Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2016

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2016

Talouden tasapainotus etenee, Elinkeinopolitiikkaan ja työllistämiseen panostetaan, Tuottavuutta parannetaan, Kiinteistöveroa korotetaan. Toiminnan painopistealueita vuonna 2016 ovat kaupungin elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden lisääminen, työllistymisen edellytysten parantaminen sekä tuottavuuden lisääminen mm. digitalisaatiota hyödyntämällä.

Elinkeinopolitiikka edellä

Kaupunki vahvistaa elinkeinopolitiikan ohjausta ja sen strategista painoarvoa toiminnassaan.
- Kaupungille Jykesiltä siirtyneiden sijoittumispalveluiden ja elinkeinomarkkinoinnin avulla houkutellaan kasvuyrityksiä ja sijoittajia Jyväskylään sekä autetaan jyväskyläläisiä yrityksiä hankkimaan pääomasijoituksia ja tutkimusrahoitusta, kertoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Uudenlaisella elinkeinopolitiikalla luodaan yritysten kasvua tukevia toimintaympäristöjä Kankaan, keskustan, Sairaalanmäen ja Hippoksen kaupunkikehitysalustoille. Kaupunkikehitysalustat tarjoavat yrityksille ja oppilaitoksille innovaatioyhteistyötä sekä tutkimus- ja kehittämismahdollisuuksia. Kaupunkikehitysalustoissa korostuvat myös kaupungin elinkeinopolitiikan sisällölliset painopistealueet resurssiviisaus ja kyberturvallisuus sekä liikunta ja hyvinvointi.

Jyväskylä vastaa työttömyyden haasteisiin

Jyväskylässä pitkään jatkuneen korkean työttömyyden alentamiseksi tiivistetään edelleen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspalveluiden yhteyttä jatkamalla jo vuoden 2015 aikana käynnistettyjä toimenpiteitä.

Työllisyyden hoito on parhaillaan valtakunnallisesti suuressa muutoksessa. Vastuu vaikeasti työllistyvien palveluista ja työttömyyden kustannuksista on siirtymässä hallitusohjelman mukaisesti valtiolta kunnille. Vuoden 2016 alusta aloittavat toimintansa ns. monialaiset yhteispalvelut, joissa kunta, työ- ja elinkeinotoimisto sekä Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet ja vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä. Jyväskylä on keskeisessä roolissa yhteispalveluverkostossa, johon kuuluu pohjoisinta Keski-Suomea lukuun ottamatta koko maakunta.

Jyväskylässä on valmistauduttu uuteen tilanteeseen vuoden 2015 lopussa päättyvällä työllisyyden kuntakokeilulla. Kokeilun pysyviä tuloksia ovat työ- ja toimintakyvyn arviointitoiminnan rakentaminen, tehostettu yrityksiin työllistäminen ja työttömän työntekijän yksilöohjauksen vahvistaminen.
- Vaikea työttömyystilanne ja muuttuvat vastuut edellyttävät uusia toimintatapoja työllisyyden hoidossa. Panostamme niihin, korostaa kaupunginjohtaja Koivisto.

Uusia toimintatapoja kehitetään mm. hankkeiden avulla. Jyväskylä on mukana nuorten palveluita kehittävässä Ohjaamo-hankkeessa, maahanmuuttajien työllistymistä sekä kotoutumista nopeuttavassa Kotona Suomessa –hankkeessa sekä Könkkölään järjestötoimijoiden kanssa rakennettavassa green care –ajatteluun perustuvassa uudessa toimintamallissa. Yhteistyötä tiivistetään ja rajoja häivytetään TE-hallinnon kanssa. Tavoitteena on yhteisin voimin parantaa asiakkaiden palvelua työttömyyden eri vaiheissa.

Käyttäjälähtöisiä ja osallisuutta tukevia digitaalisia palveluja

Kaupungin tuottavuusohjelman tuloksena tunnistettuja kehittämiskohteita palvelujen järjestämis- ja tuottamisprosesseissa tuetaan uusilla ict-ratkaisuilla.
- Tavoitteena on luoda käyttäjälähtöisiä ja kansalaisten osallisuutta tukevia digitaalisia palveluita. Tavoitteena on myös kyberuhkien torjunta sekä avoimen datan ja tietovarantojen hyödyntäminen, linjaa kaupunginjohtaja Koivisto.

Hankkeissa edetään ketterän kehittämisen periaatteiden mukaisesti, käytetään pääsääntöisesti avointa lähdekoodia ja toteutetaan avoimet rajapinnat kaikkiin kehitettäviin järjestelmiin.

Jyväskylä on mukana mm. ODA-projektissa (Omahoito- ja digitaaliset arvopalvelut-hanke), jossa otetaan käyttöön sosiaali- ja terveyspalvelujen sähköinen palvelukokonaisuus sekä uusi asiakaslähtöinen toimintamalli. Uusi toimintamalli tuo ajasta ja paikasta riippumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut helposti asiakkaiden saataville. Palvelun avulla asiakas voi tehdä mm. sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja ottaa käyttöön sähköisiä hyvinvointivalmennuksia. Asiakas saa automaattisesti analyysin omasta tilanteestaan, työkaluja hyvinvointinsa parantamiseen sekä tarvittaessa ohjauksen asiantuntijalle. Työkaluja voidaan käyttää myös pitkäaikaista hoitoa/ palvelua tarvitsevien asiakkaiden systemaattisessa ja omatoimisessa seurannassa. Kaupungin järjestelmissä oleva tieto tuodaan asiakkaiden saataville ilman yhteydenottoa asiantuntijaan.

Jyväskylän asukasmäärä kasvaa

Jyväskylän väkiluku kasvoi voimakkaasti vuosina 2001–2014. Kaupungin kasvu on 2000-luvulla ollut määrällisesti suurten kaupunkien kuudenneksi nopeinta ja näyttää myös jatkuvan samanlaisena. Elokuun 2015 lopussa jyväskyläläisiä oli 830 enemmän kuin vuoden alussa. Väkilukujen kehitys oli myönteinen myös muissa ympäristökunnissa Hankasalmea, Petäjävettä ja Toivakkaa lukuun ottamatta. Ympäristökunnista Laukaa, Uurainen ja Muurame kasvoivat suhteellisesti eniten.
Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Taloudellisella huoltosuhteella (työlliset per muu väestö) verrattuna useat suuret kaupungit ovat Jyväskylää edullisemmassa asemassa. Tämä aiheutuu Jyväskylän opiskelijoiden ja työttömien runsaudesta ja pienentää keskituloja.

Toisaalta on huomattava, että työllisten määrä on kehittynyt 2000-luvulla Jyväskylässä suhteellisesti nopeammin kuin vertailukaupungeissa ja taloudellinenkin huoltosuhde on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten vertailukaupunkien keskitasoa.

Jyväskylän asukasmäärä lisääntyi vuosina 2005–2014 yhteensä 12 806 henkilöllä eli 10,4 prosenttia. Päivähoitoikäisten määrä lisääntyi 1 432 henkilöllä vuosina 2005–2014 (15 %) ja määrä kasvaa myös jatkossa. Alakouluikäisten määrä lisääntyi ko. jaksolla 38 henkilöllä eli 0,5 prosenttia. Kuluvalla vuosikymmenellä tämänkin ikäluokan koko on kääntynyt kasvuun.

Vuoden 2014 lopulla 65–74-vuotiaita oli 12 995 eli 4 253 enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin ja arvion mukaan heitä on vuonna 2020 noin 2 500 enemmän kuin nyt. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä lähes 9 500 henkilöstä noin kahdella tuhannella vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2020 jyväskyläläisiä on arvioitu olevan noin 142 800.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2015 elokuun lopussa 11 911 työtöntä. Jyväskylän työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 8 %. Työttömyysaste oli elokuussa 17,8 %. Vastaava luku edellisvuoden elokuussa oli 16,6 %.

Elokuun 2015 lopussa Jyväskylässä oli 4 296 pitkäaikaistyötöntä, joka oli 17,2 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuoria (alle 25-v.) oli Jyväskylässä työttömänä elokuussa 2 225 henkilöä, 9,3 % enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jyväskylän väestöntiheys (116 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin neljänneksi pienin Kouvolan, Kuopion ja Oulun jälkeen. Vanhan Jyväskylän väestöntiheys on hyvin korkea, mutta palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 8 000 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla.

Käyttötalouden menojen kasvu 1,2 %

Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2015 muutetun talousarvion tasosta 1,2 % eli 10,1 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menot kasvavat 17,1 miljoonaa euroa ( +1,8%).

Suurimmat menoihin kohdistuvat muutokset ovat toimeentulotukimenojen kasvu, uudet ryhmäkodit ja sosiaalihuoltolain mukaiset palvelulisäykset yhteensä 3,8 milj. euroa, työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu 2,8 milj. euroa sekä lainmuutoksen mukaiset hulevesimaksut 2,3 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden tulojen kasvu vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna on 0,7 miljoonaa euroa eli 0,5 %. Suurimpia muutoksia ovat kuntakokeiluhankkeen päättyminen sekä maan myyntivoittojen lasku. Liikelaitokset mukaan lukien kasvu on 6,8 miljoonaa euroa eli 2,2 %.

Käyttötalouden nettomenot eli toimintakate kasvaa talousarvion mukaan 10,1 miljoonaa euroa eli 1,2 % ja liikelaitokset mukaan lukien 17,1 miljoonaa euroa eli 1,8 %.

Yhteenveto keskeisistä muutoksista toimialoittain

Konsernihallinnon nettomenot kasvavat 4,6 miljoonaa euroa vuoden 2015 talousarviotasosta. Kuluvan vuoden ja tulevan talousarviovuoden aikana vakituisen henkilöstön poistumasta hyödynnetään 60 %. Henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä arvioidaan saatavan noin 0,7 miljoonan euron säästö vuodelle 2016.

Uusia rekrytointeja on tulevan vuoden aikana suunniteltu toteutettavaksi Elinkeinon ja työllisyyden -palvelualueella. Konsernihallinnon tulevan vuoden toiminnan painopistealueiden mukaisesti henkilöstölisäyksillä pyritään elinkeinopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen sekä työllistymisen edellytysten parantamiseen. Uusien rekrytointien myötä Konsernihallinnon henkilöstömenot kasvavat 0,7 miljoonaa euroa vuoden 2015 talousarviotasosta. Elinkeinopolitiikkaan ja erityishankkeisiin kohdistuvien muiden toiminnan nettomenojen kasvuksi arvioidaan 0,8 miljoonaa euroa. Työllisyyspalveluiden talousarvioon vuodelle 2016 on varattu myös 0,3 miljoonaa euroa toiminta-avustusta Könkkölän Green Care toimintakeskusta varten.

Menoja vuodelle 2016 kasvattaa myös työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu 2,8 miljoonalla eurolla. Työttömyyden kasvun lisäksi kustannusten nousua on kiihdyttänyt vuoden 2015 alusta tullut lakimuutos, joka lisäsi kolmanneksella kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuista.

Konsernihallinnon vuoden 2016 talousarvioon on varattu 0,4 miljoonaa euroa Total korjausrakentaminen Oy:n henkilöstöön liittyviä varhaiseläkemenoperusteisia maksuja. Myös Jyväskylän kaupungin maksuosuus pelastuspalveluiden järjestämisestä kasvaa tulevalle vuodelle 0,2 miljoonaa euroa.

Konsernihallinnon nettomenoja pienentää Jykes Oy:lle maksettavan rahoitusosuuden lasku 0,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 talousarvioon nähden nettomenot pienenevät myös eduskuntavaaleihin varatulla 0,2 miljoonan euron osuudella.

Sosiaalipalveluissa asiakkaita tuetaan ensisijaisesti omissa kodeissaan. Asunnottomuutta ja sen pitkäkestoistumista ehkäistään ja vähennetään asumisohjausta lisäämällä. Päihdekuntoutujien Sallaajärven palvelukoti korvataan kahdella uudella 15-paikkaisella ryhmäkodilla. Lisäksi toisen ryhmäkodin yhteyteen Kynnystielle valmistuu kymmenen tukiasuntoa.

Vammaispalveluissa vuoden 2015 lopussa Kaijanlammelle valmistuva kehitysvammaisten 12-paikkainen ryhmäkoti korvaa nykyisen Ahokodin ryhmäkodin tilat. Vaikeavammaisten sekä kehitysvammaisten ostetut asumispalvelut kilpailutetaan ja laaditaan uudet puitesopimukset.

Vanhuspalvelujen palvelutarpeen arvioidaan kasvavan niin, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kokonaismäärä kasvaa ainakin 80 asiakkaalla vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi yli 75-vuotiaiden määrän kasvusta johtuu, että 70 asukasta enemmän tarvitsee laskennallisesti ympärivuorokautisia palveluja vuonna 2016. Talousarviossa on varauduttu 62 asuinpaikan hankintaan tehostetun palveluasumisen yksityisiltä palvelujentuottajilta. Huhtasuon tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö aloittaa toimintansa kesäkuussa 2016. Laitoshoitopaikkojen muuttaminen tehostetun palveluasumisen asumispaikoiksi vähentää käyttökustannuksia arviolta reilut 0,5 milj. euroa talousarviovuonna. Keväällä 2016 selvitetään ja päätetään yhden laajan kotihoitoalueen ja mahdollisten muiden iäkkäiden hyvinvointia ja toimintakykyä tukevien palvelujen ulkoistamisesta.

Perheiden ennalta ehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa laajennetaan lapsiperheiden kotipalvelua, joka järjestetään pääasiassa palveluseteleillä. Ehkäisevää perhetyötä laajennetaan asteittain koskemaan myös pienten koululaisten perheitä.

Avoterveydenhoidossa on Palokassa käynnistynyt syksyllä 2015 uuden Terveyshyöty-kanavamallin suunnittelu ja pilotointi yhteistyössä Keski-Suomen Sote 2020-hankkeen ja sairaanhoitopiirin Kokemusasiantuntijatoiminnan kanssa. Päiväaikaisen akuuttivastaanoton nopeuttaminen ja kehittäminen on keskeinen tavoite keskussairaalan päivystyksen käytön vähentämiseksi. Päivystyksen käyttöä voidaan väestössä vähentää myös etälääkäritoiminnan avulla ja suunnitelmissa on tämän osalta etälääkäripilotointi. Puheentunnistuksen osalta aloitetaan pilotointi, jonka tarkoitus on saada vuoden 2016 aikana 70 %:sti sanelijoiden työkaluksi. Kuntoutuksen terapioissa ja joissakin apuvälineissä otetaan käyttöön palveluseteli. Materiaalipalveluja kehitetään lisäämällä tuotteiden toimittamista suoraan käyttäjille ja Palokan varastotiloista luovutaan. Hoitotarvikejakelussa laajennetaan kotijakelua. Suun terveydenhuollossa jatketaan tuloksellista JYME–projektia, painopistealueena vuonna 2016 erityisesti sähköisten palvelujen laajentaminen. Autoon rakennetun hammashoitoyksikön pilotointi aloitetaan Palokan hammashoitolan vastuulla olevissa kouluissa. Vuonna 2016 toteutetaan kotisairaala-pilottihanke yhteistyössä terveyskeskussairaalan, vanhuspalveluiden ja sairaanhoitopiirin kanssa. Muuramen irrottautumisella JYTE:stä voi samoin olla vaikutusta terveyskeskussairaalan toiminnan järjestämiseen jo vuoden 2016 aikana.

Kasvun ja oppimisen palveluissa toimintaan kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2015 tasosta tehdään 2,5 miljoonaa euroa (1,3 %). Perusopetuksessa suurimpia yksittäisiä muutoksia on opetusryhmien koon pienentämiseen myönnetyn valtion erityisavustuksen loppuminen (0,5 miljoonaa euroa).

Varhaiskasvatuksessa hallitusohjelman mukainen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja henkilöstön suhdeluvun muutos vaikuttavat 0,35 miljoonaa euroa ja kunnallisen perhepäivähoidon asteittainen loppuminen ja siirtyminen yksityiseksi 0,3 miljoonaa euroa.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa toimintaan kohdistuvia säästötoimenpiteitä vuoden 2015 tasosta tehdään 0,8 miljoonaa euroa (1,9 %). Säästöistä yli puolet on Jyväskylän kansalaisopiston (0,1 miljoonaa euroa) ja liikuntapalvelujen (0,4 miljoonaa euroa) osuutta.

Kaupunkirakenteen toimialaan kuuluneet erityishankkeet ja pelastuspalvelujen maksuosuudet siirtyivät konsernihallintoon vuoden 2015 aikana. Vastaavasti konsernihallinnosta siirtyivät kaupunkirakenteen toimialaan kaikki kaupungin yhteispalvelupisteet, Forumin palvelupiste, puhelinvaihde, Jyväskylä-neuvonta ja Jyväskylän seudun matkailuneuvonta.

Yhteispalveluiden toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia valtion taholta vuoden 2016 alusta lukien. Tämä yhdistettynä talouden tasapainottamiseen, henkilöstöpoistumaan ja yhteispalvelun käyttäjien vähäiseen määrään johtaa Säynätsalon ja Vaajakosken toimipisteisteistä luopumisen valmisteluun. Toimipisteiden lakkauttaminen on huomioitu talousarviossa.

Kaupunkirakenteen menot kasvavat 2,2 % ja toimintakate heikkenee 1,8 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu perustuu yksinomaan lakimuutokseen, jonka mukaan hulevesien kokonaishallinta siirtyy kunnille. Jyväskylän Energia Oy:lle maksettava kokonaispalkkio hulevesihallinnasta on 2,3 milj. euroa.

Kiinteistöveroa esitetään korotettavaksi

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys sisältää kiinteistöveron korotuksen siten, että veron tuotto kasvaa sen johdosta 5,1 miljoonalla eurolla. Vakituisten asuinrakennusten veroa esitetään korotettavaksi 0,05%-yksikköä jolloin se olisi yhteensä 0,55% ( + 1,5 M€). Yleistä kiinteistöveroa korotetaan 0,15%-yksikköä 1,30 prosenttiin (+3,3 M€). Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten korotus on 0,45 %-yksikköä 1,55 prosenttiin (+ 220.000 €) ja rakentamattoman rakennuspaikan korotus 1 %-yksikkö 4 prosenttiin (+138.000€). Taloussuunnitelman mukaan kiinteistöveroja ei koroteta vuonna 2017.

Lainakannan kasvu hidastuu

Taloussuunnitelmassa vuoden 2016 tavoitteeksi asetetaan 40,0 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 76,4 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 87 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus ei ole talousarviovuonna 2016 tasapainossa. Vuosi 2016 on talousarvion mukaan 12,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Taloussuunnitelma on laadittu siten, että vuonna 2017 vuosikate kattaa poistot ja kaupungin taseessa ei ole kertyneitä alijäämiä.

Kaupungin lainakanta kasvaa myös vuonna 2016 yhteensä 7,3 miljoonalla eurolla, mutta lainakannan kasvu pysähtyisi vuonna 2017 ja kääntyisi laskuun vuonna 2018. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2016 lopussa 439,1 miljoonaa euroa eli 3 163 euroa asukasta kohti.

Taloussuunnitelman mukaan kaupungin talous tasapainotetaan valtuustokauden aikana siten, että vuosikate vastaa poistoja vuonna 2017. Tavoite on mahdollista saavuttaa, mikäli käyttötalouden toimintakate laskee merkittävästi vuoden 2016 tasosta. Menojen lasku ja tulojen kasvu edellyttävät, että hallitusohjelmassa linjatut kuntien talouteen vaikuttavat toimenpiteet toteutuvat.

Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2016−2018 vuoden 2015 tasolla. Taloussuunnittelukaudella 2016−2018 suunnitelman mukaisten poistojen taso on noin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Vuoden 2014 tilinpäätös osoitti yhteensä 44,9 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2014. Vuoden 2015 alijäämäksi arvioidaan noin 21,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2016 alijäämäksi 12,0 miljoonaa. Kaupungilla ei vuonna 2016 ole kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2015 ja 2016 toteutuvat arvioiden mukaan.

Kumulatiivinen ylijäämä supistuu edelleen merkittävästi niin, että vuonna 2016 sen määrä on enää 11,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous tasapainotetaan siten, että vuonna 2017 ei synny enää alijäämää ja kaupungin taseen yli-/alijäämäkertymä ei muodostu negatiiviseksi.

Investointien määrä laskee suunnitellusti

Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 4,5 miljoonaa euroa, mikä käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 6,0 miljoonaa euroa, josta suurimpina yksittäisinä erinä ovat Huhtasuon 101-paikkaisen toimintayksikön kalustaminen 0,5 miljoonaa ja suun terveydenhuollon Palokan välinehuollon laitehankinnat 0,4 miljoona euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankintaan varataan 0,2 miljoonaa euroa.

Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 16,5 miljoonaa euroa, josta 2,5 miljoonaa kohdistuu Kankaan alueelle. Maankäyttösopimustulot kattavat menoista 1,5 miljoonaa euroa. Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty investointiosan lopussa. Tämän lisäksi urheilu- ja retkeilyalueisiin investoidaan miljoona euroa.

Suurimpia investointeja ovat Kuokkalan yhtenäiskoulu (3,1 milj. euroa vuodelle 2016) sekä Honkaharjun päiväkoti (1,9 milj. euroa vuodelle 2016). Kosteusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjauksiin on varattu 3 miljoonaa, mikä kohdennetaan vuoden aikana korjausta vaativiin rakennuksiin.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston lähetekeskustelulla 26.10. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä seminaarissa 12.-13.11.2015. ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 30.11.2015.

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 526 0443, ari.hirvensalo[at]jkl.fi

Liitteet tästä:
http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/ta2016_tiedote_liite.pdf

Talousarviokirja ja veropuu tänään 19.10. klo 14.30
osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/ta-2016


Plussat ja miinukset

Perusturvapalvelut

+ Talousarvio mahdollistaa uusien ryhmäkotien toiminnan käynnistymisen.
+ Kehitysvammaisten tuettua asumista sekä työ- ja päivätoimintaa lisätään.
+ Huhtasuon tehostetun palveluasumisen toimintayksikkö aloittaa toimintansa kesäkuussa 2016.
+ Omaishoidontuen määräraha lisääntyy.
+ Perheiden ja yksilöiden varhaiseen tukeen ja palveluohjaukseen panostetaan vähentäen kalliiden ja korjaavien palveluiden käyttöä.
+ Avoterveydenhuollossa otetaan käyttöön uusia sähköisiä järjestelmiä ja potilaiden itsenäinen asiointi laajenee.

- Yli 75-vuotiaiden määrän kasvusta johtuu, että 70 asukasta enemmän tarvitsee laskennallisesti ympärivuorokautisia palveluja vuonna 2016. Talousarviossa on varauduttu 62 asuinpaikan hankintaan tehostetun palveluasumisen yksityisiltä palvelujentuottajilta.
- Lapsiperheiden kotipalvelun haasteena on lisääntyneisiin ja pitkittyneisiin lapsiperheiden palvelutarpeisiin vastaaminen.

Sivistyspalvelut

+ omatoimikirjastojen lukumäärä kasvaa (Korpilahti ja Tikkakoski)
+ Tikkakosken liikuntapuistosta ja Tikkakosken yhtenäiskoulun pihoista muodostuu suuri lähi- liikuntapaikka-alue
+ esi- ja perusopetuksen mobiililaiteuudistus etenee

- lähikirjastoja suljetaan kesäksi
- ryhmäkoot suurenevat hieman sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa
- opetustuntien määrä vähenee perusopetuksessa

Kaupunkirakennepalvelut

+ Strategiaa konkretisoidaan mm. maamassojen hallinnalla ja Kehä Vihreän toimenpiteiden avulla
+ Sähköistä asiointia kehitetään koko toimialalla
+ Hippoksen ja sairaalanmäen asemakaavoitus käynnistyy
+ Katujen ja viheralueiden nykyinen hoitotaso säilytetään
+ Kankaan alueen uudisrakentaminen käynnistyy
+ Maaseudun kylähelmien suunnittelu etenee neljässä kohteessa

- Uusi lakisääteinen hulevesimaksu kasvattaa menoja 2,3 miljoonaa euroa
- Kahdesta yhteispalvelupisteestä luovutaan
- Rakentamisen heikko suhdanne näkyy yhä taloudessa
- Katuinfran korjausvelka kasvaa

19.10.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje