Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Lupiini on kaunis mutta kavala – hävittämistalkoot meneillään Jyväskylässä

Lupiini on kaunis mutta kavala – hävittämistalkoot meneillään Jyväskylässä

Näyttävä tienvarsien komistus, lupiini, tekee karhunpalveluksen kukkien ystävälle tukahduttamalla luonnonkasveja alleen ja muuttamalla alueen kasvillisuuden pysyvästi. Paras lupiinien kitkentäaika on juuri nyt. Mikä olisikaan sopivampaa hyötyliikuntaa kuin käydä keräämässä kaunis lupiinikimppu ja kiskoa siinä samassa muutamia lupiinitupsuja maasta ylös?

Lupiinin voittokulku Suomen luonnossa etenee reheviksi muuttuneilta tienpenkoilta aina vähämultaisempiin ja heikkoravinteisempiin metsiin ja hiekkakuoppiin asti. Lupiinin kilpailuvalttina muihin reheviin ja lehteviin ruohomaisiin kasveihin verrattuna on typen hyödyntäminen suoraan ilmasta juuriston typensitojabakteerien avulla. Typpi on ravinne, josta Suomen maaperässä on pulaa ja joka rajoittaa luonnonkasvien kasvua.

Lupiinista vapautuu typpeä myös muiden kasvien käyttöön sitä mukaa, kun maan pieneliöt hajottavat lupiinin kuihtuneita kasvinosia ja vapauttavat ravinteet kasvien uudelleen käytettäviksi. Kasvusto rehevöityy lupiinien lähellä, jolloin myös maatuvaa kasvijätettä kertyy enemmän. Maan multavuus kasvaa, joka taas parantaa maan kosteuden- ja ravinteidenpidätyskykyä.

Aiemmin sieviä ketokukkia kasvaneesta niitystä tai tienpenkereestä tulee muutamassa vuodessa rehevä, korkeita typensuosijakasveja kasvava alue. Lupiinikasvuston seassa näkeekin maitohorsmaa, nokkosta, koiranputkea, huopaohdaketta ja korkeita heiniä. Sen sijaan kissankello, kuismat, mäkitervakko, orvokit ja muut hennot kasvit häviävät näiltä lupiinin valtaamilta alueilta.

Lupiinin siemenet säilyvät maassa vuosikymmeniä

Lupiinin siemenet ovat hyvin kestäviä ja niitä muodostuu yhdestäkin kukkivasta kasvista satoja. Lupiinit ovat Suomessa monivuotisia, joten kasvusto säilyy ja vankistuu samalla kasvupaikalla vuodesta toiseen. Toisaalta lupiinit eivät leviä juuriversoista ollenkaan. Tästä syystä jo kukkien poimiminen tai kukkivan lupiinikasvuston niittäminen riittää katkaisemaan lupiinin levittäytymisen, vaikkei itse emokasveja hävitäkään.

Kesä-heinäkuun vaihde on hyvä aika niittää lupiini, sillä kasvit eivät ole vielä ehtineet siemennysvaiheeseen. Kukkivia lupiineja saa käydä poimimassa kaupungin alueelta niin paljon kuin haluaa. Kukat kestävät maljakossa kauemmin, kun kukkavarsista poistaa kaikki lehdet.

Kaupunki tukee lupiinin kitkentää

Jyväskylän kaupunki julistaa omilla maillaan kasvavat lupiinit lainsuojattomiksi ja toivoo suureen hävittämisurakkaan apuja asukkailta. Kaupunki lupaa talkootarvikkeita sekä kitkettyjen kasvien noutopalvelua yhteisen hyvän eteen uurastaville lupiinin kitkijöille. Tarvikkeet saa ilmoittautumalla Japa ry:n verkkosivujen www.japary.fi lomakkeella.

Jos lupiineja ei halua kerätä kokonaan pois, riittää, kun ensin kerää kukkalatvat jätesäkkiin ja sitten kääntää lapiolla lehtiruusukkeet ylösalaisin kasvupaikalla. Pienet taimet voi nyhtää juurineen maasta kasoille ja talloa murskaksi.


Lisätiedot:
www.japary.fi/haittakasvit
– ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo, Jyväskylän kaupunki, p. 014 266 5151, tarja.ylitalo[at]jkl.fi

2.7.2015Jari Salomaa

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje