Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän museot kasvattivat edelleen suosiotaan vuonna 2015

Jyväskylän museot kasvattivat edelleen suosiotaan vuonna 2015

Jyväskylän museoissa oli kävijöitä viime vuonna 190 456 (edellisvuonna 186 977). Menneen vuoden aikana museoissa tapahtui monenlaista, muun muassa suomalaisten museoiden yhteislippu, Museokortti, otettiin vastaan hyvin Jyväskylässäkin, kävijäennätys rikkoutui sekä Jyväskylän taidemuseossa että Suomen käsityön museossa, Keski-Suomen ilmailumuseo sai uuden nimen Suomen Ilmavoimamuseo.

Kävijät vuonna 2015 (vuonna 2014)
Alvar Aalto -museo 20 887 (18 950 )
Jyväskylän taidemuseo 37 036 (34 736)
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo 29 806 (26 597)
Keski-Suomen museo 44 060 (54 080)
Suomen Ilmavoimamuseo (ent. Keski-Suomen ilmailumuseo) 20 498 (19 609)
Suomen käsityön museo 38 169 (33 005)
yhteensä 190 456 (186 977)

Alvar Aalto -museon Jyväskylän näyttelyissä, tapahtumissa ja Muuratsalon koetalolla oli 20 887 vierailijaa (edellisvuonna 18 950). Kohteiden kokonaiskävijämäärä kasvoi lähes kahdella tuhannella vierailijalla. Kävijämäärät kasvoivat tasaisesti pitkin vuotta, mutta erityisesti heinä- ja syyskuu olivat aiempia vuosia vilkkaampia. Vuoden suosituimmaksi näyttelyksi nousi Alvar Aallon suunnittelemia kesähuviloita esittelevä näyttely La dolce vita, jonka näki kesän aikana 8 527 kävijää. Noin puolet museon vierailijoista tuli muualta kuin Suomesta, kaiken kaikkiaan yli 50 eri maasta.

Jyväskylän taidemuseon Holvissa ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamossa vieraili ennätykselliset 37 036 kävijää (edellisvuonna 34 736). Nousuun vaikuttivat eniten Jouluisen taidebasaariin kävijämäärän (3 697, edellisvuonna 2 654) sekä koululais- ja opiskelijaryhmien kävijämäärän (4 700, edellisvuonna 3 855) kasvu lähes 1 900 kävijällä. Keskisuomalaisen kuvataiteen juhlavuonna kolme päänäyttelyä ja neljä alagallerian näyttelyä esittelivät teoksia 42 taiteilijalta, joilla jokaisella on enemmän tai vähemmän kiinteä yhteys Keski-Suomeen. Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin – Kuvataidetta Keski-Suomessa 1947–1973 -kokoelmanäyttelyn sekä alagallerian mediataidenäyttelyjen kävijämääräksi kirjattiin kevätkaudella 10 181. Veikko Hirvimäen ja Françoise Jaquet’n näyttelyt keräsivät kävijöitä kesäkuukausina 5 353. Loka-joulukuussa Matkalla maan keskipisteeseen – Nykytaidetta Keski-Suomessa -näyttelyyn tutustui 7 358. Luennot, taiteilijatapaamiset, vauvojen värikylvyt, avoimet pajat sekä lukuisat muut tapahtumat houkuttelivat kävijöitä. Yläkaupungin Yö, Valon kaupunki -ilta sekä Jouluinen taidebasaari keräsivät monen toimijan yhteismarkkinoinnin avulla runsaasti väkeä. Museokaupan myynti nousi edelleen reippaasti. Grafiikka- ja valokuvakeskus Ratamossa kävijöitä oli yhteensä 8 328 (edellisvuonna 8 289), joista kurssi- ja pajakäyntejä oli 3 314 (edellisvuonna 3 193).

Jyväskylän yliopiston tiedemuseoon kuuluvissa Keski-Suomen luontomuseossa ja näyttelykeskus Soihdussa oli yhteensä 29 806 kävijää (edellisvuonna 26 597). Tiedemuseon molempiin näyttelykeskuksiin on ollut vuodesta 2014 lähtien kaikille vapaa sisäänpääsy, ja kävijämäärien kasvu jatkui edelleen vuonna 2015. Kuluneena vuonna tiedemuseossa aloitettiin yliopistossa valmistuneita pro gradu -tutkielmia esittelevä näyttelysarja, jossa ensimmäisen vuoden aikana oli yhteensä viisi gradunäyttelyä. Keski-Suomen luontomuseossa Vesilinnassa vieraili 23 793 kävijää (edellisvuonna 22 284). Vaikka koulu- ja päiväkotiryhmiä kävikin edellisvuotta vähemmän, niin yksittäisten kävijöiden (mukaan lukien perheet) määrä kasvoi lähes 2 000 kävijällä. Kävijöitä kiinnostivat perusnäyttelyn lisäksi erityisesti liito-oravaa esittelevä Papanamaan kartta sekä Vuoden Luontokuvat 2014 -näyttelyt. Tiedemuseon näyttelykeskus Soihtu Seminaarinmäellä avattiin marraskuussa 2013, ja mennyt vuosi oli sen toinen toimintavuosi. Perusnäyttelyt Oi kuvatuksia ja mielijuohteita ja Tissarin taidekokoelma sekä vaihtuvat näyttelyt houkuttelivat näyttelykeskukseen 6 013 kävijää (edellisvuonna 4 313).

Keski-Suomen museossa ja sen erillismuseoissa vieraili 44 060 kävijää (edellisvuonna 54 080). Kokonaiskävijämäärän lasku johtuu Toivolan Vanhalla Pihalla sijaitsevien Käsityöläismuseoiden kävijämäärän tasoittumisesta. Sen sijaan Keski-Suomen museo Ruusupuistossa ja museon muut erilliskohteet, Pienmäen talomuseo, Lyseon museo, Niitynpään työläiskotimuseo, Heiskan taiteilijakoti ja Kunnallistekniikan museo vetivät edellisvuotta enemmän kävijöitä. Keski-Suomen museoon kävijöitä houkuttelivat monipuolisten näyttelyiden lisäksi erilaiset tapahtumat, kuten syksyiset Innostu kulttuuriympäristöstäsi! -päivät sekä ensimmäistä kertaa järjestetyt loppuvuoden Kekriviikot.

Tikkakoskella sijaitsevassa Suomen Ilmavoimamuseossa (ent. Keski-Suomen ilmailumuseo) vieraili 20 498 kävijää (edellisvuonna 19 609), näistä 6 122 (30%) oli ilmaisia. Kokonaiskävijämäärä vastaa edelleen 2000-luvun keskiarvoa. Oleellisin muutos edellisvuosiin oli venäläismatkailijoiden määrän romahdus alkuvuodesta. Sitä vastoin kotimaan matkailijoiden määrä kesä–elokuussa ylitti selvästi edellisvuosien kävijämäärät. Museon suosio lapsiperheiden keskuudessa vahvistuu jatkuvasti. Lasten kiinnostuksen kohteina ovat edelleen lentokoneiden ohjaamot, joihin pääsee istumaan. Perusnäyttelyn uudistamista jatkettiin uudella Mannerheimristin Ritarien taululla ja näyttelyn tähän osaan liitettiin Paavo Kahlasta kertova vitriini. Perusnäyttelyn uusimisen yhteydessä nostetaan esille entistä enemmän ihmisiä, heidän tarinoitaan ja kokemuksiaan. Kansainvälisestikin mielenkiintoa herättäneitä kohteita perusnäyttelyssä ovat edelleen Hawker Hurricane Mk.I ja Brewster 239 -hävittäjät. Koneet edustavat restaurointitapaa, jossa esineestä ei pyritä tekemään uuden veroista, vaan historian kerrokset säilytetään kävijän tarkasteltavaksi. Vaihtuvina näyttelyinä olivat Lottanäyttely, joka oli lainassa Lottamuseolta, sekä sotilaiden asuja esittelevä näyttely.

Suomen käsityön museossa ja Suomen kansallispukukeskuksessa vieraili ennätykselliset 38 169 kävijää (edellisvuonna 33 005). Kävijämäärien huimaan nousuun lienee monta syytä: onnistuneet näyttelyvalinnat, monipuoliset tapahtumat ja korttitemput. Alkuvuodesta värikäs Soodaa ja sirkushuveja -näyttely toi museoon 9 512 vierailijaa, kesäaikaan suomalaisuuden kuoseja pohtineet Marimekkoelämää- ja Juuret syvällä -näyttelyt toivat 10 055 kävijää sekä syksyllä erityisesti miesporukoita kiinnostanut japanilaisesta perinteisestä puurakentamisesta kertonut Temppelin tekijät -näyttely 7 378 vierailijaa. Näiden näyttelyiden lisäksi museossa oli 25 muuta pienempää näyttelyä, joista mainittakoon erityisesti nuoria kiinnostanut Pukuilun maailmassa, cosplayn ja japanilaisen katumuodin näyttely. Vuoden aikana järjestettiin erilaisia tapahtumapäiviä, jotka sisälsivät työnäytöksiä, työpajoja, luentoja tai opastuksia. Tapahtumakävijöitä oli 10 829. Nuorille aikuisille suunnatut tapahtumat kuten Late Nights ja Low bugdet -työpajat ovat innostaneet erityisesti vaihto-opiskelijoita museokäynteihin. Toukokuussa käyttöön otetulla Museokortilla tultiin piipahtamaan museoon 380 kertaa ja tammi-, marras- ja joulukuussa keskisuomalaista kirjastokorttia vilauttamalla pääsi maksutta museoon 395 lainaajaa. Ja asiakkaat höyläsivät ahkerasti pankkikorttejaan museokaupassa, jossa tehtiin myös ennätystulos.

Lisätietoja:
Alvar Aalto -museo, Pia Poskiparta, asiakaspalveluvastaava, puh. 040 135 6210, pia.poskiparta(at)alvaraalto.fi
Jyväskylän taidemuseo, Leena Lokka, näyttelyamanuenssi, puh. 050 542 0527, leena.lokka(at)jkl.fi
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Keski-Suomen luontomuseo, Tanja Koskela, intendentti, puh. 0400 248 063, tanja.a.e.koskela(at)jyu.fi
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo, Näyttelykeskus Soihtu, Pirjo Vuorinen, intendentti, puh. 040 550 6099, pirjo.vuorinen(at)jyu.fi
Keski-Suomen museo, Tuula Vuolio-Vallenius, museolehtori, puh. 040 716 7118, tuula.vuolio-vallenius(at)jkl.fi
Suomen Ilmavoimamuseo, Kai Mecklin, museonjohtaja, puh. 040 572 1577, keski-suomen.ilmailumuseo@kolumbus.fi
Suomen käsityön museo, Raija Manninen, museolehtori, puh. p. 040 502 2887, raija.manninen(at)jkl.fi

19.1.2016Leena Lokka

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje