Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Moderni suomalainen ryijy. Näyttely Tuomas Sopasen kokoelmasta Keski-Suomen museossa 30.5.-30.8.2015

Moderni suomalainen ryijy
Näyttely Tuomas Sopasen kokoelmasta
Keski-Suomen museo 30.5.-30.8.2015

Eva Brummer (1901-2007), Kesäyö, 1946-49. Malli ja kudonta Suomen Käsityön Ystävät. Kudottu Design-museon Brummer-näyttelyä varten 1990-luvun alussa. Kuva: Tuomas SopanenModerni suomalainen ryijy -näyttelyssä Keski-Suomen museossa esitellään ryijyn kehityksen viimeistä vaihetta, taideryijyjä. Näyttelyyn on koottu noin 60 taideryijyä professori emeritus Tuomas Sopasen kokoelmasta. Vanhin malli on vuodelta 1945 ja uusin vuodelta 2012. Mukana on ryijyjä useimmilta tärkeimmiksi katsotuilta ryijysuunnittelijoilta (mm. Uhra Simberg-Ehrström, Eva Brummer, Kirsti Ilvessalo, Ritva Puotila ja Irma Kukkasjärvi), yhteensä 23 tekstiilitaiteilijalta. Näyttelyssä voi tutustua erilaisiin nykyryijyjen suunnittelussa käytettyihin lähestymistapoihin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Esillä on reliefiryijyjä, ryijyveistoksia, meheviä ryijymatoja, monista eri materiaaleista koottuja ryijyjä (pellava, silla, metallilanka, tekoruusu, rintaliivin olkain, hiuslenkki, heijastin ym.).

Tuomas Sopasen ryijykokoelman tarkoituksena on kattaa suomalaisen ryijyn koko historia 1700-luvulta nykyhetkeen. Yhteensä kokoelmassa on 433 ryijyjä, joista moderneja ryijyjä on noin 150, kansanomaisia ryijyjä noin 150 ja 1900-luvun alkupuoliskon ryijyjä noin 150.

Kokoelman ryijyjä on tähän mennessä esitelty kymmenessä näyttelyssä Suomessa. Ensimmäinen näyttely oli Heinolan museossa juuri kymmenen vuotta sitten, jolloin kokoelmaan kuului noin 25 ryijyä. Näyttelyitä on ollut myös ulkomailla: Istanbulissa 500 vuotta vanhassa tykkivalimossa, Budapestissa Kansatieteen Museossa (106 ryijyä), Szombathelyssä Iseum Savariense -museossa ja Minneapoliksessa American Swedish Institutessa.

Ryijyn historiaa

Ryijyn historia ulottuu yli tuhannen vuoden taakse. Ensimmäisiä ryijyjä kutoivat viikingit. He tarvitsivat niitä pitkillä venematkoillaan korvaamaan eläinten taljoja, jotka pilaantuivat joutuessaan tekemisiin suolaisen meriveden kanssa. Vähitellen rannikoiden asukkaat alkoivat myös käyttää ryijyä peitteenä ja tapa levisi myös Suomessa yhä kauemmas sisämaahan. 1500-luvulle mennessä ryijystä oli tullut yleinen peitto niin kuninkaiden kuin sotilaiden vuoteessa. Kun ryijyä ruvettiin käyttämään vihkiseremonian yhteydessä, siitä tehtiin hieno ja värikäs. Erityisesti Suomessa ryijyä on sittemmin käytetty moneen eri tarkoitukseen ja siitä onkin tullut meidän kansallistekstiilimme. Ryijyjä on käytetty muun muassa reessä, mattona, penkkien ja keinutuolin pehmikkeenä, istuintyynyjen päällisenä, kahvipannunmyssynä ja erityisesti 1950-luvulta lähtien ryijystä tuli kansainvälistäkin huomiota saanut taidetekstiili.

Tuomas Sopanen

Tuomas Sopanen on syntynyt Kangaslammilla vuonna 1945 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Varkaudessa. Hän on opiskellut kasvifysiologiaa ja biokemiaa Helsingin yliopistossa. Hänen vuonna 1980 valmistunut väitöskirjansa käsitteli itävän ohran jyvän biokemiaa. Sopanen on toiminut tutkijana VTT:n Biotekniikan laboratoriossa Suomen Akatemian tutkijana ja sen jälkeen Joensuun yliopiston Biologian laitoksella kasvitieteen professorina, erityisalanaan kasvifysiologia ja biotekniikka. Pääasiallisena tutkimuskohteenaan hänellä oli koivun kukan kehitykseen vaikuttavat geenit.

Ryijyjen lisäksi Sopasen mielenkiinnon kohteisiin kuuluvat muun muassa suomalainen taidekeramiikka, taidegrafiikka, kelim-matot ja Dora Jungin tekstiilit.

Lisätietoja:
Tuomas Sopanen
puh. 040 7517829
tuomas.sopanen@pp.inet.fi

Heli-Maija Voutilainen
museonjohtaja
puh. 014 266 4348
heli-maija.voutilainen@jkl.fi

24.5.2015Johanna Puhakka

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje