Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » 2016 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnalle 3.9.2015

2016 talousarvion valmistelutilannetta esiteltiin Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnalle 3.9.2015

Jyväskylän perusturvalautakunnan iltakoulussa esiteltiin perusturvapalveluiden toimialan ensi vuoden talousarvion virkamiesvalmistelun tilannetta. Kevään 2014 talousarvion valmistelukehyksessä todettiin, että tavoitteena on saavuttaa talouden tasapaino vuonna 2017. Vuoden 2016 talousarvioesityksen kehys mahdollistaa perusturvapalveluiden osalta 12 859 900 euron nettomenojen lisäämisen. Tämä on 3,5 % prosenttiyksikön kasvu vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2016 talousarviokehys perustuu nykyisille kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteille. Yhteensä perusturvapalveluiden nettomenot ovat ensi vuonna 375 958,4 miljoonaa euroa.

Palvelutarpeen kasvusta arvioitu nettomenojen kasvu on perusturvapalveluissa kuitenkin jopa 16,9 miljoonaa euroa eli 4,5 miljoonaa euroa kehystä enemmän. Iltakoulussa keskusteltiin talousarvion vaatimista säästö- ja toiminnan tehostamisen keinoista kehyksen mahdollistamiseksi.

Vanhuspalveluissa toimintaa tehostetaan muun muassa laitospaikkojen vähentämisellä ja kotihoidon ulkoistamisella

Vanhuspalveluiden nettomenojen kasvun arvioidaan olevan ensi vuonna maltilliset 2,8 prosenttia eli noin 1,77 miljoonaa euroa. Indeksikorotukset sekä omaishoidon tuen arvioitu asiakasmäärän kasvu aiheuttaa 357 000 euron lisämenot. Vanhuspalvelujen tarpeet talousarviossa vuodelle 2016 on yhteensä 4 175 700€. Kehyksen ja tarpeen mukaisten nettomenojen ero on 877 300€.

Toimintaa pyritään tehostamaan muun muassa laitospaikkojen vähentämisellä ja kotihoidon ulkoistamisella. Vuoden 2016 kesäkuussa pitkäaikaishoidon laitoshoitopaikkoja lakkautetaan 121. Puuppolan hoivasairaalan osaston 9 ja Keljon B-talon osastojen 3 ja 4 toiminta lakkaa. Huhtasuon uusi 101 asumispaikan tehostettu asumispalveluyksikkö aloittaa toimintansa samanaikaisesti. Henkilöstö siirtyy vahvistamaan kotihoitoa ja palveluohjausta sekä vanhusten ja kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintaa

Hoitopäivien yksikköhintojen erosta johtuu, että muutos vähentää käyttömenoja talousarviovuonna vähintään 0,6 milj. euroa. Myös tilakustannukset laskevat 40 000 euroa. Osa syntyvästä taloudellisesta liikkumavarasta käytetään vahvistamaan kotihoitoa.

Vanhuspalvelulain mukaisesti toiminnan painopiste on muutettava ennaltaehkäisevään toimintaan ja ikääntyneiden toimintakyvyn tukemiseen sekä palveluohjaukseen. Samalla laitospaikkojen määrää on vähennettävä. Tämä edellyttää kotihoidon vahvistamista. 75 vuotta täyttäneitä säännöllisen kotihoidon asiakkaita arvioidaan oleva vuoden 2016 lopussa ainakin 75 asiakasta nykyistä enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidon henkilöstövoimavaroja lisätään asteittain 15 hoitajan työpanoksen verran. Laskenta perusteena on, että hoitajaa kohden on viisi hoidettavaa ja yhden hoitajan työpanoksen henkilöstömenot ovat 45 000 euroa vuodessa. Kotihoidon menoja lisätään tässä tarkoituksessa 0,5 miljoonaa euroa kehyksen mukaan.

Sosiaalipalveluissa painotetaan sosiaalista- ja perhekuntoutusta omaa toimintaa kehittämällä

Sosiaalipalveluiden talousarviokehys vuodelle 2016 on noin 3,3 miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna eli yhteensä 78 683,5 miljoonaa euroa. Kustannusten nousua pyritään hillitsemään muun muassa lisäämällä ja kehittämällä omaa toimintaa. Konkreettisesti tämä toteutetaan esimerkiksi niin, että palvelutarpeita priorisoidaan ja ostopalveluiden käyttöä rajataan.

Tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä säästöt ovat noin miljoona euroa, tuloja lisätään n. 0,3 miljoonaa euroa.

Sosiaalipalveluiden osalta kehys ei kokonaisuudessaan huomioi henkilöstömenojen, indeksikorotusten ja toimeentulotuen tarpeen ennakoitua kasvua. Kehyksen ulkopuolelle jäävien menojen osuus on noin 1,5 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa sitä, että osa kustannusten noususta ja indekseistä katetaan palvelualueen sisältä. Myös osa henkilöstön ja ostopalveluiden lisäystarpeista jää toteutumatta. Talousarviokehyksen toteutumiseksi omien palveluiden käyttöä tehostetaan ja ostopalveluiden käyttöä vähennetään.

Vuoden 2016 talouden kehys mahdollistaa sosiaalisen- ja perhekuntoutuksen toteuttamisen ja lisäämisen. Kehykseen sisältyvät muun muassa Mattilan perhetukikodin päiväkuntoutusprojekti perheille, sosiaalipäivystysyksikön toiminnan vahvistaminen, Sallaajärven palvelukodin korvaavien uudisrakennusten käyttöön ottaminen sekä pitkäaikaisasunnottomien yksikön ja sosiaalisen isännöinnin kolmen asumisenohjaajan vakinaistaminen. Myös nuorisovastaanoton sosiaaliohjaajan, kehitysvammaisten asumispalveluiden sekä päivä- ja työtoiminnan palveluiden lisääminen ovat mahdollisia. Indeksikorotuksiin varataan noin miljoona euroa.

Perheiden ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin parannuksia

Koko perusturvan toimialan kehysrahasta perheiden ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdentuu noin 640 000 euroa. Tämä mahdollistaa muun muassa opiskeluhuollon lääkärilisäyksen,

neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon viiden työntekijän henkilöstöresurssin, lapsiperheiden kotipalvelun laajentamisen, lapsioikeudellisen palveluohjauksen sekä perheneuvolan sosiaalityöntekijän lisäresursoinnin.

Talousarvion kehys vaatii myös säästöjä ja toimenpiteitä, kuten palvelutarvearvioinnin tehostamista, asiakasohjauksen kehittämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, perhekeskusverkoston edelleen laajentamista sekä sähköisten palveluiden vahvempaa käyttöönottamista kaikissa palveluissa.

Lisää rahaa talousarvioon tarvittaisiin n. 462 000€ muun muassa lapsiperheiden ehkäisevään perhetyöhön, opiskeluterveydenhuoltoon ja neuvoloiden terveydenhoitajien sijaisuuksiin sekä lastenvalvojan sopimustoimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden lääkärintarkastuksia ei toteuteta täysimääräisesti, neuvoloiden sulkuaikaisia määräaikaistarkastuksia ei pystytä oikea-aikaisesti tekemään ja lapsioikeudellisten palveluiden odotusaika pitenee.

Asiakkaan näkökulmasta neuvola- ja kouluterveydenhuolto vahvistuu ja nuorisovastaanotolle saadaan vakituinen terveydenhoitaja, lapsiperheiden kotipalvelua annetaan myös pitkittyneisiin tuen tarpeisiin

sekä nuorten aikuisten ja lapsiperheiden tuen tarpeisiin pystytään aikaisempaa paremmin vastaamaan ennaltaehkäisevästi. Lapsiperhepalveluiden asiakaslähtöistä yhteistyötä pyritään edelleen kehittämään lakisääteisen palvelutarvearvioinnin kautta.

Terveyspalveluissa kovin paine päästä budjettiin

Avoterveydenhuollon palveluihin on talousarviossa kohdennettu 3 200 000 euroa ja erikoissairaanhoidon palveluihin 3 000 000 euroa. Lisäksi terveyskeskussairaalaan kohdennetaan 1 001 700 euroa. Avoterveydenhuoltoon ja terveyskeskussairaalaan tarvearvio oli molempiin noin 800 000 euroa korkeampi.

Avoterveydenhuoltoon kohdennettu 3,2 miljoonaa euroa mahdollistaa muun muassa suun terveydenhuollon iltapäivystyksen ja toiminnanohjausjärjestelmän käytön ja laajentamisen sekä lääkäri- ja hoitajasijaisten palkkaamisen. Suun terveydenhuollossa saadaan säästöjä, kun ostolääkäreille ei ensi vuonna ole tarvetta.

Talousarvio vaatii toimenpiteitä, esimerkiksi kaikkia arvioituja aineiden ja tarvikkeiden käytön tai kustannusten lisääntymistä ei kehyksellä pystytä kattamaan. Avoterveydenhuollossa talousarvioon pääseminen edellyttää toimintojen tehostamista uusilla toimintamalleilla ja tietotekniikan hyödyntämistä.

Erikoissairaanhoidon menoja pyritään hillitsemään omaa päivystystoimintaa ja toimintamalleja kehittämällä. Jatkossa lähete- ja tutkimuskäytäntöjä pyritään seuraamaan tarkemmin hoidontarpeen arviossa, jolla pyritään kustannustenkasvun hillitsemiseen.

Kehyksessä pyritään pysymään myös ostopalvelulääkäreistä luopumalla, kun lääkärirekrytointipalvelu tulee tukemaan omaa rekrytointia.

Terveyskeskussairaaloiden menot nousevat ensi vuonna noin 1,0 miljoonaa euroa. Arvioitu tarve on n. 1,8 miljoonaa euroa.

Terveyskeskussairaalan osalta potilasmaksutulojen kertymän toivotaan jatkuvan suotuisana edelleen vuonna 2016. Sijaismäärärahan vajetta pyritään kattamaan henkilöstön käytön päiväkohtaisella tarpeenmukaisella sijoittelulla sekä pyrkimällä eri tavoin vaikuttamaan sairauspoissaoloja vähentävästi.

Terveyskeskussairaalan toiminnassa keskeisin talouteen vaikuttava strateginen päämäärä on turvata sujuva jatkohoito päivystysyksiköstä ja erikoissairaanhoidon osastoilta.

Perusturvalautakunta tekee varsinaisen esityksensä 24.9.

Iltakoulussa esiteltiin talousarviovalmistelun tämän hetkistä tilannetta virkamiesvalmistelun pohjalta. Perusturvalautakunta käsittelee talousarviota osaltaan 24. syyskuuta. Virkamiesesitys lautakunnalle valmistuu ja julkaistaan esityslistalla internetissä 18.9. Kaupunginjohtaja esittelee oman ehdotuksensa Jyväskylän kaupungin talousarvioksi 19.10 ja kaupunginhallitus oman esityksensä valtuustolle 23.11. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa talousarvio on päätösasiana 30.11. Perusturvalautakunta päättää valtuuston talousarvion mukaisesta perusturvapalveluiden käyttösuunnitelmasta kokouksessaan 10.12.

Lisätietoja:
- toimialajohtaja Kati Kallimo, p. 014 266 3634
- sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Ulla Kuittu, p. 014 266 3340
- vanhuspalveluiden palvelujohtaja Risto Kortelainen, p. 014 266 15 69
- avoterveydenhuollon palvelujohtaja Ilkka Käsmä, p. 014 266 2088
- terveyskeskussairaalan palvelujohtaja Sirkka Keikkala, p. 0142 66 2400
- perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelujohtaja Päivi Kalilainen, p. 014 266 3600
- perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137

3.9.2015Eveliina Välimäki

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje