Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 15.6.2015

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 15.6.2015

Vapaudenkatu 48-52 asemakaavan muutos

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 7.5.2015 tarkistetussa muodossa.

Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 1 tontteja 11 ja 12, osoitteissa Vapaudenkatu 48 – 50 ja 52. Tontilla 1-1-11 on liike- ja toimistorakennuksia ja tontilla 1-1-12 hotelli- ja ravintolarakennus. Kunnallistekniikkka on rakennettu. Kiinteistö Oy Jyväskylän Vapaudenkatu 48-50 on hakenut omistamalleen tontille 1-1-11 asema-kaavan muutosta, jolla tontin rakennusoikeutta ja kaavamerkintöjä muutettaisiin siten, että kaava mahdollistaisi kuusikerroksisen asuinrakennuksen rakentamisen Vapaudenkadun varrelle.
Hakijan tavoitteena on saada tontille 1-1-11 nykyistä monipuolisempi ja tehokkaampi maankäyttö sekä täydentää kaupunkikuvaa ruutukaavaan kuuluvalla kadun viereisellä rakentamisella. Autopaikoitus siirtyy samalla katutasosta pääosin maanalaiseen tilaan.
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vapaudenkatu 48 – 50 tontille täydennysrakentamista Vapaudenkadun reunaan, nykyiselle paikoitusalueelle.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/863

Tapanilan ranta-asemakaava Saukkolassa Muuratjärven kylässä

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen 4.5.2015 tarkistetussa muodossaan.

Maanomistaja on käynnistänyt ranta-asemakaavan laadinnan Saukkolassa Kuusjärven rannalla. Kaavahanke koskee Muuratjärven kylässä (433) sijaitsevia tiloja Tapanila RN:o
9:77, Piilopirtti RN:o 9:67 ja Tuuliharju RN:o 9:47. Kaava-alueen laajuus on noin 44 ha ja rantaviiva siihen kuuluu noin 2 km. Suunnittelualueella sijaitsevalla Tapanilan tilalla harjoitetaan maatilamatkailutoimintaa, johon liittyen on rakennettu lomamökkejä. Tilalla pidetään hevosia ja rantapellot ovat laidunalueena. Tikkalan kylän keskustaan on matkaa noin 6 km.

Suunnittelun tavoitteena on kehittää maatilamatkailutoimintaa maatilatalouden elinkeinona sekä osoittaa nykyiset sekä uudet rakennuspaikat kaavallisesti.
Suunnittelualueelle on osoitettu Tapanilan maatilan pihapiiri, viisi lomarakennuspaikkaa, yksi erillispientalojen rakennuspaikka sekä kaksi matkailupalvelujen aluetta. Kuusjärven lahden ympärille on osoitettu ulkoilureitti ja sen varrelle laavujen ja lintutornin paikat. Kuusjärven yli on osoitettu ohjeellinen kevyenliikenteen käyttöön tarkoitettu silta, jolla sallitaan myös huoltoajo vastarannan lomamökeille.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/699

Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava, Korpilahti

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä ranta-asemakaavan muutoksen ja osittaisen kumoamisen 18.3.2015 päivätyssä muodossaan.

Uusi-Kurkelan ranta-asemakaava koskee Jyväskylän kaupungin 86. kaupunginosassa, Korpilahden kylässä sijaitsevaa tilaa 179-430-25-14 Uusi-Kurkela. Suunnittelualue sijoittuu oikeusvaikutteisen Korpilahden Päijänteen rantayleiskaavan alueelle. Kaavan tarkoituksena on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettujen kolmen rakennuspaikan siirtäminen ranta-asemakaavassa tarkoituksenmukaisemmille paikoille. Samalla rakennuspaikkakohtaista rakennusoikeutta nostetaan vastaamaan ranta-asemakaavoissa yleisesti käytettyä rakennusoikeutta.
Ranta-asemakaavan laatimisen syynä on alueella voimassa olevan oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan tarkentaminen. Rantayleiskaavassa alueelle osoitetut kaksi rakennuspaikkaa sijaitsevat alavalla ja osin rakennuskelvottomalla alueella.
Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/857

Hallintosäännön tarkistaminen

Kaupunkiorganisaation muutokset ovat edelleen tarkentuneet kuluvan vuoden aikana, minkä vuoksi hallintosääntöä on tarve tarkistaa erityisesti hankintoja koskevien määräysten osalta hankintapalvelujen siirtyessä Talouskeskus-liikelaitoksesta konsernihallintoon laki- ja kilpailuttamispalveluihin 1.7.2015.

Kaupunginvaltuusto tarkisti hallintosääntöä ehdotusten ja liitteen mukaisesti 1.7.2015 alkaen.

Talouskeskus-liikelaitoksen johtosäännön tarkistaminen

Johtosääntöön tarvittavat muutokset koskevat hankintatoimen poistamista liikelaitoksen toimialasta ja tehtävistä sekä keskitettyihin hankintoihin liittyvän päätöksenteon
poistamista liikelaitosjohtajan tehtävistä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Talouskeskus -liikelaitoksen johtosääntöön ehdotetut muutokset oheisten liitteiden mukaisesti. Uusi johtosääntö tulee voimaan 1.7.2015 lukien.

Altek Aluetekniikka - liikelaitoksen johtosäännön tarkistaminen

Hallintosääntöä oli tarve muuttaa vastaamaan kaupungin organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistuksia. Samalla tehtiin muita tarkennuksia, jotka lähinnä selkeyttävät säännön tulkintaa. Altek Aluetekniikka –liikelaitoksen johtosääntö tulee tarkistaa vastaamaan hallintosääntöä ja aikaisemmin tehtyjä päätöksiä liittyen liikelaitoksen johtajaan.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen johtosääntöön edellä ehdotetut muutokset päätösliitteen mukaisesti. Uusi johtosääntö tulee voimaan 1.7.2015 lukien.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite talousarviokirjan selkeyttämisestä

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ja 25 muuta valtuutettua ovat 1.9.2014 tehneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan että talousarvion luettavuuden ja kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi ”vahvistetussa talousarviossa tullaan merkitsemään lakisääteiset palvelut tai ei-lakisääteiset palvelut tunnisteella, joka voi olla pieni * tai muu soveltuva merkki. Tunnisteen avulla luottamushenkilöiden on helpompaa päätöksiä tehdessään erottaa toisistaan lakisääteisten ja ei-lakisääteisten palvelujen talousvaikutukset.”

Kaupungin talousarviossa käyttötalous jakautuu viiteen valtuustoon nähden sitovaan määrärahaan, joista jokaiseen sisältyy sekä lakisääteisiä että ei lakisääteisiä toimintoja. Myös organisaation seuraava taso eli palvelualueet sisältävät useimmiten molempiin ryhmiin kuuluvia palveluja. Menojen lakisääteisyyden perusteella ei ole mahdollista yksiselitteisesti tehdä johtopäätöksiä ko. palvelun hoitamiseen osoitettavien menojen määrästä.

Kaupunginhallitus saattoi esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se totesi annetun vastauksen riittäväksi.

Ahti Ruoppilan (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite työllisyysohjelman Jyväskylän kaupungille

Ahti Ruoppila (SDP) ja 26 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 16.2.2015 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat että Jyväskylän kaupungin työllisyysohjelmaan kootaan työllisyyspolitiikan toimenpiteet. Tarkoitus on vahvistaa kaupungin työllisyyspolitiikkaa ja lisätä edellytyksiä tehokkaaseen työllisyyden hoitoon.

Aloitteessa on esitetty 12 erillistä kohtaa, joilla työllisyyden hoitoa voitaisiin tehostaa. Valtaosa esitetyistä on jo kaupungin toimenpidevalikoimassa, jolloin kyse on toimenpiteiden täsmentämisestä tai tehostamisesta.

Huolimatta mahdollisesta uudesta työllisyyden kuntakokeilusta tarkoituksena on päivittää Jyväskylän kaupungin työllisyyden hoidon periaatteet jo tämän vuoden aikana. Kuluvan vuoden lopussa päättyvä kuntakokeilu on työstänyt uusia toimintamalleja esimerkiksi muun muassa työkyvyn arviointityöhön ja yritysyhteistyön syventämiseen. Samoin kuntakokeilu on kehittänyt kuntouttavaa työtoimintaa monin tavoin. Työllisyyden hoidon periaatteita eli työllisyysohjelmaa päivitettäessä otetaan huomioon kaikki valtuustoaloitteessa esitetyt ehdotukset.

Kaupunginvaltuusto merkitsi edellä esitetyn selvityksen tiedoksi ja totesi annetun vastauksen riittäväksi.

Paul Abbeyn (Vas.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite työllisyystilanteesta ja palkkatukiuudistuksesta

Paul Abbey (Vas.) ja 12 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 16.2.2015 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat että Jyväskylän kaupunginhallitus viipymättä laatii työ- ja elinkeinoministeriölle selvityspyynnön siitä, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Keski-Suomen jo valmiiksi huonoa työllisyystilannetta rajusti heikentävässä palkkatukiuudistuksessa, uudistuksen ohjeistuksessa ja sen alueellisessa linjauksessa.

Kuntien vastuiden lisääntymisestä huolimatta päävastuu työttömyydestä ja työllisyysasioista on edelleen TEM:n alaisilla te-toimistoilla. Tästä syystä paras vaihtoehto ratkaista aloitteessa mainitut ongelmat on edelleenkin yhteistyön laajentaminen ja syventäminen Keski-Suomen te-toimiston kanssa. Hyvää yhteistyötä tehdään koko ajan, mutta työttömien määrän jatkuvasti kasvaessa on käynyt niin, että palveluohjausta ja muuta asiakastyötä tekevien määrä ei riitä sujuvaan palvelutoimintaan. Tästä syystä yhteistyötä on syvennettävä niin, että te-toimiston ja kaupungin/muiden kuntien yhteiset resurssit ovat kokonaisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla käytettävissä. Tähän työhön on jo paneuduttu ja uudistuksia on luvassa vuoden 2015 aikana monialaisen yhteistyön (TYP) laajentumisen ja työllisyyden kuntakokeilun tulosten ansiosta.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja totesi vastauksen riittäväksi.

Eron myöntäminen Juha Jokitalolle luottamustehtävistä

Juha Jokitalo (Kesk., sit.) on pyytänyt 25.5.2015 henkilökohtaisten syiden vuoksi eroa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä maakuntavaltuuston jäsenen
tehtävistä 1.7.2015 alkaen.

1. Kaupunginvaltuusto myönsi Juha Jokitalolle eron valtuutetun tehtävästä 1.7..2015 alkaen ja toteaa, että hänen tilalleen uudeksi varsinaiseksi valtuutetuksi nousee keskustan valtuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu Jouko Asikainen.
2. Kaupunginvaltuusto myönsi Juha Jokitalolle eron kaupunginhallituksen jäsenen tehtävästä 1.7.2015 alkaen ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi hallituksen
jäljellä olevaksi toimikaudeksi Aimo Asikaisen.
3. Kaupunginvaltuusto myönsi Juha Jokitalolle eron Keski-Suomen maakuntavaltuuston jäsenen tehtävästä 1.7.2015 alkaen ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi maakuntavaltuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jouko Asikaisen.

Eron myöntäminen Pentti Mäkiselle kaupunkirakennelautakunnan jäsenen tehtävästä

Pentti Mäkinen (SDP) on pyytänyt 18.5.2015 henkilökohtaisten syiden vuoksi eroa kaupunkirakennelautakunnan jäsenen tehtävästä.

Kaupunginvaltuusto myönsi Pentti Mäkiselle eron kaupunkirakennelautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi Joel Lehtosen, uudeksi varajäseneksi valittiin Annu Komulainen.

Eron myöntäminen Aimo Asikaiselle kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä sekä kaupunkirakennelautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä

Aimo Asikainen (Kesk.) on pyytänyt 2.6.2015 henkilökohtaisten syiden vuoksi eroa kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä sekä kaupunkirakennelautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä 1.7.2015 alkaen.

1. Kaupunginvaltuusto myönsi Aimo Asikaiselle eron 1.7.2015 alkaen kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi varajäseneksi hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jyri Ylösen.
2. Kaupunginvaltuusto myönsi Aimo Asikaiselle eron 1.7.2015 alkaen kaupunkirakennelautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen uudeksi jäseneksi ja uudeksi puheenjohtajaksi Seppo Moilasen.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen antamat vastaukset arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin päätösliitteen mukaisesti.

Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Tilinpäätös on luettavissa osoitteessa http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/tp2014.

Kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2014 tilinpäätöksen tulosta käsitellään seuraavasti.
- Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa.
- Sosiaalisen luototuksen rahastoon siirretään rahaston sääntöjen mukaisesti rahaston korkotuotot 2 501,19 euroa.
- Katetaan tilikauden alijäämä 13 254 339,94 euroa taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden (2015) kirjanpidossa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2014.

EU-rahoitteisten hankkeiden välirahoituksen järjestäminen

Kaupunginvaltuusto päätti
- myöntää enintään 500 000 euron luottolimiitin korottomien antolainojen myöntämiseksi ohjelmakaudelle 2014–2020 yleishyödyllisille yhteisöille niihin EU-rahoitteisiin maaseudun kehittämishankkeisiin, joita JyväsRiihi ry koordinoi
- valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään antolainalimiitin täytäntöönpanosta ja yksityiskohdista
- todeta, että Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätösten 10.12.2001/223, 17.5-.2004/66 ja 18.1.2010/4 mukainen luottolimiittikäytäntö jatkuu Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) kanssa.

EU-hankerahoitusta maaseudun kehittämiseen hakevat pääasiassa yleishyödylliset yhteisöt. Rahoituksen myöntämisen ehtona on, että hakija selvittää hakuvaiheessa, miten hankkeen aikainen rahoitus järjestetään. Yleishyödyllisten yhteisöjen taloudelliset voimavarat ovat lähes poikkeuksetta niukat, joten hankkeille aiheutuu ns. välirahoitusongelma (tuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella kuitteja vastaan). Mikäli hankkeet jäävät ongelman takia toteuttamatta, ei hankkeita saada tarpeeksi eikä niihin varattuja rahoja saada sidottua. Tällöin kehittämisrahoja ei pystytä kotiuttamaan omalle alueelle. Mikäli kaupunki järjestää hankeaikaisen rahoituksen, ei yhdistysten tarvitse ottaa lainaa pankista ja yhdistys säästyy korko- ja lainanhoitokuluilta, jotka eivät ole hankkeeseen hyväksyttäviä kuluja.

JyväsRiihi ry on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen maaseudun kehittämisyhdistys. Sen tavoitteena on aktivoida ja innostaa toiminta-alueensa asukkaita ja yhteisöjä omaehtoiseen alueensa kehittämiseen. JyväsRiihi voi myöntää maaseuturahaston LEADER-rahoitusta toiminta-alueensa yhteisöjen tai mikroyritysten kehittämiseen. Yhdistys tekee yhteistyötä alueen asukkaiden, järjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa. JyväsRiihi ry koordinoi EU:n ohjelmakauden 2014–2020 yleishyödyllisten yhteisöjen EU-rahoitteisia maaseudun kehittämishankkeita. Jyväskylän maaseutualueet kuuluvat JyväsRiihen toiminta-alueeseen (sisältäen myös Korpilahden alueet nykyisellä ohjelmakaudella).

Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän heikomman etuoikeuden omaavan lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon

Kaupunginvaltuusto päätti, että
- kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä 62 274 069,88 euron heikomman etuoikeuden omaavan laina muutetaan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon
- Euroopan unionin valtiontukimääräykset ja -säännökset eivät sovellu lainan muuttamiseen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, koska laina kohdistuu yhtiön harjoittamaan kuntalain 2 §:n mukaiseen kunnan toimialaan kuuluvaan ja vesihuoltolain 2 luvun 6 §:n edellyttämään vesihuoltolaitostoimintaan
- muuttamisesta aiheutuvat talousarviomuutokset hyväksytään.
Vuoden 2015 investointimenot lisääntyvät ja antolainasaamiset vähenevät 62 274 069,88 euroa, joten järjestelyllä ei ole rahoitusvaikutusta.

Jyväskylän Energia Oy:n (JE) tulosennuste vuodelle 2015 on −8,0 miljoonaa euroa. Yhtiön kyvyn tehdä tulosta seuraavina vuosinakin ennakoidaan olevan varsin heikko. JE:n tuloksentekokykyyn eniten vaikuttava ja epävarmuutta sisältävä kuluerä on polttoainekulut ja niihin liittyvät veroluontoiset maksut, jotka muodostavat noin kolmasosan kokonaiskuluista.

Investointi Keljonlahden voimalaitokseen valmistui vuonna 2010. Erityisesti polttoainekuluissa tapahtuneen merkittävän kustannusnousun takia Keljonlahden voimalaitos ei ole niin kannattava kuin investointipäätöstä tehdessä ennakoitiin. Polttoainekulujen hinnannousu ja muut markkinaolosuhteissa viime vuosina tapahtuneet muutokset (erityisesti matala sähkön markkinahinta) ovat aiheuttaneet sen, että nykyinen omistajalainojen kautta muodostuva pääoma- ja tuloutusrakenne on yhtiölle raskas. Nykyinen tulorahoitus ei riitä tuloutuksen toteuttamiseen eikä yhtiön taloudellisen ja rahoituksellisen aseman ylläpitämiseen ja vahvistamiseen.

JE-konsernilla on edelleen mittava investointiohjelma. Rauhalahden voimalaitokseen tehtävällä investoinnilla (noin 30 miljoonaa euroa) täytetään vuonna 2016 voimaan astuvan teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset savukaasujen puhdistuksesta. JE:n verkostoinvestointien taso investointiohjelman mukaan on vuodessa noin 25 miljoonaa euroa, josta noin puolet kohdistuu vesihuoltoverkoston investointeihin. Lisäksi yhtiön lähivuosien investointiohjelmassa on uusien liiketoimintojen (sähkö ja lämpö) kehittämiseen suunniteltuja investointeja sekä Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta mahdollisesti toteutettavia tuulivoimainvestointeja yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.

JE on tulouttanut korkoina kaupungille vuosittain enimmillään noin 16,3 miljoonaa euroa Jyväskylän kaupungin JE:lle myöntämien kolmen eri lainan kautta.

Kaupungin JE:lle myöntämä 53,8 miljoonan euron heikomman etuoikeuden omaava laina muutettiin vuonna 2013 sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kaupunginvaltuustoon päätöksen 2.12.2013/148 mukaisesti. Järjestelyn myötä JE:n vuosittainen korkotuloutus kaupungille on ollut noin 12,5 miljoonaa euroa vuodesta 2014 alkaen.

Tehtyjen selvitysten perusteella tarkoituksenmukaisimpana toimenpiteenä yhtiön pääomarakenteen ja kassavirran vahvistamiseksi pidetään kaupungin myöntämän 62,3 miljoonan euron heikomman etuoikeiden omaavan lainan muuttamista sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP).

Toimenpiteellä yhtiön pääomarakenne vahvistuu, kun yhtiön vieraan pääoman määrä laskee ja oman pääoman määrä nousee. Lisäksi yhtiön kassavirta paranee, kun kaupungille maksamat korkomenot vähentyvät noin 3,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2016

Kaupunginvaltuusto päätti, että vuoden 2016 tuloveroprosentti on 20,00 prosenttia.

Valtuutettu Kauko Isomäki (PS) esitti Paul Abbeyn (VAS) ja Riitta Tynjän (SKP) kannattamana, että tuloveroprosentti päätetään vasta marraskuussa. Päätös syntyi äänestyksen 52-15 jälkeen. Valtuutettu Kauko Tuupainen (PS) esitti, että tuloveroprosenttia nostetaan 0,25 prosenttia. Esitys raukesi, koska sitä ei kannatettu.

Vuoden 2009 jälkeen Jyväskylä on korottanut tuloveroprosenttiaan 3 kertaa, yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien veroprosentti on ollut 20,00% ja vuonna 2016 se esitetään pidettäväksi ennallaan eli 20,00 prosentissa. Vuoden 2016 talousarvion suunnittelukehys on valmisteltu nykyisten kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien pohjalta. Talouden tasapainottaminen ja veroprosentin säilyttäminen ennallaan on mahdollista edellyttäen että käyttötalouden menokasvua pystytään hillitsemään kehyspäätöksen mukaisesti. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen vuonna 2017 ilman veronkorotuksia riippuu ensisijaisesti siitä miten käyttötalouden kasvun hillinnässä onnistutaan.

Kunnallisveroprosentti vuodelle 2016 esitettiin päätettäväksi kaupunginvaltuustossa 15.6.2015, jolloin talousarvion valmistelu syksyllä voidaan tehdä ilman veroprosentin suuruuteen liittyvää epävarmuutta.

Jyväskylän terveyspalveluverkoston tarkistaminen ja toteuttaminen

Kaupunginvaltuusto päätti lykätä 26.1.2015 hyväksymänsä Vaajakosken terveysaseman hankepäätöksen täytäntöönpanoa, kunnes tarvittavat selvitykset ja mahdolliset tarkennukset hankesuunnitelmaan on tehty, jonka jälkeen asia tuodaan uudelleen päätettäväksi. Jyväskylän kaupungin terveyspalveluverkko raportoidaan kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle viimeistään syyskuussa 2015. Päätös syntyi äänin 39-28.

Päätökseen lisättiin ponsi, että Kuokkalan alueen terveyspalveluiden tarpeet ja kustannusvaikutukset sekä niiden pohjalta terveyspalveluiden tulevaisuus selvitetään Vaajakosken terveysaseman hankepäätöksen yhteydessä.

Valtuuston päätökseen jätettiin 15 eriävää mielipidettä.

Ennen päätöksentekoa Jorma Holmstedt (PS) esitti mm. Aimo Asikaisen (KESK), Mauno Vanhalan (PS) ja Kari Yksjärven (VAS) kannattamana, että Vaajakosken terveysasema toteutetaan tammikuun 2015 päätöksen mukaisesti ja kaupunginhallituksen esitys hylätään.

Kaupunginvaltuusto on tehnyt 26.1.2015/10 hankepäätöksen Vaajakosken terveysaseman rakennushankkeesta perustuen perusturvalautakunnan 12.6.2014/90 antamaan lausuntoon. Terveysaseman hankepäätöksen mukainen laajuus on noin 6.000 m2, kustannusarvio 11,1 miljoonaa euroa ja käyttöönottoajankohta talvella 2017.

Terveyspalveluverkon tilankäytön tehostamisen kustannustehokkain ratkaisumalli on pienentää suunniteltujen uusinvestointien laajuutta vaarantamatta palveluiden laatua, laajuutta ja tehokkuutta. Uuden sairaalan osalta palveluverkkoselvitysprosessissa on todettu, että aiemmin suunniteltua tilaohjelmaa voidaan pienentää noin 14 vastaanottohuoneen sekä terapiatilan verran. Tämän on mahdollistanut tilojen tehokkaampi käyttösuunnitelma sekä joidenkin toimintojen sijoittaminen Kyllön terveysasemalle. Uuden sairaalan perusterveydenhuollon tilojen bruttoala pienenee edellä mainituilla toimenpiteillä noin 1.000 brm2 ja toimitilakustannukset noin 0,3 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnin kustannusarvio pienenee perusterveydenhuollon tilojen osalta noin 3 miljoonaa euroa (alv 0 %). Vaajakosken terveysaseman laajuutta on myös mahdollista pienentää. Alustavien selvitysten mukaan laajuus voi pienentyä noin 60 %, joka on tiloina noin 3.500 m2 ja toimitilakustannuksina noin 0,6 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinnin kustannusarvio pienenee noin 6 miljoonaa euroa (alv 0 %). Edellä kuvatuilla uusinvestointien laajuusmuutos- ja aikatauluesityksillä ei ole vaikutuksia muiden terveysasemien määrään.


Kaupunginvaltuuston esityslista 15.6.2015 on luettavissa seuraavasta linkistä:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=608

Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 5924 471

16.6.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje