Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 27.1.2016

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 27.1.2016

Lautakunta päätti muun muassa varhaiskasvatusmaksujen uudesta 5-portaisesta maksujärjestelmästä, koulutuksen ja kasvatuksen kehittämissuunnitelmasta sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen paikallisista opetussuunnitelmista pienin tarkennuksin. Esitys yksityisen päivähoidon palvelusetelin kattohinnasta poistettiin listalta ja esitys nuorisopalvelujen avustussopimuksista lähetettiin uudelleen valmisteluun.

Lautakunta hyväksyi varhaiskasvatuksen hoitoaikaan perustuvan maksujärjestelmän uudistamisen

Lautakunta päätti, että Jyväskylän varhaiskasvatuspalveluissa otetaan 1.8.2016 alkaen käyttöön nykyisen hoitoaikaan perustuvan kolmiportaisen maksujärjestelmän sijaan viisiportainen asiakasmaksujärjestelmä.

Jos lapsi on päivähoidossa 0–84 tuntia/kk, maksu on 55 % täydestä hoitomaksusta, 85–107 hoitotunnilla kuukaudessa maksu on 65 % täydestä hinnasta, 108–130 tunnilla kuukaudessa 80 % täydestä maksusta,131–150 tunnilla 90 % ja yli 151 hoitotunnilla kuukaudessa maksetaan täysi hoitomaksu. Lisäksi hoitomaksun suuruuteen vaikuttavat huoltajien tulot. Tällä hetkellä korkein mahdollinen täysi hoitomaksu on 283 euroa ja 1.8.2016 alkaen 290 euroa kuussa.

Vanhemmat ovat olleet yleisesti tyytyväisiä vuonna 2013 Jyväskylässä käyttöönotettuihin hoitoaikaperusteisiin maksuihin. Saadun palautteen perusteella kolme maksuvälystä on kuitenkin ollut liian vähän ja etenkin korkeimman maksuluokan 120 tunnin rajaa on pidetty liian alhaisena. Lisäksi on koettu, ettei maksuttoman esiopetuksen osuus ole selkeä ja oikeudenmukainen, koska esiopetuksen lisäksi päivähoitoa tarvitsevilla lapsilla on tällä hetkellä käytössä vain kaksi tuntivälystä.

Muutoksen perusteluissa todetaan muun muassa, että hoitoaikaan perustuva maksujärjestelmä lyhentää lasten hoitopäiviä. Lisäksi mitä tarkemmin päivähoitopaikassa tiedetään lasten hoitoajat, sitä tarkemmin voidaan suunnitella henkilöstön resursointia, työvuoroja, toimintaa ja tilojen käyttöä. Myös maksuttoman esiopetuksen osuus tulee oikeudenmukaiseksi ja selkeäksi, kun esiopetus on mahdollista erottaa päivähoidosta ja perheet voivat valita tuntivälyksen hoidontarpeen mukaisesti. Muutoksen arvioidaan pienentävän tuloja, mutta tarkemmat hoitoaikavaraukset vaikuttavat muun muassa yksiköiden henkilöstöresursointiin ja hoitopaikkojen vapautumiseen, mikä kokonaisuutena vähentää menoja ja edistää varhaiskasvatuspalvelujen tuottavuutta.

Hoitoaikaperusteinen maksujärjestelmä laajenee 1.8.2016 myös yksityisiin varhaiskasvatuspalveluihin

Lautakunta päätti äänin 6-4 ja 3 tyhjää, esittelijän pohjaesityksen mukaisesti, että myös yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa otetaan 1.8.2016 alkaen käyttöön sama viiden välyksen hoitoaikaperusteinen asiakasmaksujärjestelmä kuin kunnallisissa varhaiskasvatuspalveluissa (ks. edellinen päätös). Yksityisissä palveluissa maksut perustuvat vielä tällä hetkellä koko- tai osapäivähoidon kuukausimaksuun ja sopimuspäiviin 5–10 hoitopäivää/kk, 11–15 hoitopäivää/kk, tai yli 15 hoitopäivää/kk.

Yhtenäinen maksujärjestelmä selkiyttää, yhdenmukaistaa ja tasavertaistaa palvelua sekä lisää perheiden valinnan mahdollisuutta päivähoitopaikkaa hakiessa. Hoitoaikaperusteiset asiakasmaksut ohjaavat perheitä suunnittelemaan lasten hoitoaikoja ja varattujen tuntien käyttöä tarkasti. Kunnallisesta päivähoidosta saatujen kokemusten perusteella hoitoaikaperusteiset asiakasmaksut ovat lyhentäneet lasten hoitopäivän pituutta. Esittelytekstissä huomioidaan, että tällä voi olla vaikutusta henkilöstön resursointiin ja yrityksen talouteen. Esittelytekstissä huomioidaan myös palveluntuottajien esiin nostama huoli, että palveluseteleistä kertyvä tulo pienenee ja aiheuttaa paineita omien asiakasmakujen korottamiseen.

Päätös yksityisen päivähoidon palvelusetelin kattohinnasta poistettiin listalta

Esittelijän ehdotuksesta asia yksityisen päivähoidon palvelusetelin kattohinnoista 1.8.2016 alkaen poistettiin esityslistalta.

Lautakunta lähetti esityksen nuorisopalvelujen avustussopimuksista uudelleen valmisteluun

Sivistyslautakunta lähetti yksimielisesti esityksen nuorisopalvelujen avustussopimuksista vuodelle 2016 uudelleen valmisteluun.

Vaajakosken nuorisolle remontoidaan tänä vuonna uudet tilat

Vuonna 1986 valmistuneessa Vaajakosken kirjastossa tehdään tämän vuoden aikana lukuisia muutostöitä ja isompi remontti odottaa vuoden 2020 jälkeen. Tilapalvelu on pyytänyt lautakunnalta lausuntoa muutostöiden ensimmäisestä vaiheesta, jossa tiloihin rakennetaan nuorisotila. Muutostöihin on varattu 1,2 miljoonaa euroa. Lautakunta hyväksyi muutostöiden hankesuunnitelman omalta osaltaan.

Tänä vuonna tehtävässä ensimmäisessä vaiheessa nuorisotilojen käyttöön peruskorjataan ja muutetaan kirjastoauton tilat, kirjavarasto, väestönsuoja, talonmiehen asunto sekä kaistale kirjaston asiakastilaa. Katolle rakennetaan uusi ilmanvaihtokonehuone. Samassa yhteydessä Yhteispalvelupiste poistuu rakennuksesta ja liikuntatoimen toimistotilat sijoitetaan samaan pihapiiriin kuluvana vuonna peruskorjattavaan huolto- ja pukuhuonerakennukseen. Rakennuksessa oleva liikehuoneisto otetaan kansalaisopiston käyttöön.

Jyväskylä sai uuden koulutuksen ja kasvatuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2016–2020

Lautakunta hyväksyi Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen koulutuksen ja kasvatuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2016–2020. Suunnitelmaan on tiivistetty keskeiset toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet Jyväskylän kaupungin varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Toimintakulttuuriin vaikuttavia tavoitteita ovat:

1. Hyvän huomaaminen ja työmotivaation luominen yhdessä: aito läsnäolo, osallisuus, kiittäminen, kannustava arviointi, vertaisoppiminen, yhteiset sopimukset, kokemus yhdenmukaisuudesta, erityisosaaminen esille ja käyttöön
2. Tilaisuus vastavuoroisiin kohtaamisiin ja osaaminen näkyväksi ja käyttöön: turvallinen ilmapiiri, vastavuoroiset kohtaamiset ja vertaisoppiminen, tilaisuus tuoda osaamista esiin, käsitys omasta osaamisesta vahvistuu, omien tekemisten jakaminen, yhteisen ajan suunnittelu
3. Ohjaksia löysemmälle ja rohkeutta omassa toiminnassa: elämyksellisyys, ohjauksen herkkyys, ajatellaan uusiksi päivän rytmitys, rutiinit, normit, tilat, toimintaympäristöt ja oppimisen tyylit, jakamista ja joustoa johtamiseen, kelpoisuuden lisänä olevan osaamisen hyödyntäminen
4. Uteliaisuus ja rohkeus: tekemisen ja kokeilemisen mahdollisuudet arjessa: toiminta- ja oppimisympäristöjen laajentaminen, vahvuuksien kautta rohkeasti kokeilemaan, lupa erehtyä, avoin keskusteluilmapiiri ja kyseenalaistamisen mahdollisuus

Lautakunnan hyväksynnän jälkeen kehittämissuunnitelmaa lähdetään viemään käytäntöön varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköissä. Työstäminen on osallistava prosessi, joka toteutetaan sähköisellä työkalulla Peda.net alustalla osoitteessa: https://peda.net/jyvaskyla/kuntakesu. Yksiköiden johtajien kanssa käydään helmikuussa läpi periaatteet ja tavoitteet sekä yksikkökohtaisen työskentelyn ohjeistukset. Lautakunta tekee väliarvioinnit työn etenemisestä kesäkuussa 2016 sekä helmikuussa 2017. Kehittämissuunnitelman mukaisten konkreettisten uusien toimenpiteiden tulisi näkyä päiväkotien ja koulujen arjessa viimeistään keväällä 2017.

Jyväskylän esiopetuksen opetussuunnitelma hyväksyttiin

Lautakunta hyväksyi Jyväskylän kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelman yhdellä muutoksella. Lautakunta muutti äänestyksen jälkeen sitovan kirjauksen suositukseksi opetussuunnitelman luvussa 2.1, jonka mukaan päiväkodissa on oltava vähintään kahdeksan esiopetusikäistä lasta esiopetuksen järjestämiseksi. Esittelijän muutettu esitys hyväksyttiin äänestyksen jälkeen äänin 5-5 yksi tyhjä puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Äänestyksen hävisi esitys, jossa kirjaus ryhmän koosta olisi poistettu kokonaan.

Kuntakohtainen opetussuunnitelma ohjaa kaikkia kaupungin esiopetusyksiköitä sekä niitä yksityisiä yksiköitä, joista kaupunki ostaa esiopetusta. Paikalliseen opetussuunnitelmaan on kirjattu yhteisesti noudatettavaksi sovitut toimintatavat, painopisteet, käytössä olevat materiaalit ja toimintaympäristöön liittyvät omaleimaiset asiat.

Esiopetuksen järjestämisestä opetussuunnitelmaan on kirjattu muun muassa tavoite on järjestää esiopetus lapsen omalla lähialueella. Lautakunta muutti suositukseksi opetussuunnitelman kirjauksen, jonka mukaan päiväkodissa on oltava vähintään kahdeksan esiopetusikäistä lasta, jotta esiopetusta järjestetään. Ruotsinkielinen esiopetus järjestetään Onnimannin päiväkodissa. Ilmaisen esiopetuksen päivittäinen aika määritellään päiväkotien toimintasuunnitelmaan vuosittain. Kaikissa esiopetusta järjestävissä päiväkodeissa toteutetaan hyvä alku -käytäntöä ja kaikki käyttävät myös Jyväskylän omaa esiopetuksen reittikarttaa esiopetuksesta perusopetukseen siirryttäessä. Jyväskylän esiopetuksessa toteutetaan arjessa kaupunkistrategian arvoja: luottamus, rohkeus, luovuus ja välittäminen.

Opetuksessa Jyväskylän esiopetussuunnitelma painottaa laaja-alaista osaamista, työtapojen monipuolistamista, oppimisympäristöjen laajentamista sekä toimintakulttuurin kehittämistä. Jyväskylässä varhaiskasvatuksen yhteinen toimintatapa on pienryhmissä toimiminen. Erilaisia pienryhmätilanteita järjestetään pitkin päivää. Hyvinvointioppiminen toimii lapsen hyvinvoinnin rakentamisen tukena ja hyvinvointikysely otetaan esiopetuksessa käyttöön vaiheittain. Sosiaalisia taitoja ja tunnetaitoja kehitetään mm. Askeleittain-opetusohjelman avulla.

Liikuntaa ja fyysistä aktiivisuutta korostetaan ja hyödynnetään lähiluontoa, vähennetään istumista ja aktivoidaan lapsia liikkumaan ulkona. Varhaiskasvatus on mukana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa ja syksyllä 2016 alkaa Liikunta ja luonto -toimintatavan mallintaminen. Tieto- ja viestintätekniikassa tabletit ovat Jyväskylässä jo käytössä kaikissa esiopetusryhmissä ja henkilökunta on koulutettu tablettien hyödyntämiseen opetuskäytössä.

Jokaisessa esiopetusyksikössä sovitaan vuosittain konkreettiset laadulliset tavoitteet ja toimenpiteet sekä niiden arviointimenetelmät. Haasteena on entistä paremmin osallistaa lapset ja vanhemmat toiminnan suunnitteluun, arvioimiseen ja kehittämiseen. Kasvattajayhteisön toimintatavat -suunnitelman avulla tehdään yhteisiä sopimuksia työntekijöiden toimintatavoista. Oppimisympäristöjen kehittäminen on keskeinen osa esiopetustyön jatkuvaa arviointia ja kehittämistä.

Esiopetussuunnitelma kokonaisuudessaan: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jkleops.

Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelman alakoulun osuus hyväksyttiin pääosin

Perusopetuksen opetussuunnitelman lautakuntakäsittely on jaettu laajuutensa vuoksi kahteen käsittelyyn. Nyt hyväksyttiin pääosin 1.-6. luokkien opetussuunnitelma. Liikunta, uskonto ja elämänkatsomustieto, oppimisen arviointi, valinnaisuus sekä luokkien 7-9 osuus opetussuunnitelmasta tulee lautakuntakäsittelyyn huhtikuussa. Näistä uskonto ja elämänkatsomustieto siirrettiin kokonaisuudessaan huhtikuun käsittelyyn esittelijän muutetun esityksen mukaisesti.

Paikallinen opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisiin tavoitteisiin ilmentää ja toteuttaa erityisesti Jyväskylässä tärkeänä pidettyjä tavoitteita ja tehtäviä. Opetussuunnitelma on strateginen ja pedagoginen työkalu, joka ohjaa opetuksen järjestäjän toimintaa sekä koulujen työtä. Opetussuunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja toteuttamisesta.

Poimintoja tammikuun kokouksessa hyväksytyistä opetussuunnitelman linjauksista:

Jyväskylän perusopetuksen opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen painotukset ovat itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Jyväskylän opetussuunnitelmassa on myös kirjattu varhennettu kieliohjelma: A1-kieli englanti alkaa 2. luokalta ja B1-kieli ruotsi alkaa 6. luokalta.

Uutta Jyväskylän opetussuunnitelmassa on linjaus monialaisista oppimiskokonaisuuksista. Uusien opetussuunnitelman perusteiden mukaista ilmiölähtöistä oppimista, osallisuutta ja monimuotoisia ryhmiä hyödyntävää opetusta tulee tarjota Jyväskylässä jatkossa vähintään 10 päivää lukuvuodessa.

Opetussuunnitelman mukaan yhteiskuntaoppi alkaa Jyväskylässä jo alakoulussa 4. luokalla, jossa sitä opiskellaan yksi tunti viikossa. Viidennellä luokalla opiskellaan puolestaan historiaa kaksi tuntia viikossa. Kuudennella luokalla on yksi tunti historiaa ja yksi yhteiskuntaoppia. (Huom. alkuperäisessä tiedotteessa oli tässä kohtaa virhe. Yhteiskuntaopin ja historian kohta on korjattu oikein tähän tiedotteeseen 1.2.2016) Myös oppilaanohjaus alkaa jo 1. luokalla, mutta se ei kuitenkaan ole tuolloin vielä oma oppiaineensa.

Kasvun kansio on jyväskyläläinen innovaatio ja tuodaan osaksi opetussuunnitelmaa. Oppilaiden on mahdollista koota, käyttää ja hallita omaa Kasvun kansiota Peda.net –palvelussa. Palveluun on mahdollista kerätä omaan osaamisensa liittyvää aineistoa ja näyttöä myös koulutyön ulkopuolelta. Myös Hyvinvointi ja turvallinen arki –ohjelma otetaan hyvinvointioppimisen tueksi.

Opetussuunnitelma toteutetaan Jyväskylässä pääosin ainejakoisena. Perusopetuslain mukaan kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman mukaisesti. Lukuvuosisuunnitelmalla täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan kussakin koulussa lukuvuoden aikana. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Opetuksen järjestäjä huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen oppilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaan voi tutustua osoitteessa: https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla

Kokouksen muut asiat sekä esityslista ja liitteet

Lisäksi lautakunta muun muassa hylkäsi Pasi Lehtolan tekemän oikaisuvaatimuksen virkasuhteensa irtisanomisesta (asia 1), hyväksyi palvelujen käyttösuunnitelman 2016 tarkennukset (asia 10) ja irtaimen käyttöomaisuuden uudelleenbudjetoinnin vuodelle 2016 (asia 11).

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1467 . Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 4.2.2016 Jyväskylän kaupungin kirjaamoon, Vapaudenkatu 32 ja internetiin http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila, p. 040 747 8231
- toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033

27.1.2016Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje