Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston Itsenäisyysjuhlan puhe 6.12.2015

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston Itsenäisyysjuhlan puhe 6.12.2015

Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Herra kenraali
Hyvä juhlayleisö

Kun valmistelin tätä puhetta ja pohdin maamme itsenäisyyttä, havahduin siihen, kuinka lyhyt jakso maamme itsenäisyyden aika loppujen lopuksi onkaan. Tätä kuvastaa aika hyvin se tosiseikka, ettei yksikään omista isovanhemmistani syntynyt Suomen valtion kansalaiseksi, vaan Venäjän tsaarin alamaiseksi. He syntyivät siis autonomiseen suuriruhtinaskuntaan, eivät itsenäiseen Suomeen. Niin nuori ilmiö on maamme itsenäisyys, todella nuori, vain parin sukupolven ikäinen.

Suomi on maailman valtioiden joukossa pieni ja syrjäinen kolkka, jossa ilmasto on ankara ja jossa harmaus ja pimeys vallitsevat suuren osan vuotta. Olemme alue niin sanotussa pohjoisessa ulottuvuudessa: täällä on lyhyt kesä eli lyhyt kasvukausi, kylmä ilmasto ja harva asutus. Nämä varmasti tekevät monien silmissä maastamme aika vähän houkuttelevan asuinpaikan.

Meitä asuu täällä Pohjan perillä vain viitisen miljoonaa suomalaista. Lukeudumme Euroopan pienten kansojen joukkoon. Kaiken lisäksi ennustetaan, että väkimäärämme tulevaisuudessa supistuu ja että vanhusväestön ja eläkeläisten osuus väestöstämme kasvaa rajusti.

Itsenäisen Suomen lähtökohdat ja tulevaisuus eivät siis ole tuntuneet eivätkä tunnu kovin ruusuisilta. Helposti tulee kysyneeksi, olemmeko me suomalaiset nostaneet näissä elämän arpajaisissa huonon arvan? Olisiko ollut onnellisempaa syntyä johonkin vanhaan historialliseen itsenäiseen valtioon, etelän aurinkoon, ison kansakunnan edustajaksi?

Kuitenkin, kaikesta tästä suomalaisesta ankeudesta – niin sanotusta arktisesta hysteriastakin – huolimatta monet toteavat, että näissä elämän arpajaisissa on ollut lottovoitto syntyä itsenäiseen Suomeen. Tarkemmin ajatellen on pakko todeta, että itsenäisen Suomen lyhyt historia on varsinainen menestystarina. Tämä on tosiasia, jonka emme saa antaa hämärtyä. Emme, vaikka viime päivien julkista keskustelua seuratessa ainakin minusta on välillä tuntunut siltä, ettemme me suomalaiset osaa enää muuta kuin riidellä.

Mutta kun maamme kehitystä tarkastelee koko itsenäisyyden ajan näkökulmasta, menestystarinasta kelpaa kyllä puhua. Selvisimme itsenäisyytemme ajan suurimmasta haasteesta – sodista – kunnialla ja miehittämättömänä. Vähintään yhtä hyvin onnistuimme sen jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää sodan käyneitä ja maamme jälleenrakentaneita sukupolvia.

Nyt Suomi on – lainkaan liioittelematta - maailman kärkivaltioita erittäin monessa suhteessa. Taloutemme on kiistattomista ongelmistaan huolimatta edelleen verrattain vahva. Yhtenä niin sanotuista pohjoismaisista hyvinvointivaltioista olemme jonkinlainen malliesimerkki suurelle osalle maailman valtioista yhteiskunnallisen tasa-arvon kehittämisessä.
Maamme yhteiskuntajärjestelmä on vakaa, tuskin täällä on vallankumouksen tai sotilasvallankaappauksen vaara vaanimassa. Poliittisten puolueiden väliset erimielisyydetkään eivät täällä juuri kärjisty mielenosoituksiksi tai ainakaan mellakoiksi. Suomen koulujärjestelmä on jatkuvasti saanut kiitosta eurooppalaisissa vertailevissa tutkimuksissa. Pystymme koulutuksessa huipputuloksiin, ja pystymme kaikkien koululaisten osalta tasokkaisiin tuloksiin. Suomi on maailman vähiten korruptoituneita maita, eli täällä voi luottaa siihen, että viranomaiset toimivat kansalaisten parhaaksi eivätkä vain kahmi omia etujaan. Kaiken kaikkiaan elämme turvallisessa yhteiskunnassa, ja mikä tärkeintä, nimenomaan kaikille turvallisessa yhteiskunnassa.

Eikä se meidän ilmastommekaan loppujen lopuksi niin kauhea ole. Lyhyt kesämme on - ainakin useimpina vuosina – vähintäänkin riittävän lämmin ja joka vuosi se tarjoaa poikkeuksellisen kauniin vehreän luonnon. Lumiset ja kylmät talvemme ovat monelle vierailijalle niin kuin meille itsellemmekin kokemus, nimenomaan virkistävä kokemus. Monien mielestä juuri vuodenaikojen vaihtelu ja erilaiset vaihtelevat säät ovat ilmastomme paras puoli. Mitä me oikein valitamme, no, tietysti vaikka juuri tämän ajan ankeutta, sadetta, harmautta, pimeyttä …, mutta silti.

Hyvät kuulijat,

Vaikka edellä totesinkin maamme talouden olevan edelleen verrattain vahva, on se myös todella kovien haasteiden edessä. Valtion ja kuntien velkaantuneisuus ei ole kansainvälisessä vertailussa vielä hälyttävällä tasolla, mutta sille se päätyy, jos jatkamme samalla uralla.

Myös Jyväskylä velkaantui erityisesti vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kovaa vauhtia. Lainaksi otettua rahaa emme toki tuhlanneet, vaan käytimme sen erityisesti peruspalveluinvestointeihin – suomeksi sanottuna rakensimme ja korjasimme kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia. Mutta yhtä kaikki, sama tahti ei voinut jatkua.

Tämän tosiasian kaupungin päättäjät myös ymmärsivät ja tarttuivat toimeen. Viime vuosina Jyväskylän julkikuvassa onkin korostunut talouden tasapainottaminen. En ole varmaan pahasti väärässä, jos arvioin, että välillä on saattanut vaikuttaa, ettemme muuta teekään, kuin leikkaa menoja – mitä nyt ehkä välillä yritämme saada naapurikunnat liitetyksi itseemme.

Mielikuvat ovat mielikuvia, mutta oleellista on, että tasapainottamistoimet ovat tuottaneet tulosta. Kaupungin talous on käännetty selvästi parempaan suuntaan. Jo viime vuoden tilinpäätös kertoi velkaantumisen selvästä vähenemisestä. Ensi vuoden talousarvio on tässä suhteessa vielä askel eteenpäin. Otamme velkaa enää murto-osan vaikeimmista vuosista, ja mikä parasta, teemme sen tinkimättä kaupungin peruspalveluiden hyvästä tasosta.

Taloutemme luvut ja palveluidemme taso kestävät hyvin vertailun muiden suurten kaupunkien kanssa. Samalla ensi vuoden talousarvio antaa uskottavan pohjan sille, että kaupungin velkaantuminen loppuu kokonaan vuonna 2017 ja taloutemme on – vihdoinkin, pitkän työn tuloksena - tasapainossa. Ja mitä niihin naapurikuntiin tulee, voivat nekin huokaista helpotuksesta. Kuntaliitokset eivät ole Jyväskylän seudulla – ainakaan kaupungin näkökulmasta – millään lailla ajankohtaisia.

Kun talous on nyt käännetty kestävämmälle uralle, on työttömyys noussut entistä selvemmin kaupunkimme suurimmaksi ongelmaksi. Lokakuussa työttömyysprosentti Jyväskylässä oli 16,4. Se tarkoittaa, että kaupungissamme on lähes 11 000 työtöntä. Vaikka olemmekin viime kuukausina parantaneet asemaamme suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin, on selvää, että moisilla numeroilla emme voi jatkaa. Ongelma on ennen kaikkea inhimillinen, mutta heijastuu myös monella tavalla kaupungin toimintaan ja talouteen.

Tässäkään suhteessa emme ole jääneet toimettomiksi. Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka ovat olleet tänä vuonna ja ovat myös jatkossa kaupungin johdon keskeisiä painopistealueita. Ensi vuoden talousarviossakin panostamme poikkeuksellisen voimakkaasti juuri niihin. Perinteisen työllisyyden hoidon saralla käynnistämme uusia hankkeita ja toisaalta otamme hoitaaksemme esimerkiksi hyviä tuloksia tuottaneen työllisyyden kuntakokeilun, jonka rahoituksesta valtio vetäytyy vuoden lopussa.

Tämä perinteisempi työllisyyden hoito on ehdottoman tärkeää, mutta se, että saisimme työttömyyslukumme selvästi nykyistä pienemmiksi, edellyttää ennen kaikkea uusien työpaikkojen syntymistä yksityisiin yrityksiin. Niistä emme kaupunkina voi päättää, mutta voimme - ja meidän pitää - luoda niiden syntymiselle edellytyksiä. Meidän täytyy siis tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa.

Moni mieltää elinkeinopolitiikan ennen kaikkea uusien yritysten houkuttelemiseksi kaupunkiin, eikä väärässä varsinaisesti olekaan. Sekin on välttämätöntä. Vähintään yhtä tärkeää kuitenkin on, että pidämme huolta kaupungissa jo olevista yrityksistä. Niitä pitää kuulla, niiden toiveita ottaa huomioon, luoda edellytyksiä kasvulle tai vähintäänkin pitää huolta, etteivät kaupungin toimet ole sille esteenä. Tämä tavoite mielessä olemme kiertäneet yrityksiä ja tavanneet niiden johtoa. Yrityksiltä saatu palaute on ollut moninaista, myös kriittistä. Kaikki ovat kuitenkin pitäneet aktiivista yhteydenpitoa hyvänä asiana.

Tiivistäen voisi todeta, että kaupungin elinkeinopolitiikan lähtökohtana on, että kaikki yritykset, toimialasta, koosta tai sijainnista riippumatta ovat meille tärkeitä ja kaupunkiimme tervetulleita. Työttömyyden nujertamiseksi tarvitsemme kaikenlaisia yrityksiä ja työpaikkoja.

Talouden olemme siis Jyväskylässä saaneet hallintaan, mutta työttömyys meidät vielä haastaa. Rohkenen kuitenkin tässäkin väittää, että jos maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, on Jyväskylä varmasti yksi niistä.

Hyvät kuulijat,

Suomi on viime kuukausien aikana joutunut koko itsenäisyyden mittakaavassakin tarkastellen poikkeuksellisen haasteen eteen. Syksyn kuluessa maahamme on tullut enemmän turvapaikanhakijoita kuin kukaan osasi ennakoida. Pitkään jatkuneet sota ja terrori muun muassa Syyriassa, Irakissa ja Afganistanissa ovat tuoneet Eurooppaan valtavasti pakolaisia, joista Suomi ja siinä ohessa myös Jyväskylä ovat saaneet osansa.

Jyväskylä on halunnut kantaa vaikeassa tilanteessa vastuunsa ja olla mukana auttamassa hädänalaisia ihmisiä. Meille onkin perustettu pikavauhdilla useita hätämajoitusyksiköitä ja vastaanottokeskuksia. Niiden toiminnan käynnistäminen pääosin vapaaehtoisvoimin on sujunut kiitoksen arvoisesti. Ylipäätään kaupunkimme asukkaiden yleisesti ottaen maltillisesta ja rauhallisesta suhtautumisesta tähän poikkeukselliseen tilanteeseen on voinut olla ylpeä. Silti on selvää ja ymmärrettävää, että ihmiset tuntevat myös hämmennystä, jopa pelkoakin. Sitä ovat osaltaan lisänneet vastaanottokeskusten ympäristössä eri puolilla maata tapahtuneet häiriöt ja väkivallanteot, joihin ovat syyllistyneet sekä kantaväestö että turvapaikanhakijat.

Rikokset ovat yhtä lailla tuomittavia, ovat ne sitten kantaväestön tai turvapaikanhakijoiden tekemiä. Niiden edessä pitää silti pystyä pitämään pää kylmänä. Kaikkia turvapaikanhakijoita ei voi eikä saa tuomita siksi, että jotkut heistä ovat syyllistyneet vakaviin ja vastenmielisiin rikoksiin. Emme tee niin silloinkaan, kun suomalaiset ovat kyseessä.

Maamme kaikkien puolueiden puheenjohtajat julkistivat viime viikolla pakolaiskriisiä koskevan kannanoton, jota haluan tässä yhteydessä siteerata suoraan – niin hienosti siinä mielestäni tiivistetään se asenne, jolla tämän hetkiseen tilanteeseen on syytä suhtautua: ”Me suomalaiset olemme maltin ja tolkun kansaa. Me olemme aina muistaneet kunnioittaa lakia ja oikeutta, yhdenvertaisena kaikille. Muistetaan se nytkin”.

On myös paikallaan muistuttaa, että turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen ja majoittaminen on vasta ensimmäinen askel tämän kriisin selvittämisessä. Arvion mukaan kolmannes turvapaikkaa hakevista sen myös saa. Heidän kotouttamisensa osaksi yhteiskuntaa on paitsi suuri haaste, myös mahdollisuus. Jyväskylä, kuten kaikki maamme kaupungit, rakentaa menestystään kasvun ja osaamisen perustalle. Väestön ikääntyessä tämän strategian onnistuminen edellyttää jatkossa entistä enemmän sitä, että saamme houkuteltua tänne osaavaa työvoimaa myös ulkomailta. Jos onnistumme turvapaikan saaneiden kotouttamisessa, näyttäydymme varmasti houkuttelevampana myös muille muualta tuleville. Sama päinvastoin: kaupunki, joka ei huolehdi vähemmistöistään ja suvaitse erilaisuutta, ei tässä kilpailussa varmuudella menesty.

Hyvät kuulijat, arvoisa juhlaväki!

Meidän Suomemme itsenäisyyden ajan lyhyys – isovanhempieni ja isäni ja äitini elämän mittainen aika - ei ole estänyt maatamme kehittymästä kansaksi kansojen joukossa, menestyneeksi ja arvostetuksi kansaksi kansakuntien joukossa. Siihen on tietysti tarvittu osaamista, paljon ankaraa työtä ja vaikeuksien voittamista, mutta ennen kaikkea myös yhtenäistä tahtoa, yhtenäistä halua kehittää yhteistä tulevaisuutta. Ja vaikkeivät viime ajat tämän yhteisen tahdon suhteen olekaan olleet kaikkein rohkaisevimpia, uskon, ettemme tätä kykyä kuitenkaan ole kansakuntana hukanneet. Olkaamme siis osaamme tyytyväisiä, itse asiassa me voisimme olla osastamme hiukan ylpeitäkin. Suomi on hyvä maa elää ja asua. Hyvää itsenäisyyspäivää Teille kaikille!

Puhe Jyväskylän itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015
Timo Koivisto
Jyväskylän kaupunginjohtaja

6.12.2015Kirsti Lehtola

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje