Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän haittakasvikampanjassa vuorossa jättipalsamin kitkentä

Jyväskylän haittakasvikampanjassa vuorossa jättipalsamin kitkentä

Jyväskylä kaupunki tukee jättipalsamin ja muiden puutarhakarkulaisten kitkemistä kaupungin omistamilta maa-alueilta tarjoamalla kitkijöille hanskat ja jätesäkit mahdollista kitkentäjätteiden poiskeräämistä varten. Kaupunki myös kuljettaa säkit pois kitkentäpaikalta.

Kitkentätalkoisiin voi ilmoittautua JAPA ry:n verkkosivuilla osoitteessa http://www.japary.fi/haittakasvit/, josta löytyy myös lisätietoa haittakasveista.

Suomen luonto on vuosituhansien aikana muotoutunut hienovireiseksi kokonaisuudeksi, jossa kasvit, eläimet ja mikrobit ovat sopeutuneet toisiinsa ja kasvuympäristöönsä. Mikään laji ei pääse ylivoimaisesti jyräämään muita alleen, koska aina löytyy jokin seikka, kuten tuholainen, tauti tai ravinnon niukkuus, joka rajoittaa holtitonta lisääntymistä.

Jotkut tulokaslajit, kuten jättipalsami, jyräävät alleen kukoistavan eliöyhteisön, koska ne voivat aloittaa puhtaalta pöydältä: tasavertaiset kilpailijat ja kasvua hillitsevät taudit ja tuholaiset ovat jääneet alkuperäisille kasvuseuduille.

Liiankin hyväkasvuinen kaunotar

Kukkivassa jättipalsamikasvustossa kävellessä ympäriltä kuuluu ropinaa: kypsyneet siemenet sinkoutuvat kasveista muutaman metrin etäisyydelle odottamaan sopivaa itämisaikaa. Siemenet säilyttävät hyvin itävyytensä talven yli ja seilaavat putoamispaikkaakin etäämmälle sateiden ja sulamisvesien mukana, koska ne kelluvat.

Jättipalsamin kukka on kaunis ja erikoisen muotoinen ja siksi sitä on aikoinaan istutettukin kotipuutarhoihin. Kasvusto on rehevää ja runsasta: hyvällä, kosteahkolla paikalla kasvusta ei tunnu tulevan loppua ollenkaan: parhaimmillaan tai pahimmillaan palsamipöheikkö peittää alleen sekä kotimaiset ruohovartiset kasvit että puuntaimet jopa parimetriseksi venyvine, vieri vieressä kasvavine varsineen.

Pihojen kaunotar on päässyt vapaaksi asutuksen lähistölle ihan haitaksi ja harmiksi asti, kun kasvin leviämistä ei ole rajoitettu tai sitä on jopa edistetty tuomalla puutarhajätettä luontoon.

Palsamin kukka näyttää houkuttelevan pölyttäjiä ja nyt tutkitaankin sitä, jäävätkö suomalaiset sirot ja vaatimattomammat luonnonkasvit tässä kilpailussa kakkosiksi.

Kitkemällä hyvää mieltä ja hyötyliikuntaa

Nyt on hyvä hetki panostaa luonnonsuojeluun ja käydä kitkemässä palsameja, koska ensimmäiset palsaminkukat ovat jo auenneet, mutta siemeniä ei vielä ole ehtinyt kypsyä.

Jättipalsamin kitkentäjätteitä ei tarvitse välttämättä kerätä pois kasvupaikalta: riittää, kun kasvien varret saa katkaistua maanrajasta sirkkalehtien alta joko nyhtämällä tai leikkaamalla. Jättipalsamilla ei ole maavartta, joka versoo uudestaan. Jos kitkettäessä kasvi irtoaa maasta juurineen, varren tyvi on hyvä polkaista murskaksi, jotta kasvi ei juurru paikalleen uudestaan.

Myöhemmin kesällä, kun siemenkodat jo alkavat pullistua, kitketty kasvimassa olisi hyvä kerätä kasoille ja talloa murskaksi, jolloin siemenet eivät enää jatka kypsymistä irrotetussa varressa olevan vararavinnon turvin.

Sama kitkentäpaikka olisi hyvä käydä tarkastamassa muutaman viikon välein, koska uusia jättipalsamin taimia itää pitkin kesää. Jotkin taimet kukkivat jo vaaksan mittaisina, joten kaikki kukkivat yksilöt pitäisi saada pois ennen siementämistä, jotta kasvi saadaan häviämään alueelta. Huolellisuus palkitsee, koska jättipalsamin siemen menettää itävyytensä jo reilussa vuodessa, eikä maahan jää samanlaista vuosikymmeniä kestävää siemenpankkia kuin lupiinilla.


Lisätietoja:
- ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo, p. 014 2665151 (17.7.), tarja.ylitalo[at]jkl.fi
- koordinaattori Kati Kankainen, Japa ry, p. 0400 361365 (20.7. alkaen), kati.kankainen[at]jkl.fi

17.7.2015Jari Salomaa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje