Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän musiikkisalin hankesuunnitelma valmistui, seuraavaksi selvitetään rahoitusta

Jyväskylän musiikkisalista valmistui konkreettinen hankesuunnitelma, seuraavaksi selvitetään rahoitusvaihtoehtoja

Jyväskylän uuden musiikkisalin ja Paviljongin muutostöiden tänään julkaistu hankesuunnitelma esittelee korkeatasoisen musiikkisalin ja messu- ja kongressikeskuksen kokonaisuuden, joka on kansallisesti ainutlaatuinen ja kansainvälisesti houkutteleva. Suunnitelma avaa toteutuessaan Suomessa ennennäkemättömiä uusia toimintamahdollisuuksia sekä musiikkialan ammattilaisille ja harrastajille että tapahtumajärjestäjille. Suunnitelma esiteltiin tänään 18.1.2016 Jyväskylän kaupunginhallitukselle, joka linjasi, että musiikkisalihankkeen rahoitus- ja toteutusmallia tulee täsmentää lokakuun loppuun 2016 mennessä.

Suunnitelman ydin on Jyväskylän Lutakkoon Paviljongin yhteyteen suunniteltu akustisesti ja toiminnallisesti kansainvälistä huipputasoa oleva musiikkisali. Sali on mitoitettu hieman yli 1000 kuulijalle ja täysimittaiselle sinfoniaorkesterille. Salin suunnittelun lähtökohdaksi on otettu ns. kenkälaatikkosali-malli yhdistettynä lavaa kiertävään parviosaan, jossa istuimet kiertävät näyttämöalueen ympäri. Lisäksi hankesuunnitelmaan kuuluu Paviljongin ja viereisen hotellin yhdistävä laajennus, johon sijoittuvat uusi kokous- ja kongressikeskus sekä toimistotiloja. Ulkoa kokonaisuus verhoutuu valoilla ja varjoilla leikittelevään, aaltoilevaan julkisivuverhoukseen.

Uuden musiikkisalin yhteyteen on suunniteltu Jyväskylä Sinfonian tarvitsemat esiintymis- harjoitus- ja toimistotilat. Paviljongin kanssa yhteiset aula-, wc-, ravintola- ja parkkitilat mahdollistavat monipuoliset palvelut ja nostavat tilojen käyttöastetta.
Hankkeen rakennuskustannukset ovat suunnitelman mukaan 52,8 miljoonaa euroa, josta musiikkisalin osuus on noin 35 miljoonaa. Paviljongin laajennusosan kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa ja vanhojen tilojen sekä julkisivujen uudistamisen kustannus 5,5 miljoonaa euroa. Lisäksi summassa on noin 600 000 euroa purkukustannuksia sekä 3,4 miljoonaa euroa vaatimustenmukaisten autopaikkojen lunastukseen.

Uudisrakennuksen koko laajuus on yhteensä noin 18 000 m², josta musiikkisalin ja oheistilojen osuus on noin 12 000 m² ja Paviljongin uusien ja uudistettavien tilojen osuus noin 6000 m². Purettavia tiloja on noin 1700 m².
Hankesuunnitelman tarkoituksena on kuvata hankkeen tekninen toteutus sekä toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet. Toiminnat, arkkitehtuuri ja tekniikka käydään suunnitelmassa läpi seikkaperäisesti, jotta on saatu realistinen kokonaiskuva kustannuksista. Rakennusteknisesti perusteellisen hankesuunnitelman toivotaan helpottavan myös ulkopuolisen rahoituksen hankkimista.

Hankesuunnitelma kommenteille ja rahoitusmallia selvittämään

Kaupunginhallituksen esittelyn jälkeen asiaa esitellään kaupunginvaltuustolle seminaarissa 7.3.2016. Kuntalaiset voivat tutustua hankesuunnitelmaan sekä hankkeesta laadittuun arkkitehtisuunnitelmaan verkossa osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/musiikkisali. Hankesuunnitelmasta avataan myös keskustelu otakantaa.fi -sivustolle tiistain 19.1.2016 aikana otsikolla ”Jyväskylän musiikkisali ja Paviljongin muutostyöt”.
Hankesuunnitelman jatkoksi kaupunki tulee perustamaan virkamiesryhmän, joka valmistelee hankkeen rahoitus- ja toteutusmallia. Samalla on tarkoitus käynnistää vastikkeettomien rahoitusmahdollisuuksien kartoitus, mikä tarkoittaa avustuksia, tukia, sponsorointia ja lahjoituksia hankkeen toteuttamiseksi. Hankkeen toteutuksesta päättää kaupunginvaltuusto, mutta hankesuunnitelmassa ei ole asetettu aikataulua päätöksenteolle. Kaupunginhallitus linjasi iltakoulussaan 18.1.2016, että musiikkisalihankkeen rahoitus- ja toteutusmallia tulee täsmentää lokakuun loppuun 2016 mennessä.

Hankesuunnitelma on tehty musiikki ja muut tarpeet huomioiden

Jyväskylässä on tarve suuremmalle musiikkisalille. Jyväskylä Sinfonian konsertit ovat olleet pääsääntöisesti loppuunmyytyjä yli 10 vuoden ajan, eikä kausilippuasiakkaiden määrää voi nostaa nykyisellä kapasiteetilla. Musiikkisali tarjoaisi myös ensimmäistä kertaa kotimaisille ja kansainvälisille vierailijoille riittävät puitteet tuoda huipputason vierailuesityksiä Jyväskylään. Uuden teknologian ja hyvän akustiikan tuoman maineen turvin on myös mahdollista luoda uusia kansainvälisiä yhteistyösuhteita orkestereiden ja festivaalien kanssa.
Jyväskylä Sinfonian toiminta jakautuu tällä hetkellä kahteen eri toimitilaan, mikä on orkesterin toiminnan ja talouden kannalta epäedullista. Harjoitustilat sekä hallinto toimivat Kolmikulman liikekiinteistössä kahdessa kerroksessa ja konserttitoiminta keskittyy Jyväskylän teatteritalolle. Orkesterin nykyisistä harjoitus- ja esiintymistiloista kumpikaan ei ole akustisesti toimiva. Kolmikulman harjoitussalin ongelmana ovat lisäksi yli terveyssuositusten kohoavat äänenvoimakkuudet.
Paviljongin kiinteistössä on lähivuosina tulossa korjausvelkaan sekä tekniikan uudistamiseen liittyviä kunnostustarpeita, jotka olisi mahdollista toteuttaa yhdessä musiikkisalin rakentamisen yhteydessä. Lisäksi musiikkisalihankkeen osana on suunniteltu Paviljongin ulkoisen ilmeen uudistaminen. Tämä nostaisi rakennuksen arvoa ja arvostusta sekä tekisi siitä modernin tapahtumaympäristön vuosikymmeniksi eteenpäin. Sali mahdollistaa niin Sinfonian kuin Paviljongin yleisömäärien kasvattamisen.

Tulevaisuudessa Paviljonki on entistä tärkeämmässä asemassa keskustaa kehitettäessä. Paviljongin alueella ja sataman kärjen toteuttamisella on merkittävä rooli tapahtumapaikkana ja matkailun edistämisessä. Musiikkisalin toteuttaminen Paviljongin yhteyteen monipuolistaa tapahtuma- ja kulttuuritarjontaa. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden musiikin esittämiseen, kuuntelemiseen ja taltiointiin, musiikkikasvatukseen sekä alan monimuotoiseen ja monitieteiseen tutkimukseen. Salin tekniikka mahdollistaa korkeatasoiset taltioinnit ja esitysten monipuolisen välityksen kuulijoille.

Nykyisin Paviljongissa järjestetään vuosittain yli 1600 erilaista tapahtumaa ja tilaisuutta. Työryhmän alustavan arvion mukaan uusi kokonaisuus mahdollistaisi tilaisuuksien määrän kasvattamisen jopa 3000 tilaisuuteen vuosittain. Paviljongin alueen vuosittainen kokonaiskävijämäärä kasvaisi nykyisestä noin 400 000:sta arvion mukaan yli 500 000 kävijään.

Musiikkisalin ja laajennuksen rakenteet, julkisivu ja sisätilat

Hankkeen rakennuspaikka on haastava. Uudet rakenteet liittyvät useaan vanhaan rakenteeseen, ja maaperä tuo lisähaasteita uusien rakenteiden perustamiselle lähelle nykyisiä rakennuksia. Kaikki uudet rakenteet on perustettava porapaaluille, jotta maaperä häiriintyisi mahdollisimman vähän, eikä näin aiheuta merkittäviä painumia nykyisissä paaluperustuksissa. Alapohja on kantava porapaalujen varaan rakennettava teräsbetonilaatta. Rakennusten runko jakaantuu paikalla valettuun ja elementtirakenteiseen runkoon.

Musiikkisalin arkkitehtoninen ilme sitoo kokous- ja toimistotilat osaksi uutta kokonaisuutta. Julkisivu jatkuu kiinni hotelliin saakka. Laajennuksen julkisivupinnat jatkavat musiikkisalin arkkitehtonista käsittelyä. Rakennuksen julkisivuverhous on rei’itetyä alumiinilevyä. Verhous on irti rakennuksen rungosta ja se seuraa julkisivun kaarevaa linjaa. Pimeällä uusi julkisivu valaisee kaupungin elämää. Ulkotilat säilyvät vapaina tapahtumille.

Musiikkisalin sisätiloissa huomioidaan akustiikka ja sen tarpeet. Lattia, seinä ja kattopinnat ovat puuta. Aula, kokous- ja toimistotilojen pinnoissa käytetään paljon puuta, kivilaattaa, lasia ja metallia. Kokous- ja toimistotilojen arkkitehtuuri on samankaltaista kuin musiikkisalin aula- ja tukitiloissa. Kokonaisuudesta muodostuu toiminnaltaan ja ilmeeltään yhtenäinen.

Rakennushankkeen vaiheistus

Musiikkisalin rakentaminen edellyttää Paviljongin nykyisten kokous- ja toimistotilojen purkamista sekä Paviljongin A-hallin pohjoispään lyhentämistä. Nykyisten A- ja C1-hallien pohjoispään rakenteita joudutaan vahvistamaan ja uusimaan ennen uusien osien rakentamista. Uusi kokous- ja toimistotilojen laajennusosa tulee tehdä ensin, jonka jälkeen voidaan aloittaa vanhojen tilojen purkaminen ja musiikkisalin rakentaminen. Rakentaminen vaiheistetaan siten, että Paviljongin nykyiselle liiketoiminnalle aiheutuva häiriö on mahdollisimman vähäinen.


Hankesuunnitelman taustaa

Musiikkisalin saaminen Jyväskylään on ollut vuosikymmeniä tavoitteena useissa suunnitelmissa. Vuonna 2011 musiikkisalin suunnittelun tavoitteeksi asetettiin Paviljonkia vahvistava toiminnallinen, taloudellinen ja arkkitehtoninen kokonaisratkaisu. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen 2012. Hankesuunnittelu käynnistyi vuonna 2012, mutta se on viivästynyt rahoituksen riittämättömyyden takia. Vuoden 2015 talousarviossa kaupunginvaltuusto päätti, että Paviljonkisäätiö huolehtii päätöksenteossa tarvittavien suunnitelmien loppuunsaattamisesta.

Nyt Jyväskylän kaupunginhallitukselle esitellyn musiikkisalin sekä Jyväskylän Paviljongin muutoksia ja laajennuksen sisältävä hankesuunnitelman on tilannut Jyväskylän kaupunki. JKMM Arkkitehdit kokosi tarvittavien erityisalojen suunnittelijaryhmän ja koordinoi suunnittelua.
Hankesuunnittelua ohjasi kaupunginjohtajan nimeämä konserttisalityöryhmä, johon kuuluvat Jyväskylän kaupungilta kansliapäällikkö Heli Leinonkoski (pj.), kiinteistöjohtaja Esko Eriksson, kaupunginarkkitehti Leila Strömberg sekä Jyväskylä Sinfonian intendentti Kristiina Itäranta, Paviljonkisäätiöstä puheenjohtaja Timo Fredriksson ja asiamies Jukka Kariniemi, Jyväskylän Paviljongista Messujen toimitusjohtaja Leo Potkonen sekä Kongressin toimitusjohtaja Pietari Sorri sekä Jyväskylän konserttisalin hanketuki ry:stä professori Anita Kangas ja arkkitehti Ilkka Halinen. Ryhmän asiantuntijoina toimivat rakennuttajakonsultti Lauri Blom (Ramboll Oy), kapellimestari Ville Matvejeff (Jyväskylä Sinfonia), arkkitehti Samuli Miettinen (JKMM Arkkitehdit) sekä toimitusjohtaja Jouko Astor (Verkatehdas).

Hankesuunnitelma sekä havainnekuvat verkossa

Hankesuunnitelma, hankesuunnitelman liitteenä oleva arkkitehtisuunnitelma sekä suunnitellun kokonaisuuden havainnekuvia löytyy verkko-osoitteesta http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/musiikkisali.

Lisätietoja:

Jyväskylän kaupunki, kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
Konserttisalityöryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Heli Leinonkoski, p. 014 266 1503
JKMM Arkkitehdit, arkkitehti Samuli Miettinen, p. 040 722 0271
Jyväskylä Sinfonia, intendentti Kristiina Itäranta, p. 014 266 4169
Jyväskylän Messut Oy, toimitusjohtaja Leo Potkonen, p. 014 334 0010
Jyväskylän Kongressikeskus Oy, toimitusjohtaja Pietari Sorri, p. 014 339 8160

18.1.2016Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje