Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 15.6.2015

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 15.6.2015

Virkojen lakkauttaminen konsernihallinnossa

Kaupunginhallitus päätti lakkauttaa seuraavat konsernihallinnon johtajan virat 1.7.2015 alkaen:
1. Muutosjohtajan virka
2. Henkilöstöpäällikön virka
3. Strategiajohtajan virka
4. Aluekehittämisjohtajan virka
5. Kehitysjohtajan virka

Jyväskylän kaupungin johtamisjärjestelmää on uudistettu kaupunginvaltuuston hyväksymän hallintosäännön 26.1.2015/6 mukaisesti. Hallintosääntö on astunut voimaan 1.2.2014 ja sen mukaiset toimialajohtajat kaupunginhallitus on valinnut helmikuussa.

Kaupungin palveluorganisaatio muodostuu konsernihallinnosta ja kolmesta toimialasta, ja toimialat jakautuvat palvelualueiksi ja palveluyksiköiksi. Hallintosäännön 40 §:n mukaisesti palvelualuetta johtaa palvelujohtaja. Kaupunginjohtaja on päättänyt maaliskuussa 2015 konsernihallinnon organisaatiomuutoksista.

Konsernihallinto jakautuu neljään palvelualueeseen ja 12 palveluyksikköön 1.4.2015 alkaen kuitenkin niin, että hankintatoimi siirtyy osaksi laki- ja kilpailuttamispalveluja 1.7.2015 alkaen. Kansliapäällikkö johtaa päätöksenteon tuki ja kehittäminen -palvelualuetta, henkilöstöjohtaja henkilöstöpalvelut -palvelualuetta, talousjohtaja talous ja tietohallinto -palvelualuetta ja hankejohtaja elinkeino ja työllisyys -palvelualuetta.

Johtamisjärjestelmän uudistamisen yhteydessä lakkautetaan kuntalakiin perustuen sellaiset aikaisempien organisaatioiden mukaiset johtajan virat, joita ei enää ole kaupungin konsernihallinnossa 1.4.2015.

Kaupungin johtamisjärjestelmän uudistuksen vaikutuksena ylemmän, keskijohdon johtajien sekä vaativaa asiantuntijatehtävää tekevien määrä on toukokuun tilastojen mukaan vähentynyt 14 henkilöllä. Heitä on nyt 54 aiemman 68 sijaan. Johtajille maksettu palkkasumma on pienentynyt 580 000 euroa, mikä on 10 % aiemmin maksettua pienempi. Jyväskylän kaupungin vakituisen hallintohenkilöstön määrä on viimeisen puolentoista vuoden aikana vähentynyt yli 60 hengellä.

Tehtyjen vertailulaskelmien mukaan Jyväskylässä esimiesten määrä oli jo ennen hallinnon yhteistoimintaneuvottelujen alkua noin 300, eli vajaa 4% henkilöstöstä. Esimerkiksi tuhatkunta työntekijää vähemmän työllistävässä Kuopiossa esimiehiä on noin 400, mikä on lähes 7% henkilöstöstä.

Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakassopimuksen muutos ja JYP Jyväskylä Oy:n Jyväskylän Jäähalli Oy:lle antaman lainan ennenaikainen takaisinmaksu

Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti hyväksyä Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakassopimuksen kohdan 3 mukaisesta rahoitusjärjestelystä poikkeamisen ja päätti antaa Jykes Kiinteistöt Oy:lle konserniohjeen hyväksyä Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakassopimuksen kohdan 3 mukaisesta rahoitusjärjestelystä poikkeamisen esitetyn mukaisesti. Jyväskylä Jäähalli Oy voi ryhtyä päätöksen edellyttämiin toimenpiteisiin.

Kaupunginvaltuusto päätti 10.12.2007 mm., että kaupunki perustaa yhdessä Jykes Kiinteistöt Oy:n ja JYP Jyväskylä Oy:n kanssa Jyväskylän Jäähalli Oy -nimisen keskinäisen kiinteistöyhtiön ja että kaupunki hyväksyy jäähalliyhtiön osakkaiden keskinäisiä suhteita määrittävän, luonnoksen mukaisen osakassopimuksen. 25.2.20118 allekirjoitetun osakassopimuksen kohdan 3 mukaan JYP antaa yhtiölle perustamisen yhteydessä korottoman lainan, jonka laina-aika on 10 vuotta. Osakassopimuksen mukaisen lainan eräpäivä on 3.6.2018.

JYP Jyväskylä Oy (JYP) on 10.6.2015 tehnyt Jyväskylän kaupunginhallitukselle seuraavan esityksen:

a) JYP:in Jyväskylän Jäähalli Oy:lle myöntämän 600 000 euron korottoman lainan takaisinmaksua nopeutetaan tapahtuvaksi mahdollisimman pian (kolme vuotta etuajassa).
b) Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakkaiden 25.2.2008 allekirjoittamaa osakassopimusta muutetaan siten, että nopeutettu lainan takaisinmaksu on mahdollista.
c) JYP Jyväskylä Oy sitoutuu hoitamaan erikseen sovittavalla tavalla kaikki bullet-lainan uudelleenjärjestelystä syntyvät kulut ja lainan korot jäljellä olevalta kolmivuotiskaudelta.

Konserniohjausryhmän lausunto:
Jyväskylän Jäähalli Oy:n osakassopimuksen 3 kohdan mukaisesta rahoitusjärjestelystä poikkeaminen siten, että JYP:in Jyväskylän Jäähallin Oy:lle antama 600 000 euron laina maksetaan takaisin noin kolme vuotta ennen alkuperäistä erääntymisaikaa (3.6.2018), on mahdollista, mikäli JYP sitoutuu maksamaan rahoituksen uudelleen järjestelemiseksi otettavan kiinteistövakuudellisen, noin kolmivuotisen kiinteäkorkoisen 600.000 euron bullet-lainan aiheuttamat kustannukset (arviolta noin 40 000–50 000 euroa).
Järjestely edellyttää edelleen, että osakassopimuksen muut osapuolet eli Jykes Kiinteistöt Oy hyväksyy osakassopimuksen poikkeamisen kohdassa 3 mainitusta
rahoitusjärjestelystä seuraavasti:
”Yhtiön osakkaat ovat päättäneet yksimielisesti, että yhtiö maksaa JYPille osakassopimuksen kohdan 3 mukaisen 600 000 euron lainan ennen osakassopimuksessa mainittua 10 vuoden erääntymisaikaa (alkuperäinen eräpäivä 3.6-.2018). JYP Jyväskylä Oy sitoutuu maksamaan kaikki lainan uudelleen järjestelystä aiheutuneet kustannukset siihen saakka, kunnes uuden lainan koko pääoma on maksettu pois. Lainan uudelleen järjestelystä aiheutuvien kustannusten vakuudeksi JYP Jyväskylä Oy antaa Jyväskylän Jäähalli Oy:lle
pankkitakauksen.”

Ennakkolupa Mustankorkea Oy:lle biokaasulaitoksen rakentamiseksi

Kaupunginhallitus hyväksyi Mustankorkea Oy:n biokaasulaitosinvestointia koskevan ennakkolupapyynnön.

Mustankorkea Oy on Jyväskylän kaupungin, Laukaan kunnan ja Muuramen kunnan omistama jätteenkäsittely-yhtiö. Kaupungin omistusosuus yhtiöstä on tällä hetkellä 91,6 %.

Jyväskylässä on jo useamman vuoden keskusteltu biokaasun käytön lisäämisestä liikennepolttoaineena. Mustankorkea on selvittänyt mahdollisuuksia rakentaa Jyväskylään biokaasulaitos, joka käsittelisi biojätteitä ja lietteitä ja tuottaisi pääasiassa liikennebiokaasua. Biokaasulaitoksen rakentamisella korvattaisiin osittain kompostointikäsittelyä ja laitos toisi lisäkapasiteettia biojätteen ja lietteiden käsittelyyn. Biokaasulaitoksen rakentaminen biojätteiden ja puhdistamolietteiden käsittelyn varmistamiseksi on tutkituista vaihtoehdoista tarkoituksenmukaisin.

Yhtiö on arvioinut biokaasulaitosinvestoinnin arvoksi noin 8 miljoonaa euroa. Biokaasulaitosinvestoinnille on mahdollisuus saada Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) uusiutuvan energian hyödyntämiseen tähtäävien investointien energiatukea, joka voi olla uudelle tekniikalle enintään 40 %. Yhtiö on hakenut toukokuussa investoinnille energiatukea. Biokaasulaitos tarvitsee myös ympäristöluvan muutoksen.

Konserniohjausryhmä pitää yhtiön esityksen mukaista investoinnin toteuttamista mahdollisena. Investointihankkeen taloudellinen kannattavuus perustuu siihen, että tuotettava biokaasu pystytään myymään kokonaisuudessaan liikennepolttoaineeksi. Markkinakysyntään liittyy kuitenkin epävarmuutta ja onkin tärkeää varmistaa mahdollisuus kaasun käyttämiseksi Mustankorkean oman sähkön tuotantoon. Biokaasulaitoksen rakentaminen on ympäristönäkökulmasta arvioiden kannatettavaa ja hanke tukee myös kaupunkistrategian mukaisia resurssiviisaita tavoitteita.

Caius Forsbergin valtuustoaloite lasten ja nuorten maksuttoman paikallisliikenteen kokeilusta Jyväskylässä

Caius Forsberg esittää valtuustoaloitteessaan maksuttoman paikallisliikenteen kokeilemista Pieksämäen mallin mukaisesti lapsille ja koululaisille. Perusteluissa todetaan, että ilmainen käyttö mahdollistaisi lasten ja koululaisten paikallisliikenteen käytön koulumatkojen lisäksi myös vapaa-ajan matkoilla. Lisäksi päiväkodit pystyisivät aiempaa paremmin osallistumaan erilaisiin tapahtumiin päiväkodin ulkopuolella. Maksuton paikallisliikenne kasvattaisi ja opettaisi lapsia joukkoliikenteen käyttöön myös tulevaisuudessa. Aloitteessa viitataan Pieksämäellä toteutettuun pilottiin ja siitä saatuihin kokemuksiin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Pieksämäen malli ei tuota positiivisia tuloksia suurella kaupunkiseudulla. Koululaisten maksuttomuus todennäköisesti heikentää maksavien matkustajien joukkoliikenteen palvelutasoa. Menopuolelle tarvittaisiin arviolta 1,4 – 2,1 miljoonan euron lisäys palvelujen hankintaan ja joukkoliikenteen tulopuolelta vähenevät sivistyspalvelujen 1,335 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutus on siis 2,73 – 3,43 miljoonaa euroa nettomenoja joukkoliikenteen järjestämiseen. Joukkoliikennejaosto ei voi toimivaltansa rajoissa myöntää näin mittavaa etuutta, koska se vaikuttaa oleellisesti talousarvion toteutumiseen.

Lasten ja koululaisten matkustamiseen on tulossa muutoksia uuden Waltti-lippuja maksujärjestelmän käyttöönoton myötä. Lasten ja koululaisten joukkoliikenteen käytön edistäminen ja mahdollistaminen voidaan toteuttaa halvemmilla lipputuotteilla, mutta myös kattavalla joukkoliikennetarjonnalla, jollainen Jyväskylän seudulla tällä hetkellä on tarjota.

Kaupunginhallitus päätti saattaa selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.


Kaupunginhallituksen esityslista 15.6.2015 liitteineen on osoitteessa
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=603

Lisätietoja:
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p.050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p.014 266 1501

15.6.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje