Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 23.9.2015

Jyväskylän kaupungin sivistyslautakunnan päätöksiä 23.9.2015

Lautakunta antoi esityksensä sivistyksen toimialan ensi vuoden talousarviosta, lausunnon varhaiskasvatuslain muutosesityksistä sekä vastaukset lukiokoulutus –liikelaitoksen lausuntopyyntöön talouden sopeuttamisohjelmasta ja valtuustoaloitteeseen lukiokoulutuksen tukemisesta kaupungin varoin.

Sivistyslautakunta päätyi 500 000 euroa talousarviokehyksen ylittävään esitykseen

Jyväskylän sivistyslautakunta teki yksimielisesti oman esityksen sivistyksen toimialan ensi vuoden talousarviosta. Esitys ylittää suunnittelun pohjaksi annetun talousarviokehyksen 515 000 eurolla. Toimialajohtaja Leisimo jätti asiaan eriävän mielipiteen.

Kaupungin ensi vuoden talousarviovalmistelun lähtökohtana on kaupungin vuosikatteen saaminen ensi vuonna vähintään 40 miljoonaan euroon nykyisillä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla. Näin voitaisiin saavuttaa vuodelle 2017 asetettu kaupungin talouden tasapainotustavoite. Jotta kaupungin talouden tasapainottamistavoitteeseen päästäisiin, koko sivistyksen toimialan nettomenot saisivat olla ensi vuonna noin 229 miljoonaa euroa. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nettomenojen osuus tästä on noin 190 miljoonaa euroa. Koko toimialan nettomenot saisivat kehyksen mukaan kasvaa 1 %, eli 2,3 miljoonan euroa kuluvaan vuoteen verrattuna.

Palvelutarpeen kasvusta johtuen menojen arvioidaan kasvavan sivistyksen toimialalla noin 5,1 miljoonaa euroa, josta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osuus on noin 4,6 miljoonaa euroa. Uusien menojen kattamiseksi pohjaesityksessä esitettiin säästöjä kahdella miljoonalla eurolla, mutta lautakunnan hyväksymässä esityksessä säästöjä esitetään 1,5 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksessa menoissa kasvupainetta kehystä enemmän

Talousarviokehys kattaa yhteensä 2 miljoonan euron nousun vuokrissa ja henkilöstömenoissa, mutta ennakoituihin palvelutarpeen muutoksiin ei ole rahoitusta. Lapsimäärän ennustetaan kasvavan sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa, mikä lisäisi pohjaesityksen mukaan kustannuksia 485 000 euroa. Tähän lautakunta halusi varata 100 000 euroa enemmän, eli 585 000 euroa. Oppilashuollon kustannukset nousevat 240 000 €. Muutokset englannin ja ruotsin kielten opetussuunnitelmassa aiheuttavat tarkennetun laskelman mukaan menoja 100 000 euroa, mikä on 105 000 euroa pohjaesityksessä esitettyä vähemmän. Ohjelmistohankintoihin, leasing- ja lisenssimaksuihin esitetään 137 000 euroa tätä vuotta enemmän. Avustajien ja koulunkäynnin ohjaajien vakinaistamisesta ja lastentarhanopettajien TVA-muutoksista aiheutuviin kustannuksiin varaudutaan 650 000 eurolla. Lisäksi palveluseteleillä tuotettu päivähoito laajenee, mikä nostaa menoja 100 000 euroa.

Menojen lisäys sisältää myös indeksikorotuksen kotihoidon tukeen sekä palvelusetelin arvon korotuksen, yhteensä 260 000 euroa, sekä laskelman, jossa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen valtiolta saadun 500 000 euron POP-rahan vähennys korvattaisiin omasta budjetista. Nämä summat ovat menoissa kuitenkin vain budjettiteknisistä syistä, sillä samat summat löytyvät myös säästöistä.

Menojen hillitsemiseksi lautakunta hyväksyi 1,5 miljoonan euron säästöpaketin, mikä ei kuitenkaan riitä kehykseen pääsemiseksi

Kasvavien menojen kattamiseksi lautakunta esittää jatkovalmisteluun päivähoitomaksujen korostusta 100 000 euroa ja iltapäivätoiminnan maksujen korotuksia 50 000 euroa. Lautakunta pienensi iltapäivätoiminnan maksukorotukset puoleen. Keinovalikoimassa ovat lisäksi muun muassa päivähoidon päivystysjärjestelyjen tarkistus 200 000 euroa, sekä tulospalkkaussopimus 150 000 euroa, perusopetuksen joidenkin opetusjärjestelyjen ja oppilaaksioton periaatteiden tarkistus 120 000 euroa ja oppilassijoittelun tehostaminen 50 000, jota siis pienennettiin pohjaesityksen 100 000 eurosta, sekä kuljetusjärjestelyjen ja -sopimusten uudelleen arviointi 97 000 euroa.

Esityksessä luotetaan, että hallitusohjelman mukaisesti kotihoidon tuen indeksikorotus ja palvelusetelin arvon korotus jäisivät tekemättä eli menot eivät tältä osin 260 000 euroa kasvaisi. Myöskään POP-rahan jättämää 500 000 euron aukkoa ei esitetä paikattavaksi kunnan omasta pussista.

Esitetyistä säästökeinoista lautakunta ei hyväksynyt opetustuntien vähentämistä kahdella vuosiviikkotunnilla 228:sta 226:een eikä kokonaan yksityiseen perhepäivähoitoon siirtymistä. Arvioitu säästö näistä olisi ollut 420 000 euroa. Lisäksi iltapäivätoiminnan maksukorotukset puolitettiin 50 000 euroon ja kouluverkon rakennemuutokset ja oppilassijoittelun tehostaminen muutettiin vain oppilassijoittelun tehostamiseksi ja näin ollen säästö puolittui 50 000 euroon.

Irtaimeen käyttöomaisuuteen esitetään varattavan noin miljoona euroa

Irtaimen käyttöomaisuuden osalta lautakunnan esitys ei poikkea valmisteluvaiheessa esitetystä tilanteesta. Koska suuret kouluinvestoinnit ovat tältä erää tehty ja koulut kalustettu ja päiväkoti-investointeja valmistuu ensi vuonna vähän, varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen varataan ensi vuonna poikkeuksellisen vähän rahaa irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan. 960 000 euron varauksella esitetään uusittavan nyt pääasiassa vanhempien koulujen ja päiväkotien sekä nuorisopalvelujen kalusteita ja av- ja tietoteknisiä laitteita. Kalustohankintoihin varataan rahaa 380 000 euroa ja av- ja päätelaitteisiin 580 000 euroa.

Talonrakennusinvestointeihin esityksen mukaisesti 7,1 miljoonaa

Lautakunta hyväksyi omalta osaltaan kaupungin talonrakennusinvestointiohjelman. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kohteina ensi vuoden listalla ovat Kilpisen koulun julkisivuremontti 900 000 €, Tikkakosken ja Luonetjärven koulujen lähiliikuntapihat 800 000 €, Honkaharjun päiväkodin uudisrakennustöiden aloitus 1 900 000 €, Kangasvuoren päiväkoti-koulun uudisrakennuksen suunnittelun aloitus 400 000 sekä Kuokkalan yhtenäiskoulun muutos- ja uudisrakennustöiden aloitus 3 100 000 €.
Kaupungin talousarviovalmistelu jatkuu aina marraskuulle

Kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsitteli sivistyksen toimialan talousarvioesityksen omalta osaltaan 16.9. Kaikki toimialat lähettävät esityksensä eteenpäin viimeistään 25.9 mennessä. Kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 19.10. ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 23.11. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa talousarvio on päätösasiana 30.11.


Kolmannesvuosiraportti ennustaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen kokonaisuuden pysyvän budjetissa

Kasvun ja oppimisen palvelujen ja määrärahan toimintakatteen toteuma on 31.8.2015 kahden vuosikolmanneksen jälkeen - 122 923 071 euroa. Se on 65,7 % koko vuoden suunnitelmasta, mikä ennakoi talousarviossa pysymistä. Varhaiskasvatuksessa päivystysjärjestelyjen, lasten määrän vähenemisen ja henkilöstöresurssien suunnittelun johdosta henkilöstökulut alittuvat. Palvelusetelin myöntämisen rajaaminen virikepaikkalaisille on myös tuonut säästöjä ennakoitua enemmän. Perusopetuksessa opetusryhmien määrän kasvua ei osattu riittävästi ottaa huomioon vuoden 2015 talousarviossa ja henkilömenot ovat tältä osin ylittymässä.

Lautakunta antoi Jyväskylän kaupungin lausunnon esityksestä varhaiskasvatuslain ja asetuksen muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Jyväskylän kaupungilta lausuntoa varhaiskasvatuslakia ja -asetusta muuttavasta luonnoksesta. Lakiesityksen mukaan lapsella olisi oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen lapsella olisi oikeus, mikäli vanhemmat tai muut huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti taikka päätoimisesti opiskelevat, toimivat yrittäjänä tai ovat omassa työssä. Vastaavasti rajattaisiin yksityisen hoidon tukea. Päiväkodeissa kolme vuotta täyttäneiden lasten osalta säädettyä henkilöstömitoitusta muutettaisiin. Muutokset tulisivat voimaan 1.8.2016.

Lautakunta antoi äänestyksen jälkeen äänin 9-3, yksi tyhjä, esittelijän pohjaesityksestä poikkeavan lausunnon. Asiasta jätettiin yksi eriävä mielipide.

Jyväskylän kaupungin lausunnoksi tulleen muutetun esityksen keskeinen sanoma on, että lapsella on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja sivistyslautakunta vastustaa varhaiskasvatuslain 11 b §:n muuttamista siten, ettei perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen osallistuvalla lapsella olisi oikeutta varhaiskasvatukseen silloin, kun toinen huoltajista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Ratkaisujen tulee olla samanlaisia kunnallisissa järjestelyissä, yksityisen hoidon tuen järjestelyissä sekä palvelusetelijärjestelyissä, jotta perheitä kohdellaan samanarvoisesti. Aikataulu muutoksille on tiukka ja palvelujen järjestäjän kannalta kaiken pitäisi olla selvää jo vuoden 2015-2016 vaihteessa, jotta tarvittavat päätökset, linjaukset ja järjestelyt ehditään tehdä eri toimielimissä, sekä tiedottaa muutoksista asiakkaille. Aikataulu on tiukka myös tarvittaville tietojärjestelmän muutoksille


Jyväskylän sivistyslautakunnan antama lausunto kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti:

”Jyväskylän kaupunki lausuu esityksestä seuraavaa:
Lapsella on subjektiivinen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.

Suhdeluku: On hyvä, että alle kolmevuotiaiden suhdeluku säilyy entisellään. Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muuttaminen 1/7:stä 1/8:aan johtaisi kustannussäästöihin. Säästöjen toteutuminen tapahtuisi viiveellä. Päiväkotitilat Jyväskylässä ovat osin epäkäytännöllisiä ja asettavat rajoja lapsimäärän kasvulle asettavat rajoitteita lapsimäärien kasvulle. Jyväskylässä on sisäilman riittävyyden takia jouduttu rajaamaan tiloissa olevien henkilöiden määrää ja tämä saattaa tuoda paineita tilojen laajentamiseen tai uusien tilojen käyttöönottamiseen mikä voi taas aiheuttaa kustannuksia. Kun henkilökunnan määrä päiväkodissa vähenee lasten määrän kuitenkin kasvaessa, niin työvuorojärjestelyistä laajoilla aukioloajoilla tulee entistä haasteellisempaa ja erilaiset turvallisuusnäkökohdat tulee miettiä todella tarkasti. Voi olla todellisuutta, että pienten päiväkotien aukioloaikaa joudutaan rajoittamaan. Samanaikaisesti on siis kehitettävä uusia ratkaisuja joustaviin työaikajärjestelyihin kuten esimerkiksi työaikapankkia tai vastaavaa vuosittaisen työajan käytön kehittämistä. Jyväskylässä on tehostettu päivystysaikaisia (koulujen l oma-aikojen) järjestelyjä niin, että pärjätään pienemmällä henkilökuntamäärällä ja tällöin työaikapankkia on mahdollista tasata ja työntekijät ovat ilmaisseet halunsa tällaiseen toimintaan. Tälläinen työaikapankki-toimintamalli lisää henkilöstön jaksamista kun se tasaa ruuhkahuippuja ja mahdollistaa toisaalta vapaiden ottamisen hiljaisempina aikoina. Osa-aikatyön lisääntymistä pienipalkkaisella varhaiskasvatusalalla emme pidä hyvänä kehityssuuntana vaan joustavien
työaikamallien kehittely olisi parempi lähtökohta.

Varhaiskasvatusoikeus: Hallituksen esityksen luonnoksessa varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b §:n muuttamisesta esitetään, että lapsella on subjektiivinen oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa ja että lapsella on oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, mikäli lapsen huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti, opiskelevat pää-toimisesti tai toimivat yrittäjinä. Jyväskylän kaupunki ei kannata (36/1973) 11 a §:n muuttamista niin, että lapsen subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajataan kun toinen lapsen huoltajista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.

Sivistyslautakunta pitää hyvänä, että ehdotetun lain mukaan varhaiskasvatus olisi aina järjestettävä nykyisen laajuisena, jos se on tarpeen lapsen kehityksen, tuen tarpeen tai perheen olosuhteiden takia, tai jos se on muutoin lapsen edun mukaista.

Sivistyslautakunta ei kannata ehdotusta, että vastuu 20 viikkotuntia laajemman varhaiskasvatuksen tarpeen osoittamisesta olisi lähtökohtaisesti lapsen huoltajilla. Tämä voi johtaa lapsia eriarvoistavaan käytäntöön, jossa lapsen saama varhaiskasvatus on riippuvainen hänen vanhempiensa kyvystä kirjoittaa vakuuttavia perusteluja hoidon tarpeelle. Käytännössä hoitotarpeiden osoittamisessa on vaikea tehdä rajanvetoa ja arviointi tulisi tuottamaan paljon työtä ja mahdollisesti kuormittamaan muita lapsen parissa työskenteleviä tahoja, kuten sosiaali- ja terveyssektoria. Monissa tapauksissa perheen tilanteen arviointi vaatisi myös tiivistä viranomaisyhteistyötä, jonka tulisi kuitenkin ensisijaisesti kohdistua lapsen ja perheen tukemiseen eikä kokopäiväisen varhaiskasvatustarpeen arviointiin.

Odotettujen säästöjen syntyminen on epävarmaa, koska ryhmien sekä sisällön suunnittelu siten että varhaiskasvatus on mahdollista toteuttaa, on haastavaa. Varsinaisten säästöjen osalta laskelma on epävarma ja todennäköisesti mahdollinen säästö jäisi pieneksi byrokratian lisääntyessä ja perheiden tilanteen hankaloituessa.

Lausunnon keskeinen sisältö: Sivistyslautakunta vastustaa varhaiskasvatuslain 11 b §:n muuttamista siten, ettei perusopetuslaissa tarkoitettuun esiopetukseen tai perusopetukseen osallistuvalla lapsella olisi oikeutta varhaiskasvatukseen silloin, kun toinen huoltajista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella.

Ratkaisujen tulee olla samanlaisia kunnallisissa järjestelyissä, yksityisen hoidon tuen järjestelyissä sekä palvelusetelijärjestelyissä, jotta perheitä kohdellaan samanarvoisesti. Aikataulu muutoksille on tiukka ja palvelujen järjestäjän kannalta kaiken pitäisi olla selvää jo vuoden 2015-2016 vaihteessa, jotta tarvittavat päätökset, linjaukset ja järjestelyt ehditään tehdä eri toimielimissä, sekä tiedottaa muutoksista asiakkaille. Aikataulu on tiukka myös tarvittaville tietojärjestelmän muutoksille.”

Sivistyslautakunnan lausunto Jyväskylän lukiokoulutuksen talouden sopeuttamisohjelmasta

Jyväskylän lukiokoulutus -liikelaitoksen johtokunta on pyytänyt Jyväskylän kaupungin lausuntoa lukiokoulutuksen talouden sopeuttamisohjelman rakenteesta ja aikataulusta, ohjelman vaikutuksista ja haittavaikutusten minimoinnista sekä lukiokoulutuksen tulevaisuudesta Jyväskylässä.

Ohjelman mukaan lukiokoulutuksen talouden sopeuttamistarve on noin 2,1 miljoonaa euroa. Noin puolet sopeuttamisohjelman leikkauksista kohdistuu opetusresursseihin. Tilasäästöt, hallinnon supistaminen, ostopalvelujen sekä aineiden ja tarvikkeiden osuus on noin 500 000 €. Kuntayhtymän yhteisistä palveluista on suunniteltu säästettävän lisäksi noin 140 000 € ja tulokertymää kasvatetaan reilulla 300 000 eurolla. Sopeuttamistarve kumpuaa valtakunnallisista rahoitusleikkauksista. Vuosina 2014 ja 2015 lukiokoulutuksen yksikköhintarahoitus pieneni vuositasolla 1,7 miljoonaa euroa.

Sivistyslautakunnan lausunnon mukaan talouden sopeuttamismalli on rakenteeltaan asiallinen ja hyvä. Koulutuksen laatu on pyrittävä takaamaan kaikissa olosuhteissa. Lausunnossa esitetään, että toteuttamisaikataulu voisi olla 3 vuoden sijaan 4 vuotta. Jyväskylän kaupunki pyrkii omalta osaltaan vastaamaan ohjelman toteuttamisen uhkiin ennakoiden, laadukkaalla ja hyvin järjestetyllä perusopetuksella sekä tiiviimmällä yhteistyöllä ja voimavaroja jakamalla, muun muassa kieltenopetuksessa, digitalisaation/ICT:n käyttömahdollisuuksissa sekä kehitystyön koordinoinnissa ja nivelvaiheen ohjauksen ja oppilaanohjauksen prosessien edelleen kehittämisessä. Myös Viitaniemen/Vehkalammen/Harjun ympäristön tilojen ja tilankäytön kehityksestä tulisi keskustella yhteisesti koulutuskuntayhtymän kanssa.

Lukiokoulutuksen tulevaisuuden suunnasta lausunnossa todetaan muun muassa, että koulutuksen tulee suunnata rohkeasti tulevaan ja pyrkiä laadukkaan, opiskelijan vahvuudet tunnistavan koulutuksen antamiseen. Ylioppilaskirjoituksiin valmistautumisen ohella työelämäyhteyksiin ja kansainvälisyyteen tulee etsiä uusia toimintamalleja. Lukiokoulutus on tärkeä osa kaupunkistrategian toteuttamista. Lukiokoulutus on myös säilyttänyt vetovoimaisuutensa huolimatta talouden asettamista paineista.

Kaupunki toteaa lausunnossaan myös, että lukiokoulutuksen hallinnoinnissa saattaisi olla talouden näkökulmasta mielenkiintoista tarkastella liikelaitosmallin ja esimerkiksi taseyksikön hyödyt. Verrattaessa lukioita perusopetuksen suuriin yksiköihin, myös lukiokoulutuksen rehtorimallin keventämistä voisi tarkastella, huomioiden toki koulutusmuotojen erilaisuus. Lopuksi lausunnossa todetaan, että jatkovalmistelussa on syytä huomioida Jyväskylän nuorisovaltuuston kannanotto asiasta.

Lautakunnan vastaus valtuustoaloitteeseen lukiokoulutuksen resursoinnista

Lautakunta antoi kaupunginhallitukselle vastauksen valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylän kaupunki voisi tukea taloudellisesti lukiokoulutusta 1,7 miljoonalla eurolla vuodessa, jotta jyväskyläläiset nuoret saavat tulevina vuosina jatko-opintoihin vahvat valmiudet antavaa lukio-opetusta.

Antamassaan vastauksessa lautakunta myös edellyttää, että valtuustoaloitteen yhteyteen liitetään sivistyslautakunnan antama lausunto lukiokoulutuksen talouden sopeuttamismalli –toimenpideohjelmasta liitteineen, eli edellisen pykälän (§ 70) aineisto.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että Kuntayhtymän taloudellinen kantokyky on julkisten asiakirjojen perusteella hyvä ja suunnitelmat lukiokoulutuksen talouden tervehdyttämiseksi ovat jo olemassa. Valtuustoaloitteessa esitetyt kaupungin lukiolaisten asemaan vaikuttavat tekijät ovat aitoja huolia, mutta lähtökohtaisesti lukiokoulutuksen resursoinnin tulee perustua valtionosuuksiin sekä Koulutuskuntayhtymän omiin mahdollisuuksiin rahoittaa koulutusta. Suora euromääräinen tuki kaupungilta näyttäytyisi oudolta huomioiden esimerkiksi kaupungin itse järjestämien peruspalvelujen rahoituspaineet. Vastauksessa todetaan myös, että Jyväskylän koulutuskuntayhtymä saa organisaationa ja lukiokoulutuksen järjestäjänä valtiolta yksikköhintojen mukaisen perusrahoituksen. Koulutuskuntayhtymä ei ole käsitellyt hallitustasolla valtuustoaloitteessa esitetyn kaltaista kaupungin suoraa rahoitusmallia. Lukioiden kokonaisopiskelijamäärästä muista kunnista on noin 20%, eli reilut 500 opiskelijaa. Esitettyä tukea on käytännössä mahdotonta kohdentaa ainoastaan jyväskyläläisille opiskelijoille.

Lisälistalta merkittiin tiedoksi Tilapalvelun tiedoksianto Korpilahden päiväkodin hankesuunnitelman nykyvaiheesta

Lautakunta merkitsi tiedoksi Tilapalvelun tiedoksiannon Korpilahden päiväkodin hankesuunnitelman nykyvaiheesta jatkoetenemisen pohjaksi. Asia tuotiin kokoukseen lisälistalta aikataulusyistä.

Talon ulkomuoto on muuttunut aiemmasta hankesuunnitelmavaiheesta. Muutoksilla lasten käyttöön on saatu mahdollisimman paljon piha-alaa. Myös sisätiloja on muokattu nykyisen varhaiskasvatuksen pienryhmätoiminnan vaatimusten mukaiseksi niin, että jakotiloja on entistä enemmän. Ruokasalin, keittiön ja liikuntasalin on edelleen ajateltu olevan mahdollista hyödyntää myös iltakäyttöön tarvittaessa. Niiden paikka rakennuksen on keskellä rakennusta ja ajatus on että päiväkodin lapset, pienimpiä lukuun ottamatta, käyttävät ruokasalia eikä ruuan kärrykuskausta ryhmiin tarvittaisi. Kaavavalituksen vuoksi hanke on myöhästynyt. Toteutussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankesuunnitelman hyväksymisen ja valituksen käsittelyn jälkeen. Rakennustyöt käynnistyvät aikaisintaan keväällä 2016 ja rakennus voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan elokuussa 2017. Hankkeen kustannukset eivät ole muuttuneet aiemmasta.

Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa tästä linkistä : http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=878 Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 1.10.2015. Jyväskylän kaupungin kirjaamoon, Vapaudenkatu 32 ja internetiin http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Ahti Ruoppila, p. 040 747 8231
- toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033

23.9.2015Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje