Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 7.3.2016

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 7.3.2016

Hippos2020-hankkeen kehittämisen periaatteet

Kaupunginhallitus päätti edetä Hippoksen 1. kehittämisvaiheeseen ja hyväksyä ”Hippoksen kehittämisen periaatteet” kehittämistyön pohjaksi. Kaikissa Hippoksen kehittämiseen liittyvissä toimenpiteissä tulee huomioida myös lähialueella toimiva teollisuus sekä taata sen toimintamahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Liikunta ja hyvinvointi on yksi Jyväskylän keskeisistä strategisista painopistealueista. Jyväskylän kaupungin suosituin liikuntapaikkojen keskittymä sijaitsee Hippoksella, jonka vieressä sijaitsevat Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, sen liikuntalaboratorio sekä muita liikkumisen, huippu-urheilun ja hyvinvoinnin toimijoita. Hippoksen liikuntatilojen peruskorjaus on Jyväskylän kaupungilla edessä seuraavina vuosia erityisesti monitoimitalon osalta. Myös ulkoliikuntatilat edellyttävät kunnostusta.
Hippoksella on valtakunnallisesti merkittävää osaamista sekä seuratoiminnassa että valmennuksessa ja huippu-urheilussa. Oppilaitosten osaaminen on ainutlaatuista Suomessa. Hippoksella on mahdollisuudet kehittyä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti johtavaksi liikunnan ja urheilun keskittymäksi kehityksen ja tutkimuksen sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailun näkökulmasta.

Hippoksen kehittämisen periaatteet muodostuvat kaupunkistrategian painopisteistä: aktiiviset ja hyvinvoivat asukkaat, vaikuttava elinkeinopolitiikka ja resurssien viisas käyttö (periaatteet esitellään tarkemmin esityslistalla).

Hippoksen hanke jakautuu kolmeen osaan: 0) esiselvitys, 1) kehitysvaihe, 2) rakentamisvaihe ja 3) toimintavaihe. Esiselvitysvaiheen jälkeen on käynnistynyt Hippoksen kehittämisvaihe asemakaavoituksen ja hankekehityksen osalta. Kehitysvaiheen toimenpiteet ovat asemakaavan muutoksen valmistelu, liiketoimintasuunnitelma, kiinteistöjen käyttäjäsopimukset sekä esisopimukset, arkkitehtisuunnittelu (L1-2), rakennuspaikan olosuhteiden selvitys, sijoittajaneuvottelut, -muistiot ja -sopimusten laadinta, yhtiöstruktuuri sekä -toimintamallin suunnittelu.
Tavoitteena on saada kehitysvaihe päätökseen vuoden 2017 lopussa, niin että Hippos2020-hanke on mahdollista kilpailuttaa avoimesti ja siten löytää hankkeelle sen rakentamisen ja toiminnan (vaiheet 2 ja 3) aikainen sijoittaja. Nämä Hippoksen kehittämisen periaatteet viedään osaksi kehittämisyhtiön osakassopimusta ja sopimusosapuolet velvoitetaan siirtämään nämä periaatteet taas lopulliselle sijoittajalle, mikäli kaupunginhallitus päättää perustaa Hippoksen kehitysyhtiön edistämään kehitysvaiheen työtä.

Hippoksen kehitysyhtiön perustaminen

Kaupunginhallitus päätti
1. että, kaupunki merkitsee Hippoksen kehittämisvaiheeseen perustettavan yhtiön osakkeista 1/3 hintaan 833 euroa osakassopimusluonnoksen mukaisesti
2. valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan yhtiön perustamisasiakirjat osakassopimusluonnoksen periaatteiden mukaisesti
3. että, lopullinen osakassopimus liitteineen tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi sekä
4. nimetä kehitysyhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi Kari Halisen ja varajäseneksi Esko Erikssonin.

Keskustelun aikana Tapani Mäki (PS) ehdotti, että Hippoksen kehittämisyhtiön perustamista ei hyväksytä tässä vaiheessa, ennen kuin perustamisasiakirjat on käsitelty valtuustoryhmissä. Koska ehdotusta ei kannatettu, ehdotus raukesi.

Kehitysyhtiömalli tuo ulkopuolista osaamista Hippos 2020-hankkeeseen ja ulkopuolisen kehitysrahoittajan myötä hankkeen uskottavuus paranee merkittävästi lopullisten rahoittajien, yhteistyökumppaneitten ja käyttäjien näkökulmasta. Kehitysyhtiömalli antaa hankkeelle joustoa tehdä tarvittavia muutoksia toimintamalliin vielä kehitysvaiheen aikana ja kaupunki säilyttää riittävän ohjausvaikutuksensa yhtiön osaomistajana sekä kaavoituksesta vastaavana osapuolena. Kehitysyhtiömallissa riskit ovat kaupungin kannalta maltillisia.

Jyväskylän kaupungilla on Hippos Kehitys Oy:n hallituksessa yksi paikka. Hallituksen kahdelle muulle paikalle tulevat yksityisen rahoittajan edustajat.
Hallituksen jäsenen tehtäviin kuuluu normaalin hallitustyöskentelyn lisäksi Hippos Kehitys Oy:n perustaminen ja toiminnan käynnistäminen.

Kuntouttavan työtoiminnan periaatteet ja ohjauspalkkio

Kaupunginhallitus
- päätti hyväksyä kuntouttavan työtoiminnan periaatteet
- päätti, että kaupunki maksaa ohjauspalkkiona järjestöille 20 euroa/toteutunut työtoimintapäivä ja kaupungin palvelualueille sekä muille julkisille toimijoille 10 euroa/toteutunut työtoimintapäivä.

Kuntouttava työtoiminta on nopeimmin kasvanut menetelmä työllisyyspalveluissa. Viimeisen kolmen vuoden aikana työtoiminnassa olevien asiakkaiden määrä on lähes kolminkertaistunut.

Kuntouttavan työtoiminnan periaatteet ja ohjauspalkkio
- Palvelutuottajana voi olla joko julkisoikeudelliset toimijat tai yleishyödylliset järjestöt.
- Ohjauspalkkio on julkisoikeudelliselle toimijalle 10€/toteumapäivä ja muille toimijoille esim. järjestöille 20€/toteumapäivä
- Palveluntuottaja sitoutuu toiminnan kautta ohjaamaan asiakasta työelämävalmiuksien kehittämisessä sekä kehittämään asiakkaan valmiuksia osallistua TE-hallinnon palveluihin tai työllistyä työmarkkinoille
- Palveluntuottaja sitoutuu toteuttamaan asiakkaan työtoimintajaksoon liittyviä käytänteitä tiiviissä yhteistyössä verkoston kanssa (työllisyyspalvelut, kela)
- Työtoimintaa voidaan toteuttaa sekä yksilöllisesti että ryhmämuotoisesti Kuntouttava työtoiminta on kaupungin kannalta edullinen palvelu. Nettokustannukset ovat kaupungille vuositasolla 300 000 €. Kunnalle palautuu valtionkorvauksena 10,09 € jokaisesta toteutuneesta toimintapäivästä. Yhdenmukaisella palkkiojärjestelmällä tavoitellaan mahdollisimman laajaa ja monipuolista yhteistyökumppaneiden verkostoa.

Kuntouttava työtoiminta on kaupungin kannalta edullinen palvelu. Nettokustannukset ovat kaupungille vuositasolla 300 000 €. Kunnalle palautuu valtionkorvauksena 10,09 € jokaisesta toteutuneesta toimintapäivästä. Yhdenmukaisella palkkiojärjestelmällä tavoitellaan mahdollisimman laajaa ja monipuolista yhteistyökumppaneiden verkostoa. Kuntouttava työtoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa.

Jyväskylä-lisän myöntämisperiaatteet

Kaupunginhallitus hyväksyi Jyväskylä-lisän myöntämisperiaatteet.

Jyväskylä-lisä on kaupungin myöntämä tukisumma pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tukea voidaan myöntää yrityksille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille sekä yksityisille työnantajille.

Jyväskylä-lisän myöntämisen periaatteet
· Jyväskylä-lisää myönnetään työ- ja elinkeinotoimiston työnantajalle myöntämän palkkatuen lisäksi.
· Jyväskylä-lisää myönnetään 300 euroa kuukaudessa enintään 12 kuukauden ajalle.
· Jyväskylä-lisää myönnetään korkeintaan palkkatukipäätöksen mukaiselle ajalle. Työllistettävän bruttopalkan tulee olla vähintään 1300 euroa kuukaudessa.
· Oppisopimustyösuhteisiin lisää voidaan maksaa enintään 24 kuukauden ajalle.

Jyväskylä-lisän myöntämisen edellytyksenä työllistettävän bruttopalkan tulee olla vähintään 1300 euroa kuukaudessa, koska palkkaehdon tarkoitus on taata työllistettävälle toimeentulon kannalta merkityksellinen tulo. Lisäksi palkkaehdon tarkoitus on varmistaa se, että palkkatukea ja Jyväskylä-lisää saavat työnantajat joutuvat itsekin osallistumaan palkkauskustannuksiin. Työssäoloehto täyttyy 26 viikon työsopimuksen perusteella. Työssäoloehdon
täyttyminen siirtää asiakkaan takaisin Kelan työmarkkinatuelta työttömyysturvan piiriin. Jyväskylän kaupunki on varautunut vuoden 2016 talousarviossa myöntämään 1 250 000 € Jyväskylä-lisää. Jyväskylä-lisä on edullinen ja tehokas väline tukea pitkäaikaistyötöntä avoimille työmarkkinoille.

Kyydinvälityskeskuksen sopimusliikenteen hankintaa koskeva hankintaoikaisu

Jyväskylän kaupungin kaupunkirakenteen toimialan henkilökuljetusyksikkö pyysi 28.12.2015 julkaistulla tarjouspyynnöllä avointa hankintamenettelyä käyttäen tarjouksia sopimusliikenteeseen. Hankintakohde oli jaettu kolmeen eri kohteeseen; Päiväautot, Esteettömät autot ja Henkilöautomalliset taksit.
Tarjousvertailusta pois suljettu Matias Muhonen (Taksi Muhonen) on tehnyt kaupunginjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen.

Kaupunginhallitus hylkäsi oikaisuvaatimuksen esityslistalla esitetyin perustein.

Vanha paperitehdas 2, asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään 19.2.2016 tarkistetussa muodossa.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Kankaan vanhan paperitehtaan purettavan osan tilalle uudisrakentaminen n. 300 - 400 työntekijän toimipaikkarakentamista varten. Alue on vielä kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, mutta omistajan vaihdosta on tehty alustava sopimus, joka toteutunee kaavaprosessin aikana ja Kankaan Kehitys Oy:stä on tulossa kiinteistön uusi omistaja.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/896

Hämeenpohjantie 3 ja Pohjanlahdentie 19 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako tontille 26–74-10 hyväksytään 8.2.2016 tarkistetussa muodossa.

Asemakaavan muutos on käynnistynyt yksityisten maanomistajien hakemuksesta. Pohjanlahdentie 19:ssä kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tyhjentyneen huoltoaseman käyttö uuteen tarkoitukseen. Hämeenpohjantie 3:ssa tavoitteena on ottaa kaupungin omistamaa suojaviheraluetta yritystonttikäyttöön ja siten mahdollistaa uuden hallin rakentaminen pienteollisuusalueen jatkeeksi. Samalla aluerajauksia tarkistetaan toteutuneen kehäväylän mukaisesti.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/842

Vihreän valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite biokaasun tankkausaseman edistämiseksi

Vihreä valtuustoryhmä ja 9 muuta valtuutettua ovat jättäneet 16.2.2015 valtuustoaloitteen biokaasun tankkausaseman edistämiseksi. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylän kaupunki edistäisi biokaasun liikennekäyttöä ja siirtyisi omassa toiminnassaan suunnitelmallisesti biokaasuautojen käyttöön. Aloitteessa esitetään lisäksi, että kaupunki omilla toimillaan edistäisi liikennebiokaasun jakeluaseman rakentamista ja biokaasun kysynnän kasvua edellyttämällä järjestämiensä kilpailutusten ehdoissa energiatehokkuutta ja liikennepäästöjen vähentämistä.

Vastauksessa todetaan mm.
Keski-Suomessa on viime vuoden aikana herännyt erityisen voimakas halu maakunnalliseen, organisaatiorajat ylittävän yhteistyön rakentamiseen biokaasun tuotannon ja liikennekäytön edistämiseksi. Keski-Suomen liitto on teettänyt biokaasun edistämistä tukevan selvityksen, joka on luettavissa osoitteessa http://www.keskisuomi.fi/filebank/24560-Biokaasu_Keski-Suomessa.pdf.
Julkiset organisaatiot, kuten Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, ELY-keskus ja maakunnan kehittämisyhtiöt ovat yhteisenä rintamana ryhtyneet aktiiviseen työhön biokaasutoimijoiden kokoamiseksi ja maakunnallisen biokaasuekosysteemin luomiseksi. Maakunnallisen kiertotalouden edut koko alueelle ovat kiistattomat; taloudellisen lisäarvon lisäksi myös alueen työllisyys paranee ja maakunnan omavaraisuus liikennepolttoaineiden tuotannossa kasvaa.

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi

Juha Jokitalon (Kesk., sit.) ym. valtuustoaloite torin sijainnista

Juha Jokitalon (Kesk.) ja 24 muuta ovat tehneet 29.9.2014 valtuustoaloitteen, jossa he esittävät kaupungin käynnistävän selvitystyön torin uuden sijaintipaikan selvittämiseksi ja tekevän tarvittavat toimenpide-ehdotukset torielämän uudistamiseksi.

Vastauksessa todetaan mm.
Asema-aukion torin esisuunnittelu on aloitettu. Uuden torin suunnittelussa on tavoite rakentaa toimiva alusta menestyvälle, houkuttelevalle toritoiminnalle viihtyisässä ympäristössä, jossa voi oleskella ja järjestää tapahtumia. Torin siirtyessä päivitetään torijärjestys ja muut toria ohjaavat toimintaperiaatteet niin, että ne parhaiten palvelevat näitä tavoitteita muut keskustan tapahtuma-alueet huomioon ottaen.

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 10.3.2016

Esityslista on luettavissa koulutuskuntayhtymän sivuilla osoitteessa:
http://kuntatoimisto.jao.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil.htm?+elin=V&pvm=10%2e3%2e2016%2009%3a00

Keskustelun aikana Jaakko Selin (KOK) esitti Marika Visakorven (KD) kannattama, että lukiokoulutusta kehitetään siirtosopimuksen mukaisesti.
Äänestyksen (9-3–1 pois) jälkeen kaupunginjohtajan esitys tuli hallituksen päätökseksi ja kaupunginhallitus antoi kaupungin edustajille ohjeeksi, että yhtymähallituksen ehdotukset hyväksytään.
Jaakko Selin jätti päätökseen eriävän mielipiteen.

Eron myöntäminen Minna Jääskeläiselle luottamustehtävistä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
1. Kaupunginvaltuusto myöntää Minna Jääskeläiselle eron keskusvaalilautakunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävistä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen sekä nimeää varapuheenjohtajan lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2. Kaupunginvaltuusto myöntää Minna Jääskeläiselle eron kiinteistötoimitusten uskotun miehen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden uskotun miehen jäljellä olevan valtuustokauden ajaksi.
3. Kaupunginvaltuusto myöntää Minna Jääskeläiselle eron käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen käräjäoikeuden lautamiehen jäljellä olevan valtuustokauden ajaksi.

Keskeneräiset valtuustoaloitteet vuoden 2015 osalta

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se toteaa aloitteet 1–8 loppuun käsitellyiksi ja merkitsee muutoin suoritetut toimenpiteet tiedoksi.

Kuntalaisten tekemät aloitteet vuonna 2015

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee tiedoksi kuntalaisten vuonna 2015 tekemät aloitteet ja toteaa, ettei sen toimivaltaan kuuluvia aloitteita ole vuonna 2015 ollut.

Kaupunginhallituksen ja valtuuston toimivaltaan kuuluvista asioista ei jätetty aloitteita vuonna 2015. Toimialojen toimivaltaan kuuluvista asioista on jätetty 22 aloitetta vuonna 2015. Aloitteista 14:ään on vastattu ja 8 on valmisteltavina palvelukokonaisuuksissa.

Elinkeinopolitiikan ajankohtaiskatsaus työllisyyspalveluista kaupunginvaltuustolle

Kaupunginhallitus päätti järjestää elinkeinopolitiikan ajankohtaiskatsauksen työllisyyspalveluista kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 38 §:n mukaisen tiedonantotilaisuuden valtuuston 21.3.2016 olevan kokouksen jälkeen.

Sosiaalityöntekijän viran perustaminen työllisyyspalveluihin 1.4.2016 alkaen

Kaupunginhallitus päätti perustaa sosiaalityöntekijän viran työllisyyspalveluihin 1.4.2016 alkaen.

Työllisyyspalveluiden kokonaisuuteen tarvitaan sosiaalityöntekijöitä mm. koordinoimaan monialaista palvelua tarvitsevien asiakkaiden palveluja. Tehtäviin sisältyy sellaisia asiakkaiden etuisuuksiin liittyviä päätöksiä, jotka edellyttävät virkasuhdetta.

Tällä hetkellä työsuhteessa oleva sosiaalityöntekijä täyttää perustettavan viran kelpoisuusvaatimukset, joten hänet on mahdollista siirtää tähän perustettavaan virkaan muiden edellytysten täyttyessä hallintosäännön 59 §:n mukaisesti. Tämä järjestely ei lisää henkilöstön määrää.


Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen luettavissa:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1654

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

7.3.2016Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje