Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Taiteilijan arki tallentui luennoksi ja arkistoon keskisuomalaisen nykytaiteen dokumentointiprojektissa

Taiteilijan arki tallentui luennoksi ja arkistoon keskisuomalaisen nykytaiteen dokumentointiprojektissa

Tässä hetkessä elävistä taiteilijoista tallennettiin tietoa haastattelemalla, havainnoimalla sekä valo- ja videokuvaamalla. Kerätyn aineiston avulla säilytetään ja välitetään tietoa taiteilijan työskentelystä, elämästä ja arjesta niin nykyajan ihmisille kuin tuleville sukupolville. Luennolla Jaana Oikari ja Hannu Castrén hahmottelevat keskisuomalaista nykytaiteilijaa.


Jänisliimaa kattilassa. Kuva Jari Kuskelin.

Miten taiteilijat nykyisin työskentelevät? Mistä taiteilijat saavat teoksiinsa aiheensa ja lähtökohdan? Mitä on taiteen kantaaottavuus? Millä taiteilijat elävät? Millainen on taiteilijan tavallinen arkipäivä taiteilijan itsensä tallentamana? Näihin kysymyksiin pyrittiin saamaan vastaus nykydokumentoinnin keinoin keväällä 2015 Jyväskylän taidemuseon, Keuruun museon, Saarijärven museon sekä Jyväskylän yliopiston toteuttamassa projektissa, jota koordinoi Jyväskylän taidemuseon kokoelma-amanuenssi Jaana Oikari.

Marraskuussa järjestetään Saarijärven ja Keuruun museoissa sekä Jyväskylän taidemuseossa yhteistyössä paikallisten kansalaisopistojen kanssa luento, jossa Jaana Oikari hahmottaa keskisuomalaista taiteilijaa dokumentoinnin tulosten pohjalta, tulkitsee tuloksia sekä ottaa esille taiteilijaesimerkkejä. Aineistoa kommentoi ja analysoi keskisuomalaisen kuvataiteen ja nykytaiteen asiantuntija kuvataiteilija, kuvataidekriitikko Hannu Castrén.

LUENTO
Nykytaiteen dokumentointiprojekti: Keskisuomalainen taiteilija
kokoelma-amanuenssi Jaana Oikari ja kuvataiteilija, taidekriitikko Hannu Castrén

to 12.11. klo 17.30–19 Saarijärven museo, Herajärventie 2, 43100 Saarijärvi
ke 18.11. klo 18–19.30 Keuruun museo, Kangasmannilantie 4, 42700 Keuruu
ke 25.11. klo 16.30–18 Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23, 40100 Jyväskylä

Saarijärven museon ja Jyväskylän taidemuseon luennoille on vapaa pääsy.
Keuruun museossa luento on osa Keuruun kansalaisopiston maksullista nykytaiteen luentokurssia. Kurssihinta kahdesta luennosta 10 €. Toinen luento on Kaija Kaitavuoren Taide ja osallisuus la 21.11. klo 12–13.30. Sitova ilmoittautuminen 11.11. mennessä Keuruun kansalaisopisto 0207 738 733 tai www.keuruu.fi/kansalaisopisto.

Keskisuomalaisen taiteen nykydokumentointi liittyy Jyväskylän taidemuseon – Keski-Suomen aluetaidemuseon sekä Keuruun museon, Saarijärven museon ja Jyväskylän taiteilijaseuran yhdessä järjestämään näyttelyyn Matkalla maan keskipisteeseen. Nykytaidetta Keski-Suomessa 2015. Aineistosta koottu dokumentointiraportti on julkaistu Matkalla maan keskipisteeseen -verkkosivulla http://matkalla.keskisuomentaide.fi/taiteilijan-elamaa/


Tallennettua taiteilijan arkea

Keskisuomalaisen taiteen dokumentointi toteutettiin teemahaastatteluna huhti- ja toukokuun aikana 2015. Teemoiksi määriteltiin taiteilijan työskentely, taiteen vaikuttavuus sekä taiteilijan arkipäivä.

Teemakysymyksistä taiteilijan kannalta keskeisimmät olivat työskentelyyn liittyvät kysymykset. Taiteilijat kertoivat tekniikastaan ja materiaaleistaan, mutta vastaukset laajenivat syvällisiksi ja filosofisiksi pohdinnoiksi. Vaikka haastateltavat kuvasivat taiteilijan työtä muun muassa sodaksi teoksen kanssa, korkean vuoren ylittämiseksi tai pahimmillaan mädän sietämiseksi katastrofin uhatessa, tuntui siitä löytyvän myös valtavasti iloa. Taiteilijan ammatti koettiin vapaudessaan hienoksi tai sitä ei koettu ammatiksi vaan elämäntavaksi. Taiteilijat painottivat työskentelyn kurinalaisuutta, ahkeruutta ja jämptiyttä.

Teemana taiteen kantaaottavuus ja vaikuttavuus hajottivat taiteilijoiden vastauksia eniten. Kantaaottavan taiteen yksioikoisen sisällön ei koettu antavan katsojalle tarpeeksi laajaa näkökulmaa eikä palkitsevan katsojaa. Taiteella voi kuitenkin tuoda esille itselle tärkeitä asioita esim. luonnonsuojeluun tai historiaan liittyviä teemoja. Kantaaottavuuden ei nähty olevan edellytys taiteen tekemiselle, mutta tosissaan tehtynä taiteen katsottiin ottavan aina kantaa.

Mitä yhteistä on opettajan, ohjaajan, myyjän, lehdenjakajan, siivoojan, kääntäjän, työttömän, opiskelijan, maatalouslomittajan, eläkeläisen, kampaamoapulaisen, assistentin, torimyyjän tai toimistotyöläisen ammattinimikkeillä? Tutkimukseen osallistuneet taiteilijat ovat toimineet kaikissa näissä ammateissa oman työnsä ohessa. Taiteilijan on kyettävä sietämään elämän epävarmuutta, sillä tavallista on, että toimeentulo on turvattu vain muutamaksi kuukaudeksi kerrallaan. Vapauden ja mieleisen työn hintana ollaan valmiita maksamaan matala elintaso ja ajoittainen köyhyyskin.

Hyvän elämän koettiin muodostuvan läheisistä ja rakkaista ihmisistä, lämpimästä sekä omannäköisestä kodista, riittävästä ravinnosta, mielekkäästä työstä ja varmuudesta, että tuo kaikki edellä mainittu on totta vielä huomennakin. Rohkeus tehdä asioita pelkäämättä epäonnistumista, jatkuva uteliaisuus ja mahdollisuus toteuttaa mielekkäinä pitämiään asioita ovat myös hyvän elämän osatekijöitä. Hyvään elämään voi myös riittää se, että saa tehdä mitä huvittaa: syödä kaurapuuroa milloin haluaa ja ajaa pyörällä huivi vinossa lypsylle. Hyvä elämä on sitä, että pystyy kääntämään elämän realiteetit omasta mielestään hyviksi.

Työryhmä
Keskisuomalaisen taiteen nykydokumentoinnista vastasi työryhmä, johon kuuluivat Keuruun museon johtaja Ritva Pulkkinen, Saarijärven museon johtaja Kari Kotilainen sekä Jyväskylän taidemuseon amanuenssi Jaana Oikari. Taiteilijahaastattelut toteutettiin Jyväskylän yliopiston museologian laitoksen opiskelijoiden kanssa.


Lisätietoja
Jaana Oikari, kokoelma-amanuenssi, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 311 8903, jaana.oikari(at)jkl.fi
http://matkalla.keskisuomentaide.fi/

5.11.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje