Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 9.11.2015

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 9.11.2015

Kiinteistöveroprosentin määrääminen vuodeksi 2016

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että kaupungin kiinteistöveroprosentit vuodelle 2016 määrätään seuraavasti:
- yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30 (2015 on 1,15)
- vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 0,55 (2015 on 0,50)
- muuhun kuin vakituiseen asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,55 (2015 on 1,10)
- voimalaitokseen kuuluvan rakennuksen tai rakennelman veroprosentti 3,10 (2015 on 2,85)
- rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 4,00 (2015 on 3,00)

Tätä ennen Jaakko Selin (KOK) esitti Kati-Erika Timperin (KOK) kannattamana, että kiinteistöverot säilytetään vuoden 2015 tasolla. Lisäksi Tuulia Ikkelä-Koski (KESK) esitti Aimo Asikaisen (KESK) kannattamana, että yleinen kiinteistövero olisi 1,25 vuonna 2016 eli esitettyä alempi ja muut korotukset esityksen mukaisesti . Äänestyksen jälkeen puheenjohtajan ääni ratkaisi ja esityksistä Tuulia Ikkelä-Kosken esitys voitti Jaakko Selinin esityksen äänin 4-3. Äänestettäessä kaupunginjohtajan ja Tuulia Ikkelä-Kosken esityksen välillä, kaupunginjohtajan esitys tuli hallituksen esitykseksi äänin 7-6.

Virkojen lakkauttaminen konsernihallinnossa

Jyväskylän kaupungin johtamisjärjestelmää on uudistettu kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön 26.1.2015/6 mukaisesti. Johtamisjärjestelmässä on siirrytty vuoden 2015 aikana apulaiskaupunginjohtajamallista toimialajohtajamalliin. Johtamisjärjestelmään liittyen lakkautetaan sellaiset aikaisempien organisaatioiden mukaiset johtajan virat, joita ei enää ole.

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa seuraavat apulaiskaupunginjohtajien virat 1.12.2015 alkaen:
1. Apulaiskaupunginjohtajan virka (Kaupunkirakennepalvelujen, Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä Kasvun ja oppimisen tehtäväalue)
2. Apulaiskaupunginjohtajan virka (Perusturvalautakunnan tehtäväalue)

Kauppakeskus Sepän ja Seppälän Prisman asemakaavan muutos ja tonttijako

Kaavamuutoksen tavoitteena on yhdistää Kauppakeskus Seppä ja Seppälän Prisma sisäkäytävällä käytännössä yhdeksi rakennukseksi. Kauppakeskus rakennetaan Prismaan kiinni Prisman ja kauppakeskuksen asiakasvirtojen yhdistämiseksi sekä optimaalisen asiakaskierron aikaansaamiseksi. Rakennusten liitoskohdassa on yhteinen torialue jolta rakennetaan käynti aulaan sisätorille. Tälle sisätorille on suora yhteys liukunauhaa/portaita pitkin Vasarakadun puolei-selta alapihalta. Tämä mahdollistaa jalankulkuyhteyden sisätorin kautta korttelin läpi Vasarakadun ja Ahjokadun välillä. Rakennuksen eteläpuolelle avataan uusi itä-länsisuuntainen korttelin läpi kulkeva kevyenliikenteen yhteys. Liikennejärjestelyt säilyvät pääosin entisellään.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/901

Kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään 11.9.2015 päivätyssä muodossa.

Sulkulantie 17 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kuokkalassa osoitteessa Sulkulantie 17. Asemakaavan muutoksessa Sulkulantien varteen nykyiselle liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueelle mahdollistetaan yhdistetyn kerrostaloasumisen ja tehostetun palveluasumisen korttelikokonaisuuden toteuttaminen.
Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa tontilla tehostetun palveluasumisen yksikkö. Tarkoitus on tarjota viihtyisä ja turvallinen huone tai asunto yksikössä, jossa henkilökunta on läsnä ympäri vuorokauden.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivulla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/872

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään 30.10.2015 tarkistetussa muodossa.

Väinölänrannan asemakaavan muutos ja laajennus sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy:n hakeman Väinölänrannan asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Väinölän vanhan teollisuusalueen muuttaminen viihtyisäksi ja vetovoimaiseksi asuinalueeksi. Tarkoitus on tiivistää yhdyskuntarakennetta kaupunkikuvallisesti laadukkaalla ja korkealuokkaisella asuntorakentamisella, rakentaa virkistysalueita lähiasukkaiden käyttöön sekä täydentää alueen kevyenliikenteen verkostoa.

Suunnittelualue sijaitsee Väinölässä Äijäläntien eteläpuolella ja Niittyrannantien molemmin puolin Äijälänsalmen rannassa noin kuuden kilometrin etäisyydellä Jyväskylän kaupungin keskustasta. Suunnittelualueen laajuus on noin 9 hehtaaria. Suunnittelualueen omistavat puoliksi Vaajakosken Rakennuspalvelu Oy ja Jyväskylän kaupunki. Katualueet omistaa Jyväskylän kaupunki.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/629.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että asemakaavan muutosehdotus sekä siihen liittyvä sitova tonttijako hyväksytään 20.10.2015 tarkistetussa muodossa.

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite työttömyyden voittamisohjelman laatimiseksi

Jyväskylän Keskustan valtuustoryhmä on jättänyt 26.1.2015 valtuustoaloitteen otsikolla ”Työttömyyden voittamisohjelma”. Aloitteessa todetaan Jyväskylä kokonaisuudessaan vaikea työllisyystilanne. Jyväskylässä työttömyys on suurten kaupunkien toiseksi pahin ja tilanne on samansuuntainen niin nuorten kuin pitkäaikaistyöttömien kohdalla. Aloitteessa todetaan, että vaikea tilanne johtuu osittain valtion toteuttamista kustannusleikkauksista, mutta toinen syy liittyy kaupungin oman elinkeino- ja työllisyyspolitiikan tehottomaan toimintaan. Aloitteessa todetaan, että kasvava työttömyys vähentää verotuloja ja lisää julkisia menoja ja vaikeuttaa siitä syystä kaupungin palvelutuotannon järjestämistä. Aloitteessa korostetaan, että työllisyyttä on parannettava sekä kaupungissa että koko maakunnassa. Elinkeinopolitiikka tulisi aloitteen mukaan tehostaa niin, että alueen suuri osaamispotentiaali voitaisiin muuttaa nykyistä nopeammin ja paremmin uusiksi tuotteiksi, tuotannoksi ja työpaikoiksi. Samoin tehtävään työttömyyden voittamisohjelmaan pitää sisällyttää uusia keinoja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan:
Valtuustoaloite puuttuu Jyväskylän kaupungin ja koko maakunnan kannata keskeiseen kysymykseen. Perimmäinen kysymys on Jyväskylän ja maakunnan elinvoimasta ja yritysten halukkuudesta tulla ja kasvaa alueella. Laaja työttömyys on kasvanut Jyväskylässä vuodesta 2008 alkaen keskeytyksettä eikä lähitulevaisuus näytä valoisalta. Pitkään jatkunut kasvu on vaikeuttanut erityisesti pitkäaikaistyöttömyyttä. TEM:n 30.4.2015 työllisyyskatsauksen mukaan Jyväskylässä on 11 350 työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä olleita on 4 047 (35,7%). Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneita on kuukausittain noin 3 200 henkilöä. Kaupunki maksaa Kelan työmarkkinatuen kuntaosuutta 2015 yli 16 miljoonaa euroa. Helpotusta kehitys ei ole tuonut nuortenkaan asemaan.

Elinkeino- ja työllisyyden palvelukokonaisuus laatii parhaillaan toimintasuunnitelmaa, joka on osa kaupungin strategian pohjalta tehtävää toimenpideohjelmaa. Keväällä 2016 valmistuva toimenpideohjelma sisältää esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: ylikunnallisen monialaisen yhteispalveluverkoston kehittäminen, pitkäaikaistyöttömien työllistäminen yrityksiin, työ- ja toimintakyvyn arviointi sekä Ohjaamo-hankkeen vakiinnuttaminen. Toimintasuunnitelman laatimisessa hyödynnetään työllisyyden kuntakokeilun tuloksia, yrityskyselyitä sekä tilastoaineistoon perustuvaa analyysia elinkeinorakenteen kehityksestä.

Työllisyyden vastuut ja tehtävät ovat siirtymässä valtiolta kunnille. Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että Jyväskylä on perustanut yhdessä 14 naapurikunnan kanssa monialaista yhteispalveluverkostoa 1.1.2016 alusta. Lakiin perustuvalla uudistuksella halutaan varmistaa se, että vaikeimmassa asemassa olevat työttömät saavat mahdollisimman yhdenvertaiset palvelut koko verkoston alueella. Työllisyyspalvelut on kehittänyt toimintojaan vuodesta 2013 työllisyyden kuntakokeilun avulla. Kuntakokeilun perusajatus on lähtenyt siitä, että uudet työpaikat syntyvät pääosin pk-yrityksissä. Oulun yliopiston 2014 tutkimuksen mukaan vuosina 2001–2012 välisenä aikana 72% työpaikkojen kasvusta on tapahtunut mikro- ja pienyrityksissä. Tästä syystä kuntakokeilussa on rakennettu yritysyhteistyön tapoja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi yrityksiin. Yritysten kohtaamista ja tukemista kehitetään myös yhdessä Keski-Suomen TE-toimiston ja Jykesin kanssa.

Vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilannetta selvitetään ja parannetaan jo perustetun työ- ja toimintakyvynarviointi tiimin avulla. Toiminnan tarkoituksena on ratkaista, siirtyykö asiakas kuntoutuksen avulla työelämän suuntaan vai eläkkeelle.

Kaupunginhallitus saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Eron myöntäminen Kimmo Suomelle Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävästä

Kimmo Suomi (SDP) on pyytänyt 3.11.2015 henkilökohtaisten syiden vuoksi eroa Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävästä. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Kimmo Suomelle eron Keski-Suomen maakuntavaltuuston varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Simo Halttusen.

Keski-Suomen liiton maakuntavaltuuston kokous

Kaupunginhallitus antaa kaupungin edustajille ohjeeksi, että maakuntahallituksen ehdotukset hyväksytään.

Maakuntavaltuuston 20.11.2015 esityslista on luettavissa Keski-Suomen liiton verkkosivuilla: http://keskisuomi.tweb.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=71.


Kaupunginhallituksenesityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=1152

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

9.11.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje