Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 16.11.2015

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 16.11.2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodeksi 2016

Kaupunginvaltuusto päätti, että kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 määrätään seuraavasti:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 (2015 on 1,15)
- vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55 (2015 on 0,50)
- muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55 (2015 on 1,10)
- voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10 (2015 on 2,85)
- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00 (2015 on 3,00)

Ennen päätöstä valtuusto äänesti kaksi kertaa. Kauko Tuupainen (PS) esitti Jorma Uskin (PS) kannattamana, että yleistä kiinteistöveroa korotetaan vain 1.25, kun hallituksen esitys oli
1.30. Juha Suonperä (KOK) esitti Jaakko Selinin (KOK) kannattamana, että kiinteistöverot säilytetään vuoden 2015 tasolla. Äänestettäessä näiden kahden esityksen kesken Suonperän esitys voitti äänin 12-10-45 tyhjää.

Äänestyksessä Suonperän esityksen ja kaupunginhallituksen esityksen kesken, kaupunginhallituksen esitys voitti äänin 47-19-1 tyhjää.

Kauppakeskus Sepän ja Seppälän Prisman asemakaavan muutos ja tonttijako

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 11.9.2015 päivätyssä muodossa.

Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi. Kauppakeskus rakennetaan Prismaan kiinni Prisman ja kauppakeskuksen asiakasvirtojen yhdistämiseksi sekä optimaalisen asiakaskierron aikaansaamiseksi. Rakennusten liitoskohdassa on yhteinen torialue jolta rakennetaan käynti aulaan sisätorille. Tälle sisätorille on suora yhteys liukunauhaa/portaita pitkin Vasarakadun puolei-selta alapihalta. Tämä mahdollistaa jalankulkuyhteyden sisätorin kautta korttelin läpi Vasarakadun ja Ahjokadun välillä. Rakennuksen eteläpuolelle avataan uusi itä-länsisuuntainen korttelin läpi kulkeva kevyenliikenteen yhteys. Liikennejärjestelyt säilyvät pääosin entisellään.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/901

Sulkulantie 17 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 30.10.2015 tarkistetussa muodossa.

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalassa osoitteessa Sulkulantie 17. Asemakaavan muutoksessa Sulkulantien varteen nykyiselle liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueelle mahdollistetaan yhdistetyn kerrostaloasumisen ja tehostetun palveluasumisen korttelikokonaisuuden toteuttaminen.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontilla tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tarkoitus on tarjota viihtyisä ja turvallinen huone tai asunto yksikössä, jossa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivulla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/872

Eron myöntäminen Kimmo Suomelle Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävästä

Kaupunginvaltuusto myönsi Kimmo Suomelle eron Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi maakuntavaltuuston varajäseneksi Simo Halttusen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite työttömyyden voittamisohjelman laatimiseksi

Jyväskylän Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 26.1.2015 valtuustoaloitteen otsikolla ”Työttömyyden voittamisohjelma”. Aloitteessa todetaan Jyväskylä kokonaisuudessaan vaikea työllisyystilanne. Jyväskylässä työttömyys on suurten kaupunkien toiseksi pahin ja tilanne on samansuuntainen niin nuorten kuin pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Aloitteessa todetaan, että vaikea tilanne johtuu osittain valtion toteuttamista kustannusleikkauksista, mutta toinen syy liittyy kaupungin oman elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tehottomaan toimintaan. Aloitteessa todetaan, että kasvava työttömyys vähentää verotuloja ja lisää julkisia menoja ja vaikeuttaa siitä syystä kaupungin palvelutuotannon järjestämistä.
Aloitteessa korostetaan, että työllisyyttä on parannettava sekä kaupungissa että koko maakunnassa. Elinkeinopolitiikka tulisi aloitteen mukaan tehostaa niin, että alueen suuri osaamispotentiaali voitaisiin muuttaa nykyistä nopeammin ja paremmin uusiksi tuotteiksi, tuotannoksi ja työpaikoiksi. Samoin tehtävään työttömyyden voittamisohjelmaan pitää sisällyttää uusia keinoja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan:
Valtuustoaloite puuttuu Jyväskylän kaupungin ja koko maakunnan kannata keskeiseen kysymykseen. Perimmäinen kysymys on Jyväskylän ja maakunnan elinvoimasta
ja yritysten halukkuudesta tulla ja kasvaa alueella. Laaja työttömyys on kasvanut Jyväskylässä vuodesta 2008 alkaen keskeytyksettä eikä lähitulevaisuus näytä valoisalta. Pitkään jatkunut kasvu on vaikeuttanut erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. TEM:n 30.4.2015 työllisyyskatsauksen mukaan Jyväskylässä on 11 350 työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä olleita on 4 047 (35,7%). Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on kuukausittain noin 3 200 henkilöä. Kaupunki maksaa Kelan työmarkkinatuen kuntaosuutta 2015 yli 16 miljoonaa
euroa. Helpotusta kehitys ei ole tuonut nuortenkaan asemaan.

Elinkeino- ja työllisyyden palvelukokonaisuus laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, joka on osa kaupungin strategian pohjalta tehtävää toimenpideohjelmaa. Keväällä 2016 valmistuva toimenpideohjelma sisältää esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: ylikunnallisen monialaisen yhteispalveluverkoston kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yrityksiin, työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä Ohjaamo-hankkeen vakiinnuttaminen. Toimintasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilun tuloksia, yrityskyselyitä sekä tilastoaineistoon perustuvaa analyysia elinkeinorakenteen kehityksestä.

Työllisyyden vastuut ja tehtävät ovat siirtymässä valtiolta kunnille. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että Jyväskylä on perustanut yhdessä 14 naapurikunnan kanssa monialaista yhteispalveluverkostoa 1.1.2016 alusta. Lakiin perustuvalla uudistuksella halutaan varmistaa se, että vaikeimmassa asemassa olevat työttömät saavat mahdollisimman yhdenvertaiset palvelut koko verkoston alueella. Työllisyyspalvelut on kehittänyt toimintojaan vuodesta 2013 työllisyyden kuntakokeilun avulla. Kuntakokeilun perusajatus on lähtenyt siitä, että uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksissä. Oulun yliopiston 2014 tutkimuksen mukaan vuosina 2001–2012 välisenä aikana 72% työpaikkojen kasvusta on tapahtunut mikro- ja pienyrityksissä. Tästä syystä kuntakokeilussa on rakennettu yritysyhteistyön tapoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yrityksiin. Yritysten kohtaamista ja tukemista kehitetään myös yhdessä Keski-Suomen TE-toimiston ja Jykesin kanssa.

Vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilannetta selvitetään ja parannetaan jo perustetun työ- ja toimintakyvynarviointi tiimin avulla. Toiminnan tarkoituksena on ratkaista, siirtyykö asiakas kuntoutuksen avulla työelämän suuntaan vai eläkkeelle.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja totesi annetun vastauksen riittäväksi.

Marjukka Huttusen (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite maahanmuuttajaneuvoston perustamisesta Jyväskylään

Marjukka Huttunen (Vas.) ja 17 muuta valtuutettua on tehnyt 25.5.2015 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupunki selvittää mahdollisuuden perustaa maahanmuuttajaneuvosto kaupunginhallituksen alaiseksi toimielimeksi. Aloitteessa viitataan kaupungin monikulttuurisuusohjelmaan vuosille 2013–2016 (kv 24.3.2014/29), jossa tavoitteena on tukea maahanmuuttajayhdistysten toimintaa, kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan sekä lisätä heidän osallisuusmahdollisuuksiaan ja osuutta päätöksenteossa. Samoin kaupunkistrategia korostaa osallisuutta ja yhdessä tekemistä sekä asukkaiden osallistumista valmisteluun ja toimintaan.

Vastauksessa aloitteeseen todetaan muun muassa:
Kotoutumista edistävän lain 29 §:n mukaan kunnan ja muiden paikallisten viranomaisten kotoutumisen edistämisen tavoitteena on tukea paikallisesti tai seudullisesti
kansainvälisyyttä, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä edistää myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien välillä. Tavoitteena on lisäksi edistää hyviä etnisiä suhteita ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajaryhmien osallisuutta sekä tukea mahdollisuuksia oman kielen ja kulttuurin säilyttämiseen.

Jyväskylän kaupunki suhtautuu myönteisesti aloitteeseen ja näkee tärkeäksi maahanmuuttajien päätösosallisuuden vahvistamisen. Maahanmuuttajaneuvoston perustamisen arviointiin palataan tulevana keväänä osana uuden kuntalain mukaista johtamis- ja päätöksentekojärjestelmän uudistustyötä, jossa huomioidaan myös tulevan sote-uudistuksen vaikutukset kaupunkiorganisaation päätöksentekojärjestelmään.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja totesi annetun vastauksen riittäväksi.


Kaupunginvaltuuston kokouksen 16.11.2015 esityslista on luettavissa seuraavasta linkistä:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1184

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 592 4471

16.11.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje