Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 8.6.2015

Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 8.6.2015

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2014

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi arviointikertomuksen ja päätti antaa kaupunginvaltuustolle siinä esitettyihin kysymyksiin liitteessä esitetyt vastaukset.
Kaupunginvaltuusto käsittelee arviointikertomuksen tarkastuslautakunnan valmistelun pohjalta 15.6.2015.

Vuoden 2015 kunnallistekniikan investointiohjelman muutos 1

Vuoden 2015 kunnallistekniikan investointiohjelman muutos 1 on osa kaupunkirakenteen toimialan käyttösuunnitelmaa. Näin ollen asia ei kaupungin hallintosäännön mukaan vaadi erillisiä päätöksiä kaupunginhallituksen tai -valtuuston tasolla.

Kaupunginhallitus merkitsi asian tiedoksi.

Jyväskylän kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämän heikomman etuoikeuden omaavan lainan muuttaminen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että
- kaupungin Jyväskylän Energia Oy:lle myöntämä 62 274 069,88 euron heikomman etuoikeuden omaavan laina muutetaan sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon
- Euroopan unionin valtiontukimääräykset ja –säännökset eivät sovellu lainan muuttamiseen sijoitukseksi yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,
koska laina kohdistuu yhtiön harjoittamaan kuntalain 2 §:n mukaiseen kunnan toimialaan kuuluvaan ja vesihuoltolain 2 luvun 6 §:n edellyttämään vesihuoltolaitostoimintaan
- muuttamisesta aiheutuvat talousarviomuutokset hyväksytään

Vuoden 2015 investointimenot lisääntyvät ja antolainasaamiset vähenevät 62 274 069,88 euroa, joten järjestelyllä ei ole rahoitusvaikutusta.

Tuloveroprosentin määrääminen vuodeksi 2016

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että vuoden 2016 tuloveroprosentti on 20,00 prosenttia.

Kuntalain mukaan valtuusto päättää viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tuloveroprosentista. Tuloveroprosentilla määrätään se osuus, minkä verovelvollinen suorittaa verotettavasta tulostaan alkavana varainhoito- ja verovuonna kunnalle tuloverona.

Verohallitus tullee aikaisempien vuosien tapaan antamaan syksyllä ohjeen, jonka mukaan kunnan tulee ilmoittaa vuoden 2016 tulovero- ja kiinteistöveroprosenttinsa Verohallitukselle viimeistään arraskuun 16. päivänä 2015.

Valtuustokauden tavoitteena on tehtyjen linjausten mukaisesti talouden tasapainon saavuttaminen vuonna 2017 siten, että vuosikate vastaa poistoja eikä lainakanta enää lisäänny. Vuoden 2009 jälkeen Jyväskylä on korottanut tuloveroprosenttiaan 3 kertaa, yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä. Vuodesta 2014 lähtien veroprosentti on ollut 20,00% ja vuonna 2016 se esitetään pidettäväksi ennallaan eli 20,00 prosentissa. Vuoden 2016 talousarvion suunnittelukehys on valmisteltu nykyisten kunnallis- ja kiinteistöveroprosenttien pohjalta. Talouden tasapainottaminen ja veroprosentin säilyttäminen ennallaan on mahdollista edellyttäen että käyttötalouden menokasvua pystytään hillitsemään kehyspäätöksen mukaisesti. Talouden tasapainotavoitteen saavuttaminen vuonna 2017 ilman veronkorotuksia riippuu ensisijaisesti siitä miten käyttötalouden kasvun hillinnässä onnistutaan.

Kunnallisveroprosentti vuodelle 2016 esitetään päätettäväksi kaupunginvaltuustossa 15.6.2015, jolloin talousarvion valmistelu syksyllä voidaan tehdä ilman veroprosentin suuruuteen liittyvää epävarmuutta.

Ennen päätöstä hallituksen jäsen Matti Vesa Volanen (VAS) esitti Tapani Mäen (PS) kannattamana, että vuoden 2016 talousarvioon liittyvien valtionosuuksien ja uuden hallituksen hallitusohjelmasta johtuvien monien epävarmuuksien vuoksi kaupunginhallitus siirtää veroprosentista päättämisen kaupunginvaltuuston syyskuun kokoukseen. Äänestyksen 11-2 tuloksena kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan esityksen. Matti Vesa Volanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Vuoden 2016 talousarviokehys

Vuoden 2016 talousarviokehystä on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen, vuoden 2015 ensimmäisen kolmannesvuosiraportin sekä vuotta 2016 koskevien arvioiden ja ennusteiden perusteella. Talousarviokehys perustuu nykyisille kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteille.

Vuoden 2015 talousarvion hyväksymisen yhteydessä talouden tasapainotavoitteen saavuttamisen aikataulua siirrettiin vuoteen 2017, jolloin vuosikatteen tulee vastata poistoja eikä lainakanta saa enää lisääntyä.

Talousarviokehyksen valmistelun lähtökohtana on ollut se, että vuonna 2016 vuosikatteen tulee olla vähintään 40 M€, jotta tasapainotustavoitteen saavuttaminen vuonna 2017 on mahdollista ja uskottavaa.

Voimassa olevaan taloussuunnitelman verrattuna eniten on muuttunut valtionosuusarvio, joka on nyt 18 miljoonaa euroa suurempi kuin hyväksytyssä taloussuunnitelmassa. Valtionosuusarvioon sisältyy valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon korvausta voimassa olevan lain mukaisesti 8 miljoonaa euroa sillä hyväksytyssä hallitusohjelmassa ei ole mainintaa sen leikkaamisesta. Verotuloarvio
sen sijaan on laskenut 1,7 miljoonaa euroa. Muutosten seurauksena käyttötalouden nettomenojen määrää on voitu lisätä 12,2 miljoonaa aikaisemmin vuodelle 2016 arvioituun verrattuna.

Hallitusohjelman mukaiset toimenpiteet tulee ottaa huomioon lautakuntien talousarviovalmistelussa. Hallitusohjelma sisältää kuntataloutta koskevia toimenpiteitä, joiden tarkkoja seurauksia ei ole vielä tiedossa, mutta joilla voi olla huomattavia vaikutuksia vuoden 2016 talousarviovalmisteluun.

Talousarviokehystä tullaan arvioimaan tarvittaessa uudestaan mikäli hallituksen kuntataloutta koskevat toimenpiteet muuttavat merkittävästi ensi vuotta koskevia talouden näkymiä. Toimialojen kehys koskee nettomenoja joten tulojen lisääminen on menosäästöjen lisäksi tärkeä keino jolla kehykseen tulee pyrkiä. Hallitusohjelman mukaan kuntien asiakasmaksutulot lisääntyisivät ensi vuonna yhteensä 150 miljoonalla eurolla.

Perusturvapalveluiden osalta kehys mahdollistaa 12,9 miljoonan ja sivistyspalveluiden osalta 2,3 miljoonan euron nettomenojen lisäämisen verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon.
Konsernihallinnon nettomenojen 2,6 miljoonan euron kasvusta 2,2 on seurausta työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta ja 0,4 miljoonaa pelastuslaitoksen maksuosuuden kasvusta. Kaupunkirakennepalveluiden nettomenojen kasvu on seurausta uudesta 2,3 miljoonan euron hulevesimaksusta Jyväskylän Energia Oy:lle.

Liikelaitosten osalta talousarvion suunnittelukehys on tarkoituksenmukaista asettaa käyttömenoja koskevana. Tilapalvelulle asetetaan 700.000 euron säästötavoite, Altek Aluetekniikan, Kylän kattauksen ja Keski-Suomen Pelastuslaitoksen tavoite on jokaisella 300.000 euroa ja Työterveyden sekä Talouskeskuksen 250.000 euroa. Liikelaitosten säästötavoitteiden tulee vaikuttaa täysipainoisesti
niiden toimialoille kohdistamiin veloituksiin. Työterveyden ja Pelastuslaitoksen osalta kaupunki maksaa osan kustannuksista joten niille asetettu säästötavoite kohdentuu toimialojen menoihin vain osittain.

Kaikilla liikelaitoksilla on vuoden 2014 tilinpäätöksessä ollut kumulatiivista ylijäämää, joka tulee huomioida palvelujen hinnoittelussa niin että ylijäämä tulee käytettyä enintään viiden vuoden kuluessa.

Vuoden 2016 talousarviokehyksen mukaan toimialojen käyttötalouden nettomenot voivat kasvaa 20,1 miljoonaa euroa eli 3,1 % vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna. Liikelaitosten käyttötalousmenojen kasvu voi olla 1,8 miljoonaa euroa eli 1,3 %.

Kuntalain (410/2015) mukaan talousarvio ja –suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Kuntastrategiassa tulee puolestaan ottaa huomioon muun muassa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Jyväskylän kaupunkistrategiassa (KV15.12.2014/122) on huomioitu kuntalain määräykset. Strategian toteuttamisen toimenpiteet valmistellaan osana talousarviota, jolloin niiden edellyttämät voimavarat tulee huomioida määrärahavarauksissa. Strategian toteutumista seurataan tilinpäätöksen yhteydessä. Syksyn kokousaikataulu on laadittu siten, että lauta- ja johtokuntien tulee tehdä
talousarvioesityksensä 25.9 mennessä. Kaupunginhallitus on saanut selvityksen talousarvion valmistelutilanteesta 27.4. ja 11.5. ja kaupunginvaltuusto seminaarissaan 25.5. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien yhteinen talousseminaari pidettiin 1.6.2015. Talousarvion tarkemmat laadintaohjeet annetaan toimialueille ja liikelaitoksille kaupunginhallituksen kehyspäätöksen jälkeen.

Kaupunginhallitus päätti, että

1. Lautakuntien tulee tehdä vuoden 2016 talousarvioesityksensä siten, että seuraavat nettomenot toteutuvat:
Konsernihallinto 63 968 000
Perusturvapalvelut 375 959 000
Sivistyspalvelut 229 002 000
Kaupunkirakennepalvelut 7 477 000

2. Johtokuntien tulee tehdä vuoden 2016 talousarvioesityksensä siten, että liikelaitoksen menot ovat enintään:
Tilapalvelu 58 553 000
Jyväskylän Seudun Työterveys 8 592 000
Talouskeskus 5 520 000
Altek Aluetekniikka 14 311 000
Kylän Kattaus 18 230 000
Keski-Suomen Pelastuslaitos 29 941 000

3. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa siten, että talousarviokehys ei ylity

4. Talousarvioesityksiin tulee sisältyä kaupungin strategian toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet ja niille on osoitettava tarvittavat resurssit

5. Lautakuntien ja johtokuntien tulee tehdä vuoden 2016 talousarvioesityksensä 25.9.2015 mennessä.
Ennen päätöstä hallituksen jäsen Matti Vesa Volanen (VAS) esitti, että toiminnalliset tavoitteet on asetettava siten, että toiminnan tavoitteet, normit ja laatukriteerit eivät heikkene vuoteen 2015 verrattuna eikä talousarviokehys ylity. Esitys raukesi, koska sitä ei kannatettu. Matti Vesa Volanen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen.

Altek Aluetekniikka - liikelaitoksen johtosäännön tarkistaminen

Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen nykyinen johtosääntö tuli voimaan 1.1.2013 (kaupunginvaltuuston päätös 7.1.2013/17). Uusi hallintosääntö tuli voimaan 1.2-.2015 (kaupunginvaltuuston päätös 26.1.2015/6).

Hallintosääntöä oli tarve muuttaa vastaamaan kaupungin organisaation ja johtamisjärjestelmän uudistuksia. Samalla tehtiin muita tarkennuksia, jotka lähinnä selkeyttävät säännön tulkintaa.

Altek Aluetekniikka –liikelaitoksen johtosääntö tulee tarkistaa vastaamaan hallintosääntöä ja aikaisemmin tehtyjä päätöksiä liittyen liikelaitoksen johtajaan. Kaupunkirakennelautakunta päätti 8.10.2013/266 muuttaa kaupungininsinöörin virantoimitusvelvollisuutta siten, että kaupungininsinööri toimii 1.1.2014 alkaen omien vastuualuejohtajan tehtävien ohella Altek Aluetekniikka –liikelaitoksen johtajana.

Johtosääntöön tulee lisätä seuraava maininta kohtaan Johtaja ja johtajan tehtävät (7 §): Liikelaitoksen johtajana toimii liikenne- ja viheralueet –palvelualueen palvelujohtaja.Muut tarkistukset johtosääntöön ovat lähinnä teknisiä liittyen muun muassa hallintosäännön muutoksiin kuten siirtyminen toimialajohtajamalliin, jolloin liikelaitoksen johtajan hallinnollisena esimiehenä toimii asianomainen toimialajohtaja aikaisemman apulaiskaupunginjohtajan sijaan.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen johtosääntöön tehdään edellä ehdotetut muutokset oheisen liitteen mukaisesti. Uusi johtosääntö tulee voimaan 1.7.2015 lukien.

Työllisyystoimikunnan toimintasääntö

Asia poistettiin esityslistalta.

Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite työttömyyden voittamisohjelman laatimiseksi

Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

Perussuomalaisten valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite talousarviokirjan selkeyttämisestä

Perussuomalaisten valtuustoryhmä ja 25 muuta valtuutettua ovat 1.9.2014 tehneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan että talousarvion luettavuuden ja kokonaisuuden
hahmottamisen helpottamiseksi ”vahvistetussa talousarviossa tullaan merkitsemään lakisääteiset palvelut tai ei-lakisääteiset palvelut tunnisteella, joka voi olla pieni * tai muu soveltuva merkki. Tunnisteen avulla luottamushenkilöiden on helpompaa päätöksiä tehdessään erottaa toisistaan lakisääteisten ja ei-lakisääteisten palvelujen talousvaikutukset.”

Vastauksena valtuustoaloitteeseen todetaan seuraavaa:
Kaupungin talousarviossa käyttötalous jakautuu viiteen valtuustoon nähden sitovaan määrärahaan, joista jokaiseen sisältyy sekä lakisääteisiä että ei lakisääteisiä toimintoja. Myös organisaation seuraava taso eli palvelualueet sisältävät useimmiten molempiin ryhmiin kuuluvia palveluja. Tähtimerkintä tulisi siis kaikkiin valtuustoon nähden sitoviin määrärahoihin sekä useimpiin muihinkin, tarkemmalla tasolla esitettyihin menokohtiin. Lakisääteisiä palveluja ovat muun muassa perusopetus sekä terveydenhuolto. Laki ei kuitenkaan näidenkään palvelun osalta säädä siihen käytettävien resurssien määrää vaan kunnat voivat varsin itsenäisesti päättää muun muassa palveluverkoista, jotka vaikuttavat ratkaisevasti palvelun kustannuksiin. Ei-lakisääteisiä palveluja ovat muun muassa orkesteri, teatteri, museot, muut kulttuuripalvelut sekä liikuntapalvelut. Perusturvapalveluista ei-lakisääteisiä ovat muun muassa omaishoidon tuki sekä vanhusten palvelukeskukset. Menojen lakisääteisyyden perusteella ei ole mahdollista yksiselitteisesti tehdä johtopäätöksiä ko. palvelun hoitamiseen osoitettavien menojen määrästä.

Kaupunginhallitus päätti saattaa edellä esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Eron myöntäminen Aimo Asikaiselle kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä sekä kaupunkirakennelautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä

Aimo Asikainen (Kesk.) on pyytänyt 2.6.2015 henkilökohtaisten syiden vuoksi eroa kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä sekä kaupunkirakennelautakunnan
jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä 1.7.2015 alkaen.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
1. Kaupunginvaltuusto myöntää Aimo Asikaiselle eron 1.7.2015 alkaen kaupunginhallituksen varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
2. Kaupunginvaltuusto myöntää Aimo Asikaiselle eron 1.7.2015 alkaen kaupunkirakennelautakunnan jäsenen ja puheenjohtajan tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen ja nimeää lautakunnan jäsenistä uuden puheenjohtajan.


Kaupunginhallituksen esityslista 8.6.2015 liitteineen on luettavissa seuraavasta linkistä
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=559.

Lisätietoja:

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riitta Mäkinen, p. 044 2848 504

kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, p. 0400 778 779
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p.050 554 7167
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

8.6.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje