Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 25.5.2015

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 25.5.2015

Vuoden 2015 talousarvion muutokset

Kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavat vuoden 2015 talousarvion muutokset:

1. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja vanhus- ja vammaispalveluiden määrärahat yhdistetään perusturvan määrärahaksi, jolloin valtuustoon nähden sitova määräraha on 363 098 500 euroa
2. Konsernihallinnon määrärahaan lisätään 10 749 500 euroa, jolloin valtuustoon nähden sitova määräraha on 61 323 600 euroa
3. Kaupunkirakennepalveluiden määrärahaa pienennetään 10 800 900 euroa, jolloin valtuustoon nähden sitova määräraha on 5 154 700 euroa
4. Talouskeskus-liikelaitoksen nettomenot laskevat 51 400 eurolla.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt69.htm

Pitkäkatu 39 asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan sekä rakennetun ympäristön arvoihin sopivaa maltillista kerrostalopainotteista täydennysrakentamista. Kaavamuutosalue sijaitsee Mäki-Matissa Harjun länsipuolella.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla osoitteessa: http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/846

Kaupunginvaltuustolle hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt70.htm

Resurssiviisaiden kaupunkien verkostoon liittyminen

Kaupunginvaltuusto päätti, että Jyväskylän kaupunki liittyy resurssiviisaiden kaupunkien verkostoon.

Sitra ja Jyväskylän kaupunki ovat toteuttaneet ”Resurssiviisas alue” -projektia vuoden 2013 alusta alkaen. Projektin tavoitteena on ollut kehittää alueellisen resurssitehokkuuden hallinta- ja toimintamalli, joka on sovellettavissa muihinkin Suomen kaupunkeihin ja kuntiin.

Projektin aikana on kehitetty toimintamalli, jonka avulla voidaan edistää resurssiviisautta kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Jyväskylän kaupunki on toiminut ja toimii mallin kehittämisen ja kokeilun alustana. Resurssitehokkuuden parantamisella edistetään kaupungin ja sitä ympäröivän alueen ekologista kestävyyttä, luonnonvarojen käytön tehostamista ja samalla parannetaan hyvinvointia ja aluetaloutta.

Jyväskylän kaupunki on vahvistanut 17.12.2014 allekirjoitetulla aiesopimuksella aikomuksensa liittyä suunnitteilla olevaan resurssiviisaiden kaupunkien verkostoon. Aiesopimuksella vahvistettiin molemminpuolinen aikomus neuvotella ja tehdä edellä mainittua resurssiviisaustoimintamallin projektin päättymisen jälkeistä soveltamista koskevat muut tarpeelliset sopimukset/sitoumukset sekä sopia muista yhteistyön jatkamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut resurssiviisaustavoitteisiin ja pyrkii saavuttamaan ne viimeistään vuoteen 2050 mennessä (hiilineutraalius, kiertotalous, kestävä ekologinen jalanjälki)
· Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut yhdessä verkoston muiden jäsenkuntien kanssa määrittämään keskipitkän aikavälin päästövähennys- ja jätteenkierrätystavoitteet (esim. vuodelle 2020 ja 2030).

Tavoitteiden edistämiseksi kunnan tulee tehdä seuraavat toimenpiteet, joilla vahvistetaan edellytyksiä luoda työpaikkoja, elinvoimaisuutta ja kestävää hyvinvointia:

· Kunta huomioi resurssiviisaustavoitteet ja -toimenpiteet osana päätöksentekoa ja johtamista.
· Kunta nimeää työtä koordinoivat yhdyshenkilöt ja tärkeimmistä hallinnonaloista muodostuvan työryhmän.
· Kunta laatii pitkän aikavälin tiekartan ja työkirjan, jotka tarkistetaan ja päivitetään tarvittavin aikavälein suunnitelman mukaisesti.
· Kunta integroi tiekartan kunnan/seudun pitkän aikavälin kehitystä ohjaaviin julkilausumiin, kuten strategiaan.
· Kunta tarkastelee tiekartan toimeenpanoa osana vuosittaista talousarviovalmistelua ja budjetoi valitsemilleen resurssiviisaille lippulaivahankkeille rahoitusta.
· Kunta seuraa työkirjan toimeenpanoa osana vuosittaista raportointia.
· Kunta viestii työn edistymisestä ja eri yhteisöjen osallisuusmahdollisuuksista julkisesti.

Sitoumus tavoitteisiin ja toimenpiteisiin on myös sitoumus toimia esimerkillisesti kestävän hyvinvoinnin edistämisessä, levittää aktiivisesti tietoa resurssiviisaasta toiminnasta ja sen tuloksista sekä myötävaikuttaa näin myös Suomen asemaan kestävän hyvinvoinnin mallimaana.

Kunta sitoutuu tavoitteisiin ja toimenpiteisiin valtuuston päätöksellä. Sitoumus on oikeudelliselta luonteeltaan tavoiteohjelman kaltainen, eikä sen rikkominen aiheuta verkostojäsenyyden päättymisen lisäksi muita oikeudellisia seuraamuksia. Yhtä lailla Jyväskylän kaupunki voi erota seuraamuksitta verkostojäsenyydestä milloin tahansa.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt71.htm

Kaupungin viranhaltijoiden ja työntekijöiden yhteisestä virkistyspaikasta tehdyn päätöksen kumoaminen

Kaupunginvaltuusto kumosi kaupunginvaltuuston 27.5.1947/87 tekemän päätöksen Könkkölän tilan käyttöoikeudesta henkilöstöjärjestöille.

Ennen päätöstä valtuutettu Riitta Tynjä (SKP) ehdotti Kari Yksjärven (VAS) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Äänestystuloksen 49-18 jälkeen asian käsittelyä jatkettiin ja valtuusto teki asiassa oheisen päätöksen.

Kaupunginvaltuusto on 27.5.1947/87 varannut kaupungin palveluksessa oleville viranhaltijoille ja työntekijöille yhteiseksi virkistyspaikaksi noin 4,25 hehtaarin alueen Könkkölän torpan ympäriltä. Kyseessä on virkistyskäyttöoikeus, joka on edelleen voimassa.

Vuoden 1947 kaupunginvaltuuston päätöksessä käyttöoikeuteen on sisältynyt talkoovoimainen ylläpitovelvoite, jolloin kaupunki osallistuu kustannuksiin henkilöstöjärjestöjen hoitaessa Könkkölän torpan alueen ylläpidon. Talkoovoimainen ylläpito ei ole ollut riittävää alueen ja rakennusten kunnon ylläpitämiseksi. Alue ja sen rakennukset, erityisesti päärakennus ovat peruskorjauksen tarpeessa. Kiinteistön välittömät kiinteistönhoito- ja lämmityskustannukset ovat yli 20 000 euroa vuodessa. Peruskorjaus edellyttäisi usean sadan tuhannen euron investointia.

Alueella on ollut vuoden 2013 syksystä alkaen Jyväskylän kaupungin Nuorten taidetyöpajan toimintaa vähäisessä määrin alueen ja tilan kunnon mahdollistamissa rajoissa. Viime vuosina kaupungin henkilöstön käyttöoikeus on tarkoittanut kahden saunan käyttämistä. Kesäaikaan kaupungin henkilöstön käyttöön on ollut varattuna yleiset saunavuorot kerran viikossa. Tämän lisäksi saunoja ovat varanneet käyttöönsä kaupungin työyhteisöt, erilaiset järjestöt ja kaupungin työntekijät yksityishenkilöinä. Saunatilojen käytön hallinnoinnista ja huollosta on vastannut Könkkölä-toimikunta vastuuhenkilöineen. Toimikunnan jäsenet ovat henkilöstöjärjestöjen edustajia.

Könkkölän tilaa koskeva kaupunginvaltuuston vuonna 1947 myöntämä käyttöoikeus on henkilöstöetuus, josta työnantaja voi yksipuoleisesti päättää.
Könkkölän alueen ja rakennusten jatkokäyttö on selvitettävänä ja valmistelussa.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt72.htm

Kauko Tuupaisen (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Könkkölä säilytettävä kaupungin henkilöstöjärjestöjen käytössä

Kauko Tuupainen (PS) ja 27 muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 24.9.2012 valtuustoaloitteen, jossa esitetään Könkkölän säilyttämistä henkilöstöjärjestöjen käytössä.

Henkilöstöjärjestöt ovat tehneet 12.3.2015 esityksen kaupunginhallitukselle Könkkölän tilan käytöstä/hallinnoinnista. Henkilöstöjärjestöt ehdottavat, että he hallinnoisivat ja pitäisivät yllä Könkkölän saunoja, ja luopuisivat päärakennuksen hallinnasta, toimien tilalla yhdessä Könkkölä ry:n kanssa. On mahdollista riippuen päätöksistä alueen ja rakennusten omistajuudesta ja jatkokäytöstä, että henkilöstöjärjestöt voivat sopia saunojen käytöstä mahdollisen uuden toimijan kanssa.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt73.htm

Anna-Leena Sahindalin (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite energiansäästöstä kaupungin omissa kiinteistöissä

Anna-Leena Sahindalin (SDP) ja 40 muun valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa pyydetään selvittämään mahdollisuudet erottaa yksikköjen energiakustannukset sisäisestä vuokrasta. Perusteena muutokselle mainitaan käyttäjien motivoiminen energiansäästöön.

Käyttäjän suorassa vaikutuspiirissä olevan energian kulutuksen mittaus on mahdollista Huhtasuon kesällä 2015 valmistuvassa yhtenäiskoulussa ja päiväkodissa. Huhtasuolla toteutetaan energiansäästön pilottihanke koulun, päiväkodin ja Huhtasuon elinkaarihankkeen palveluntuottajana toimivan Caverion Oyj:n kanssa, missä käyttäjää motivoidaan ja opastetaan eri keinoin energian, erityisesti sähkön, säästämiseen. Energiansäästö tuodaan teemana mukaan myös koulun opetusohjelmaan rehtorin kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt74.htm

Raija Sipisen (KD) ym. valtuutettujen valtuustoaloite yhteiset ruokailutilat vanhusten käyttöön

Raija Sipinen (KD) ja Marika Visakorpi (KD) sekä 12 muuta valtuutettua ovat tehneet 1.12.2014 valtuustoaloitteen Palokan veteraanitalon asukkaiden ruokailusta ja ruokailutilojen käytöstä.

Valtuustoaloitteen valmistelun aikana, 2.2.2014 Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy ilmoitti, että uusi ruokapalveluyrittäjä aloittaa toiminnan Palokan veteraanitalolla helmikuun 2015 aikana. Uusi toimija Aatsipoppaa Oy aloitti toiminnan helmikuun lopussa.

Uuden yrittäjän ruokapalvelut tarjoavat ratkaisun valtuustoaloitteessa kuvattuun tilanteeseen Palokan veteraanitalolla. Kaupungin kotihoidossa ei ole suunnitelmia laajentaa vastaavanlaista toimintaa muihin kotihoidon toimintayksiköihin.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt75.htm

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän valtuustoaloite päätösten ennakkoarviointi laajempaan käyttöön

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä ovat tehneet 1.12.2014 valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan että kuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointia laajennetaan. Jyväskylässä on käytössä ympäristövaikutusten, yritysvaikutusten ja jossain määrin sosiaalisten vaikutusten arviointi. Aloitteen mukaan päätösten vaikutusten arviointia tulee jatkossa tehdä nykyistä järjestelmällisemmin ja kootummin eri puolilta. Päätöksenteossa on aivan keskeistä pystyä tunnistamaan, mitä vaikutuksia eri vaihtoehdoilla on etenkin ihmisten, mutta myös talouden kannalta.

Vaikutusten ennakkoarvioinnin laajentamis- ja systematisointityö on käynnistynyt Jyväskylän kaupungissa alkukeväästä osana päätöksenteon valmistelun kehittämistyötä. Samassa yhteydessä päivitetään valmisteluohjeet ja luodaan selkeät käytännöt päätösten valmisteluun. Työ valmistuu tämän vuoden aikana.

Kuntaliiton ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus on jo jonkin aikaa mahdollistanut ennakoivan vaikutusten arvioinnin. Nyt tätä työkalua täydennetään edelleen joustavammaksi ja myös kuntien erilaisiin vaikuttavuuden ennakkoarviointitarpeisiin taipuvaksi. Työkalussa ovat mukana erilaisten ihmisvaikutusarviointien lisäksi ympäristö- ja yritysvaikutukset. Lisäksi kukin kunta voi täydentää työkalua itselleen tärkeillä ennakkoarviointiin kuuluvilla asioilla, jollaisena Jyväskylässä on esimerkiksi resurssiviisauden vaikutusten ennakkoarviointi.

Kuntaliiton toimeksiannosta FCG vastaa sähköisen hyvinvointikertomuksen kehittämistyöstä. Jyväskylä on mukana pilottikaupunkina, työkalun testaajana kevään aikana. Tavoitteena Kuntaliitolla on, että työkalu voitaisiin ottaa käyttöön kuluvan vuoden aikana. Sen jälkeen kunnat voisivat tehdä vaikutusten ennakkoarviointia pääosin samoilla kriteereillä ja yhteisin periaattein.

Kaupunginvaltuusto merkitsi selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt76.htm

Kimmo Suomen (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite uusi liikuntasuunnitelma Jyväskylään

Kimmo Suomi ja 20 muuta kaupunginvaltuutettua ovat 13.2.2015 tehneet valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan että Jyväskylään laaditaan uusi liikuntasuunnitelma. Aloitteessa todetaan, että Jyväskylässä ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa liikuntasuunnitelmaa. Uusi liikuntasuunnitelma esitetään toteutettavaksi hankkeena vuosien 2015 ja 2016 aikana. Liikuntasuunnitelman tulisi ottaa huomioon laajasti sekä fyysiset, toiminnalliset että sosiaaliset toimintaympäristöt ja suunnitelma tulisi toteuttaa vuorovaikutteisesti eri toimijatahojen kanssa.

Liikuntapalvelut suhtautuu myönteisesti aloitteeseen ja toteaa, että liikuntasuunnitelman laatimiselle on välitön tarve. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymisen jälkeen ei liikuntapalveluille ole laadittu asiakirjaa tai ohjelmaa, jonka avulla toimintaa, palveluja ja politiikkaa systemaattisesti ohjataan. Liikuntasuunnitelman laatiminen koetaan tärkeäksi myös erilaisten muutostekijöiden ennakoimisen näkökulmasta. Jyväskylän kaupungin hallinnolliset muutokset, kuntatalouden haasteet, ilmastonmuutostekijät sekä kaupungin liikuntapaikkojen lisääntyneet peruskorjaustarpeet ovat esimerkkejä tekijöistä, jotka tulee ottaa huomioon nykyistä liikuntapalvelurakennetta arvioitaessa ja tulevaa kehitettäessä.

Kaupunginvaltuusto merkitsi lausunnon tiedoksi ja toteaa, että asiassa edetään kulttuuri- ja liikuntalautakunnan esittämällä tavalla.

http://www3.jkl.fi/paatokset/kv/2015/25051800.1/frmtxt77.htm


Lisätietoja:
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, puh. 050 5924 471

25.5.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje