksi. Kaupungin organisaatioon perustettiin elinkeinoyksikkö samalla, kun Jykesin toimintoja ja rahoitusta reivattiin. Elinkeinoyksikkö vastaa kaupunginjohtajan tukena elinkeinopolitiikan ohjauksesta kaupunkikonsernissa, yritysten sijoittumispalveluista sekä elinkeinomarkkinoinnista. Myös työllisyyspalvelut keskitettiin samaan yksikköön, kertoo kaupunginjohtaja Koivisto.

Uudessa elinkeinopolitiikassa keskeisessä asemassa ovat kaupunkikehitysalustat Kangas, Hippos, Sairaalanmäki ja kaupungin keskusta. Ne ovat strategisesti merkittäviä kehityshankkeita ja suuria investointeja, joissa luodaan yrityksille ja oppilaitoksille tutkimus - ja tuotekehitysympäristöjä. Kaupunkikehitysalustat tarjoavat mahdollisuuden synnyttää suurien investointien kautta innovaatioita ja yrityksille luova ekosysteemi. Niissä korostuvat myös kaupungin elinkeinopolitiikan sisällölliset painopistealueet kyberturvallisuus sekä liikunta ja hyvinvointi.

Yrityksiä ja niiden edustajia myös kuultiin ahkerasti. Kaikkiaan erilaisia yrityskontakteja kaupunginjohtajalla ja elinkeinoyksiköllä oli viime vuonna yli 300.

Johtamisjärjestelmä uudistui viime vuonna merkittävästi. Apulaiskaupunginjohtajamallista siirryttiin toimialajohtajamalliin ja johtamistasoja vähennettiin. Hallinnon prosesseja yhdenmukaistettiin ja monella hallinnon tehtäviä tekevällä työnkuva muuttui uudistusten seurauksena. Suurin osa hallinnosta vapautunesta tehtävistä jätettiin täyttämättä.

Myös palveluissa olevien tehtävien täyttö arvioitiin tiukalla täyttölupamenettelyllä. Jyväskylän kaupungin palveluksessa oli vuoden viimeisenä päivänä 6 346 vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä, mikä on 45 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuotena. Hallinnon tehtävissä työskentelevien määrä väheni vuoden aikana 41 henkilöllä. Koko henkilöstön palkalliset henkilötyövuodet olivat 71 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän.

Sote-uudistuksen valmistelua jatkettiin hallitusohjelman mukaisesti. Se tarkoittaa, että kunnat eivät jatkossa osallistu muodostettavien maakuntien hallintoon tai rahoitukseen millään tavoin.

Palvelujen saatavuutta on pyritty helpottamaan mm. sähköisen asioinnin menetelmiä kehittämällä. Vuoden 2015 aikana parannettiin terveyspalvelujen saatavuutta mm. siten, että Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemille saatiin avosairaanhoidonpalvelut ostopalveluna. Asiakkaiden palvelujen saatavuutta on kehitetty myös oman toiminnan uudistamisella, josta hyvä esimerkki on suun terveydenhuollon JYME-toimintamalli. Sen ansiosta yhä suuremman asiakasmäärän hoitaminen toteutuu yhdellä käyntikerralla.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Vuoden 2015 lopulla jyväskyläläisiä oli noin 137 400. Kaupungin asukasluku yli 1 600:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun ja Turun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 66 % ja Jyväskylän vastaava osuus 50 %.

Ennusteiden mukaan Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 264 (333 vuonna 2014). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 713, joka oli 466 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (589) oli hieman edellisvuotta korkeampi.

Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.

Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2015 yhteensä 1 168 vuosien 2010−2014 keskiarvon oltua 1 127. Koko rakennustuotanto oli 941 694 kuutiometriä, joka on noin 36,7 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2015 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2015 Jyväskylässä 1 902 euroa ja vuosimuutos 1,4 % (vertailukaupungeissa 2 280 euroa ja -0,4 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2015 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 12,45 euroa ja vuosimuutos 3,4 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 12,28 euroa ja 3,0 %.

Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2015 1.−3. vuosineljänneksellä 509. Vastaava luku vuonna 2014 oli 531. Jyväskylä tarjosi vuonna 2013 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (28,9 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus ja teollisuus (20,4 %). Työpaikkojen määrä väheni 2,6 % vuodesta 2012. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk ja Valmet Oyj.

Työttömyys jatkui edelleen korkeana. Jyväskylässä oli vuoden 2015 lopussa työttömänä 12 162 henkilöä, 121 enemmän kuin edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (2 251) väheni 1,8 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (4 218) oli kasvua 8,9 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 16 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 17,4 % ja Jyväskylässä 18,2 %.

Talouden tasapainottuminen etenee, tilikauden alijäämä kuitenkin 12,9 miljoonaa euroa

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 40,8 miljoonaa euroa eli 1,2 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 9,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 10,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 54,0 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 75,5 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 12,9 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 3,8 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2015 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 13,1 ja muutetun talousarvion 1.4 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 1,7 miljoonaa euroa talousarviota pienempinä. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 13,2 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 0,8 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.

Toimintakulut kasvoivat

Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 6,2 miljoonaa euroa (1,9 %) ja toimintakulut 26,0 miljoonaa euroa (2,8 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 19,8 miljoonalla eurolla (3,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvapalvelujen toimintakulut kasvoivat 12,6 miljoonaa euroa (3,0 %), konsernihallinnon 5,6 miljoonaa euroa (8,4 %) ja kasvun ja oppimisen palveluiden 2,2 miljoonaa euroa (1,1%) vuoteen 2014 verrattuna.

Perusturvan toimialan menojen kasvusta noin 8 miljoonaa euroa aiheutui erikoissairaanhoidon palvelujen käytön lisääntymisestä sekä erityisvelvoitemaksujen noususta. Vaikeavammaisten ostettujen asumispalvelujen lisääntyminen, Palokan nuorisokodin laajennus sekä toimeentulotukimenojen kasvu lisäsivät puolestaan sosiaalipalvelujen toimintakuluja noin 5 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu sekä kaupungin laajentunut rahoitusvastuu työttömyyden hoidosta ovat kasvattaneet työmarkkinatuen kuntaosuutta ja lisänneet konsernihallinnon toimintakuluja 6,7 miljoonaa euroa vuoteen 2014 verrattuna. Kasvun ja oppimisen palveluissa toimintakulujen kasvua aiheutti erityisesti valmistuneista rakennushankkeista aiheutunut vuokrakulujen nousu.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 9,7 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden ylitystä (31 000 euroa) lukuun ottamatta kaikki käyttötalouden määrärahat alittivat talousarviotavoitteen.

Henkilöstön määrä laski

Vuoden 2015 talousarviossa tavoitteena oli edelleen henkilöstömäärän vähentäminen. Tavoitteessa onnistuttiin. Henkilöstömäärä on vähentynyt, kun tarkastellaan sekä vakituisen henkilöstön lukumäärää että kokonaishenkilömäärää henkilötyövuosina.

Jyväskylän kaupungin palveluksessa oli vuoden 2015 viimeisenä päivänä 6 346 (edellisenä vuonna 6 391) vakituisessa palvelussuhteessa olevaa henkilöä. Koko henkilöstön henkilötyövuodet olivat 6 826 eli 71 henkilötyövuotta edellisvuotta vähemmän. Vakituisen henkilöstön palkalliset henkilötyövuodet vähenivät 91 henkilötyövuodella.

Vuoden 2015 aikana toteutettiin johtamisjärjestelmän uudistaminen ja yksinkertaistaminen sekä tiivistettiin edelleen hallinnon tehtäviä. Tämä tarkoitti osalla henkilöstöä siirtymistä uusiin tehtäviin, osalla pienempiä tehtävämuutoksia työtehtävien sisällä sekä sitä, että vapautuneita hallinnon tehtäviä jätettiin täyttämättä. Muutosta edelsivät vuoden 2014 puolella käydyt yhteistoimintaneuvottelut. Muutokset eivät kuitenkaan johtaneet hallinnon henkilöstön irtisanomisiin. Vuoden 2014 lopussa hallinnon tehtävissä työskenteli 792 henkilöä ja vuoden 2015 lopussa enää 752 henkilöä. Hallinnon tehtävissä työskentelevien määrä väheni siten vuoden aikana 41 henkilöllä. Kahden vuoden aikana vähennys on ollut yhteensä 71 henkilöä.

Altek Aluetekniikan sopeuttamistoimenpiteet, irtisanomiset ja osa-aikaistamiset, realisoituvat pää-asiassa vuoden 2015 aikana. Myös muun organisaation osalta kaikki tehtävien täytöt arvioitiin täyttölupamenettelyssä, suhteessa talousarvion toteutumiseen ja palvelutarpeeseen.

Henkilöstön väheneminen näkyy myös henkilöstömenoissa. Vuonna 2015 henkilöstömenot olivat 330,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot laskivat siten 4,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

Verotulot kasvoivat vain vähän

Kaupungin verotulot olivat vuonna 2015 yhteensä 490,5 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 6,8 miljoonaa euroa (1,4 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 3,1 miljoonaa euroa (0,7 %), kiinteistövero 1,6 miljoonaa euroa (4,0 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 2,1 miljoonaa euroa (10,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionosuudet olivat 157,4 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 12,3 miljoonaa euroa (8,5 %).

Investointien määrä kasvoi

Investointien määrä oli yhteensä 107,3 miljoonaa euroa. Lukuun sisältyy Jyväskylän Energia Oy:n kanssa toteutettu lainajärjestely (SVOP), joka lisäsi investointien määrää 62,3 miljoonalla eurolla, antolainojen määrä väheni samalla summalla. Ilman tätä järjestelyä investointien määrä oli 45,0 miljoonaa euroa, joka on 4,7 miljoonaa euroa (11,6 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat investointikohteet olivat Wesmanninmäen päiväkodin uudisrakennus (3,0 M€) ja Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus (2,2 M€).

Lainamäärän kasvu taittumassa

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 402,3 miljoonaa euroa eli 2 928 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 3,8 miljoonaa euroa (63 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2015 tilinpäätöksissä 2 793 euroa.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443


Tilinpäätös 2015

Plussat:
+ Talous toteutui ennakoitua parempana, tasapainotus etenee
+ Lainakanta laski 3,8 miljoonaa
+ Konsernituloslaskelma oli ylijäämäinen

Miinukset:
- Verotulot kasvoivat vain vähän
- Käyttömenot kasvoivat 26 M€/2,8 %
- Alijäämää syntyi 12,9 miljoonaa

Konsernihallinto

Plussat:
+ Elinkeinoyksikön toiminta käynnistyi ja vakiintui
+ Kaupunkikehitysalustat (Kangas, Hippos ja keskustan kehittäminen) etenivät aikataulussa ja tavoitteiden mukaisesti

Miinukset:
- Työllisyyden työmarkkinatuen kuntaosuus kasvoi

Sivistyksen toimiala

Plussat:
+ Kortepohjan omatoimikirjasto avattiin
+ Keljonkankaan lähiliikuntapaikka avattiin
+ Perusopetuksen ryhmäkoot pysyivät edelleen kohtuullisina
+ Opetussuunnitelmauudistuksen valmistelu eteni suunnitellusti
+ Päiväkotikoulujen ja yhtenäiskoulujen kehitys eteni (joustava siirtyminen päivähoidosta perusopetukseen ja perusopetuksessa ylemmille luokille helpottuu)
+ Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteinen palveluohjaus käynnistyi
+ ICT-toimintasuunnitelma eteni suunnitellusti

Miinukset:
- Koulujen oppimateriaalimäärärahaa ei pystytty nostamaan lisääntynyttä oppilasmäärää vastaavaksi
- Perusopetuksen henkilömenot ylittyivät, koska oppilasmäärän kasvusta ja valmistavan opetuksen ryhmien lisääntymisestä johtuneet henkilöstömenot olivat ennakoitua suuremmat. Ylitys voi johtaa vuonna 2016 opetusryhmien keskimääräisen koon kasvamiseen

Perusturvan toimiala

Plussat:
+ Toimialan talous toteutui kokonaisuutena hyvin ja toiminnan kulujen kasvu pysyi maltillisella tasolla
+ Terveyskeskussairaala pystyi ottamaan viiveettä (kitkalaskutuspäiviä 0) potilaat erikoissairaanhoidosta ja päivystysyksiköstä
+ Tikkakosken ja Korpilahden terveysaseman avosairaanhoidon palvelut saatiin turvattua, kun toiminta syksyllä siirtyi kilpailutetulle ostopalvelutuottajalle
+ Maaliskuussa alkoi Palokan hammashoitolassa JYME-projekti, jossa hammashoitotyötä alettiin tehdä uudella toimintakonseptilla. Mallilla saavutettiin JYME:ssä 36 %:n tuottavuuden lisäys ja lisäksi hoitoon pääsy nopeutui potilastyytyväisyyden ja henkilöstön työhyvinvoinnin pysyessä hyvällä tasolla
+ Ostopalvelulääkäreiden osuus väheni mm. rekrytoinnin parantumisen kautta
+ Sähköistä asiointia laajennettiin monissa palveluissa mm. nettiajanvarauksen muodossa.

Miinukset:
- Avosairaanhoidon vastaanottojen jonotusajat olivat edelleen tavoitetasoa pidemmät, joka näkyi myös jonkin verran yhteispäivystyksen käytössä

Kaupunkirakenteen toimiala

Plussat:
+ Kaupunkirakenteen toimintakate toteutui n. 2,5 M € budjetoitua parempana, mm. maan myyntivoittojen ja rakennuslupamaksujen ylittymisen sekä tiukan menokurin vuoksi
+ Kävelykeskusta laajeni merkittävästi uuden pihakadun myötä
+ Kankaan kaavoitus ja yleissuunnittelu eteni suunnitellusti ja rakentaminen käynnistyi.
+ Uusi joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä mahdollisti asiakkaalle monipuoliset lipputuotteet ja edulliset hinnat
+ Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi mm. rakennusvalvonnan palveluissa ja laajentui koskemaan myös venepaikkojen vuokrausta
+ Jyväskylän Puukuokalle Arkkitehtuurin Finlandia–palkinto 2015 ja Vuoden 2015 Puupalkinto.
+ Ennätysmäärä asemakaavoja lainvoimaiseksi (27 kpl), mm. Uusi keskussairaala, Palokan keskuskortteli, Seppälän Prisma ja Kauppakeskus Seppä, Palokan Lidl, Kankaan Piippuranta, Vanha Vaajala ja Kuokkalan yhtenäiskoulu
+ Tourujoen kehittämissuunnitelman hyväksyminen ja Tourujoen ennallistamispäätös
+ Vuorovaikutteiset kyläsuunnitelmat neljässä eri kohteessa
+ Onnistunut pieneläinpäivystyksen kilpailutus

Miinukset:
- Katualueiden korjausvelan kasvua ei saatu pysäytettyä
- Joukkoliikenteen valtakunnallisten järjestelmien kehitystyön viivästyminen aiheutti asiakkaille harmia
- Teollisuustonttien määrä ja alueellinen monipuolisuus eivät toteutuneet
- Rakennusten purkutyöt varasivat määrärahaa raakamaan hankinnalta

29.3.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje