Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Keskisuomalainen kuvataiteilija hahmottuu Jaana Oikarin ja Hannu Castrénin luennolla Jyväskylän taidemuseossa ke 25.11. klo 16.30–18

Keskisuomalainen kuvataiteilija hahmottuu Jaana Oikarin ja Hannu Castrénin luennolla Jyväskylän taidemuseossa ke 25.11. klo 16.30–18

Kokoelma-amanuenssi Jaana Oikari hahmottaa keskisuomalaista taiteilijaa keväällä toteutetun nykytaiteen dokumentoinnin tulosten pohjalta, tulkitsee tuloksia sekä ottaa esille taiteilijaesimerkkejä. Aineistoa kommentoi ja analysoi keskisuomalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen asiantuntija kuvataiteilija, kuvataidekriitikko Hannu Castrén.

Miten taiteilijat nykyisin työskentelevät? Mistä taiteilijat saavat teoksiinsa aiheensa ja lähtökohdan? Mitä on taiteen kantaaottavuus? Millä taiteilijat elävät? Näihin kysymyksiin pyrittiin saamaan vastaus nykydokumentoinnin keinoin keväällä 2015 Jyväskylän taidemuseon, Keuruun museon, Saarijärven museon sekä Jyväskylän yliopiston toteuttamassa projektissa, jota koordinoi kokoelma-amanuenssi Jaana Oikari.

Nykytaiteen dokumentoinnissa tallennettiin tietoa oman ajan taiteilijoista ja taideilmiöistä. Menetelminä käytettiin haastattelua, valokuvausta ja videokuvausta. Kerätyn aineiston avulla säilytetään ja välitetään tietoa tässä hetkessä elävän taiteilijan työskentelystä, elämästä ja arjesta sekä nykyajan ihmisille, mutta myös tuleville sukupolville.

LUENTO
Nykytaiteen dokumentointiprojekti: Keskisuomalainen taiteilija
kokoelma-amanuenssi Jaana Oikari ja kuvataiteilija, taidekriitikko Hannu Castrén
ke 25.11. klo 16.30–18
Jyväskylän taidemuseo
Kauppakatu 23
vapaa pääsy

Luento on järjestetty yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston kanssa.

Keskisuomalaisen taiteen nykydokumentointi liittyy Jyväskylän taidemuseon – Keski-Suomen aluetaidemuseon sekä Keuruun museon, Saarijärven museon ja Jyväskylän taiteilijaseuran yhdessä järjestämään näyttelyyn Matkalla maan keskipisteeseen. Nykytaidetta Keski-Suomessa 2015. Aineistosta koottu dokumentointiraportti on julkaistu Matkalla maan keskipisteeseen -verkkosivulla http://matkalla.keskisuomentaide.fi/taiteilijan-elamaa/


Tallennettua taiteilijan arkea

Keskisuomalaisen taiteen dokumentointi toteutettiin teemahaastatteluna huhti- ja toukokuun aikana 2015. Teemoiksi määriteltiin taiteilijan työskentely, taiteen vaikuttavuus sekä taiteilijan arkipäivä.

Teemakysymyksistä keskeisimmät taiteilijan kannalta olivat työskentelyyn liittyvät. Taiteilijat kertoivat tekniikastaan ja materiaaleistaan, mutta vastaukset laajenivat syvällisiksi ja filosofisiksi pohdinnoiksi. Vaikka haastateltavat kuvasivat taiteilijan työtä muun muassa sodaksi teoksen kanssa, korkean vuoren ylittämiseksi tai pahimmillaan mädän sietämiseksi katastrofin uhatessa, tuntui siitä löytyvän myös valtavasti iloa. Taiteilijan ammatti koettiin vapaudessaan hienoksi tai sitä ei koettu ammatiksi vaan elämäntavaksi. Taiteilijat painottivat työskentelyn kurinalaisuutta, ahkeruutta ja jämptiyttä.

Teemana taiteen kantaaottavuus ja vaikuttavuus hajottivat taiteilijoiden vastauksia eniten. Kantaaottavan taiteen yksioikoisen sisällön ei koettu antavan katsojalle tarpeeksi laajaa näkökulmaa eikä palkitsevan katsojaa. Taiteella voi kuitenkin tuoda esille itselle tärkeitä asioita esim. luonnonsuojeluun tai historiaan liittyviä teemoja. Kantaaottavuuden ei nähty olevan edellytys taiteen tekemiselle, mutta tosissaan tehtynä taiteen katsottiin ottavan aina kantaa.

Mitä yhteistä on opettajan, ohjaajan, myyjän, lehdenjakajan, siivoojan, kääntäjän, työttömän, opiskelijan, maatalouslomittajan, eläkeläisen, kampaamoapulaisen, assistentin, torimyyjän tai toimistotyöläisen ammattinimikkeillä? Tutkimukseen osallistuneet taiteilijat ovat toimineet kaikissa näissä ammateissa oman työnsä ohessa. Taiteilijan on kyettävä sietämään elämän epävarmuutta, sillä tavallista on, että toimeentulo on turvattu vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Vapauden ja mieleisen työn hintana ollaan valmiita maksamaan matala elintaso ja ajoittainen köyhyyskin.

Hyvän elämän koettiin muodostuvan läheisistä ja rakkaista ihmisistä, lämpimästä sekä omannäköisestä kodista, riittävästä ravinnosta, mielekkäästä työstä ja varmuudesta, että tuo kaikki edellä mainittu on totta vielä huomennakin. Rohkeus tehdä asioita pelkäämättä epäonnistumista, jatkuva uteliaisuus ja mahdollisuus toteuttaa mielekkäinä pitämiään asioita ovat myös hyvän elämän osatekijöitä. Hyvään elämään voi myös riittää se, että saa tehdä mitä huvittaa: syödä kaurapuuroa milloin haluaa ja ajaa pyörällä huivi vinossa lypsylle. Hyvä elämä on sitä, että pystyy kääntämään elämän realiteetit omasta mielestään hyviksi.

Työryhmä
Keuruun museon johtaja Ritva Pulkkinen, Saarijärven museon johtaja Kari Kotilainen sekä Jyväskylän taidemuseon amanuenssi Jaana Oikari. Taiteilijahaastattelut toteutettiin Jyväskylän yliopiston museologian laitoksen opiskelijoiden kanssa.

Lisätietoja
Jaana Oikari, kokoelma-amanuenssi, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 311 8903, jaana.oikari(at)jkl.fi
http://matkalla.keskisuomentaide.fi/

18.11.2015Leena Lokka

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje