Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 31.8.2015

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 31.8.2015

EU-rahoitteisten maaseudun kehittämishankkeiden välirahoituksen järjestäminen

Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 15.6.2015/96 myöntää enintään 500.000 euron luottolimiitin korottomien antolainojen myöntämiseksi ohjelmakaudelle 2014–2020 yleishyödyllisille yhteisöille niihin EU-rahoitteisiin maaseudun kehittämishankkeisiin, joita JyväsRiihi ry koordinoi. Kaupunginvaltuustoon päätöksen edellyttämän antolainalimiitin täytäntöönpanoa on tarkennettu.

Kaupunginhallitus päätti, että EU-rahoitteisten JyväsRiihi ry:n koordinoimien, ohjelmakauteen 2014–2020 liittyvien maaseudun kehittämishankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja rahoitustarpeen arviointi tapahtuu konsernihallinnon päätöksenteon tuki ja kehittäminen -palvelualueella edellä esitetyn mallin mukaisesti.

Lisäselvitys Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Perttu ja Tuomas Riihimäen Jyväskylän kaupunginhallituksen lausunnosta antamasta selityksestä (Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa koskeva valitusasia)

Jyväskylän kaupunginvaltuusto on 10.11.2014 hyväksynyt Jyväskylän kaupungin yleiskaavan. Kaavan hyväksymispäätöksestä on jätetty yhdeksän valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Jyväskylän kaupunginhallitus määräsi päätöksellään 23.2.2015 yleiskaavan tulemaan voimaan muilta kuin valituksenalaisilta osin. Hämeenlinnan hallinto-oikeus keskeytti kaavan täytäntöönpanon välipäätöksellään 3.3.2015 nro 15/0077/2. Jyväskylän kaupunginhallitus on päätöksillään 23.2.2015 ja 9.3.2015 antanut lausunnot yleiskaavavalituksista Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on Riihimäkien selityksen vuoksi pyytänyt Jyväskylän kaupunginhallitusta antamaan asiassa lisäselvityksen.

Viherverkkoselvityksen voi lukea osoitteessa:
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/jkl_ekologinen_viherverkko.pdf
Kaupunginhallituksen asiassa aiemmin antamat lausunnot ovat luettavissa osoitteessa
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2015/23021400.0/frmtxt56.htm ja
http://www3.jkl.fi/paatokset/kh/2015/09031400.0/frmtxt68.htm

Kaupunginhallitus päätti antaa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle esityslistan mukaisen lisäselvityksen liiteaineistoineen. Mason tilaa leikkaava viherverkkoselvityksen mukainen monimuotoisuusydin on rajattu hallinto-oikeudelle toimitettavaan liitekarttaan. Kaupunginhallituksen lausunnossa viitatulla selvityksellä on tarkoitettu Timo Pylvänäisen laatimaa, 19.8.2012 päivättyä selvitystä Huhtalahden (Maaritinmutka) liito-oravaselvitys ja luontoselvityksen täydennys.
Kaupunginhallitus päättää lisäksi lausua, että Riihimäkien selityksessään esiin tuomat seikat eivät tee valituksenalaista Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa lainvastaiseksi. Riihimäkien valitus on edelleen kokonaisuudessaan perusteettomana hylättävä.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n ylimääräinen yhtiökokous ja yhtiöjärjestyksen tarkentaminen

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n varsinainen yhtiökokous on kokouksessaan 29.4.2015 päättänyt yhtiön yhtiöjärjestyksen muutoksesta muun muassa siten, että yhtiö ei jää omistajilleen osinkoa.

Yhtiöjärjestyksen muutos täydennyspyynnön mukaisesti tarkentaa yhtiön osakkaiden oikeudet osakeyhtiölain mukaisesti yhtiöjärjestyksessä. Yhtiön hallitus tulee kokouksessaan 31.8.2015 esittämään omistajilleen, että yhtiö kutsuu koolle ylimääräisen yhtiökokouksen yhtiöjärjestyksen muuttamiseksi.

Kaupunginhallitus nimesi kaupungin edustajaksi yhtiön ylimääräiseen yhtiökokoukseen kaupunginlakimies Tiina Mikkolan ja antoi hänelle seuraavat ohjeet:
Yhtiön yhtiöjärjestyksen muutos hyväksytään esityksen mukaisena sillä edellytyksellä, että kaikki yhtiön osakkaan hyväksyvät muutokset.

Lausunto pormestarin ja alueellisten toimielinten suoria vaaleja koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä valtiovarainministeriö asetti työryhmän valmistelemaan pormestarin suoran vaalin ja alueellisen toimielimen vaalin mahdollistamista.

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti esittää pyydetyistä asioista lausuntonaan seuraavaa:

1. Useassa Euroopan maassa käytössä oleva pormestarimalli on vuosien mittaan löytänyt kunkin maan tarpeita vastaavan toimintatavan. Se tuo asioiden hoitamiseen uudenlaista ajattelua eikä kahlitse toimintaa yhteen muottiin. Näin ollen on perusteita sille, että lainsäädäntö mahdollistaa meilläkin joustavamman tavan etsiä uusia toimintatapoja demokratian toteuttamiseksi.

2. Kuntakoon kasvaessa on käynnistynyt keskustelu alueellisten toimielinten käyttöönotosta. On perusteltua ajatella, että isoissa kaupungeissa kuntalaiset helpommin etääntyvät kunnan toimielimistä. Myös muissa pohjoismaissa ne ovat käytössä erityisesti suurissa kaupungeissa. Onkin paikallaan, että suorilla vaaleilla valittujen alueellisten toimielinten käyttöönotto demokratian edistäjänä ja luottamuksen lisääjänä mahdollistetaan lainsäädännössä.

3. Jyväskylässä on juuri valitun uuden kaupunginjohtajan valinnan yhteydessä valtuustoryhmät päättäneet, että kaupungin johtoon valitaan kaupunginjohtaja eikä pormestari. Pormestarivaalin käyttöönotto ei siten ole ajankohtainen lähivuosina.

4. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupunki on pienehkö ja yhtenäinen kokonaisuus, jossa vapaamuotoiset keskustelufoorumit ovat hyvä ja toimiva tapa kuulla kuntalaisten mielipide päätöksentekoa varten. Kaupungissa on myös kehitetty kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa laajemmin muun muassa osallisuusohjelman kautta. Näin ollen, uusien alueellisten toimielinten perustaminen ei ole ajankohtainen asia.

5. Päätöksentekomenettely pohjautuu tällä hetkellä poliittiseen päätöksentekoon kunnissa, mutta valitsijayhdistyksiä hyödyntämällä voitaisiin lisätä osallistumista demokraattiseen päätöksentekoon. Tämän vuoksi valitsijayhdistyksille tulee mahdollistaa ehdokkaiden asettaminen kuntavaalien tapaan.

6. Kun tarkoituksena on, että alueellisten toimielinten tulee noudattaa kunnan toimielinten hyväksymiä linjauksia, on tarkoituksenmukaista ja selkeää, että alueellisten lautakunnat toimisivat keskustelufoorumeina ja aluettaan koskevien asiantuntijalausuntojen antajina. Lausunnot tulisi pyytää kuntalain 36 §:n edellyttämissä asioissa ja ne otettaisiin huomioon kuntalain edellyttämällä tavalla päätöksenteossa. Kuntalaki mahdollistaa kuntakohtaisen tarpeen huomioimisen alueellisen toimielimen perustamisvaiheessa, joten tarkempi tehtävämäärittely lainsäädäntötasolla ei ole tarpeen.

7. Jos kukaan pormestariehdokas ei saa yli puolta annetuista äänistä, niin suora vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken antaisi pormestarille hyvän ja luottamusta herättävän lähtökohdan kuntalaisten silmissä.

8. Pormestarimallilla haetaan esityksen perustelujen mukaan mahdollisuutta vahvistaa poliittista johtajuutta kunnassa, nykyistä vahvemman kansanvaltaisen elementin mukaan tuomista johtamisjärjestelmään ja valtuuston aseman vahvistamista. Jyväskylän kaupungin näkemyksen mukaan pormestarin toimikausia ei ole syytä rajata laissa, vaan jättää se valtuuston harkintaan.

9. Eri maissa pormestarin asema ja tehtävänkuva vaihtelee, kuitenkin niin että kunnan poliittinen johtajuus on selkeästi pormestarilla. Suomessa on perinteisesti kunnanjohtajalla hallinnollisena johtajana ollut vahva asema. Tämän vuoksi voisi harkita olisiko pormestarin rinnalla tarpeen olla vahva ammattijohtaja. Demokratia ja kuntalaisten tasapuolinen kohtelu on ehdottoman tärkeä asia, mutta samalla on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, minkä verran ehdotetut
suunnitelmat aiheuttavat lisäkustannuksia. Voitaisiinko nykyisiä toimintamalleja kehittämällä päästä tavoiteltuun lopputulokseen. Toisaalta ei ole syytä estää erityisesti suuria kuntia luomasta niille soveltuvia uusia toimielimiä.

Kaupunginhallitus päätti antaa kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisen lausunnon.
Ennen päätöstä Tapani Mäki (PS) esitti, että pormestarin peräkkäiset toimintakaudet rajataan kahteen. Esitys raukesi kannattamattomana.

Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma

Jyväskylän päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaisesti Kuokkalan ja Pohjanlammen kouluja kehitetään yhtenäiskouluksi. Kuokkalan yhtenäiskoulu aloitti toimintansa 1.8.2015. Hankesuunnitelma käsittää Pohjanlammen koulun laajennuksen ja peruskorjauksen sekä Kuokkalan koulun teknisiä ja toiminnallisia muutoksia.

Asemakaavan muutoksella yhdistetään koulujen tontit ja niiden välissä oleva virkistysalue yhdeksi tontiksi, jolloin koulujen välissä kulkeva vilkkaasti liikennöity Pohjanlammen polku poistuu ja alue muuttuu koulun piha-alueeksi. Koulun tonttiin rajautuvalle virkistys- sekä urheilualueelle on laadittu lähiympäristösuunnitelma, jonka myötä alueen virkistys- ja liikuntamahdollisuuksia kehitetään jatkossa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma ja sen kustannusarvio 19 315 000 € (alv 0 %) hintatasossa 78,8/1.4.2015 hyväksytään. Rakennuskustannukset rahoitetaan Jyväskylän kaupungin talousarviomäärärahasta. Rahoitus on esitetty vuoden 2016 talousarvion investointiohjelmassa vuosille 2016–2019.

Monipalvelupisteiden palveluiden tilannekatsaus ja selvitys Kuokkalan monipalvelupisteestä

Monipalvelupisteet ovat osa palveluverkkoa. Tavoitteena on varmistaa palvelujen saatavuutta kauempana keskustassa sijaitsevilla asuinalueilla sekä uudistaa toimintamalleja ja lisätä eri sektoreiden henkilöstön yhdessä työskentelyä.

Monipalvelupisteet Huhtasuolla, Korpilahdella ja Säynätsalossa toimivat entisissä palvelutiloissa, joissa on tehty korkeintaan pieniä toiminnallisia muutoksia. Tikkakosken monipalvelupisteeseen muodostuu uusi monitoiminen palvelukokonaisuus entisen terveysaseman tiloihin. Sen tulevat toimijat ja alueen asukkaiden edustajat ovat osallistuneet valmisteluun aktiivisesti. Tikkakosken monipalvelupiste avataan 1.10.2015 peruskorjatuissa tiloissa.

Monipalvelupisteistä tehdyn päätöksen jälkeen Kuokkalan ja Pohjanlammen koulut on yhdistetty Kuokkalan yhtenäiskouluksi, joka aloitti toimintansa 1.8.2015. Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma käsittää Pohjanlammen koulun laajennuksen ja peruskorjauksen sekä Kuokkalan koulun teknisiä ja toiminnallisia muutoksia. Yhtenäiskoulun tilojen on määrä valmistua vuonna 2019. Tilat ovat monikäyttöiset ja niitä voidaan käyttää myös liikkuvien palvelujen käyttöön tai tilapäiseen asiakaspalveluun. Toimintojen kokonaisuus vastaa monipalvelupisteen tavoitteita joustavasta tilojen käytöstä ja monien toimintojen yhteensovittamisesta.

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi monipalvelupisteiden tilanteen sekä selvityksen Kuokkalan monipalvelupisteestä.

Katsaus kestävän kehityksen tilasta, muutoksista ja tehdyistä toimenpiteistä

Kaupungin ympäristöpolitiikka sisältää ekologisten päämäärien lisäksi myös taloudelliseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävään kehitykseen liittyviä päämääriä.
Kaupungin ympäristösopimusten keskeiset tavoitteet ovat päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden lisääminen.

Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi. Kaupunginhallitus käsittelee vuoden 2016 talousarvion valmistelun yhteydessä hyvinvointipoliittisen toimikunnan huomiot niiltä osin kun niillä on talousvaikutuksia.


Kaupunginhallituksen esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=796

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

31.8.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje