Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Keljon kadonneet maisemat Keski-Suomen museossa 17.4.-24.5.

Keljon kadonneet maisemat
Keski-Suomen museossa 17.4.-24.5.2015

Heinäpelto Keljonlahden rannassa vuonna 1950. Kuva: Keith Nyborg, Keski-Suomen museo

Keski-Suomen museon valokuvanäyttely Keljon kadonneet maisemat jatkaa suosittujen Jyväskylän eri alueiden historiasta ja jo kadonneista maisemista kertovien valokuvanäyttelyiden sarjaa. Näyttelyssä selviää muun muassa mitkä olivat Keljon alueen suuret maalaistalot, mikä on Korkeakoski sekä missä Karhumäen veljekset kehittivät lentokoneitaan ja -toimintaansa. Entäpä mistä alkoi maailmanloppu?

Rautatien alikulkusiltaa kutsuttiin ”Maalimanloppuksi”, koska kaupunkialueen katsottiin päättyvän siihen. Kuvassa  ruuhkaa ”Maalimanlopussa” 1970-luvulla. Kuva: Seppo Turpeinen, Keski-Suomen museoKeljon kylä muotoutui vuosisatojen aikana Jyväsjärven eteläisen pohjukan ja Päijänteen Keljonlahden länsipuoliselle viljelyaukealle. Keljo on saanut nimensä kylää halkovan Jokipakan alajuoksun suuresta lähteestä: Seudun vanhimpaan karttaan oli näet merkitty KÄLL I Å, joka tarkoitti joessa olevaa lähdettä. Kartan merkinnän mukaan kyläkuntaa alettiin kutsua ensin Källioksi, joka suomentui myöhemmin Keljoksi.

Keljolle oli ominaista 1900-luvun alussa suuret maalaistalot, valtamaantie kaupungista etelään sekä Korkeakosken teollisuuden synnyttämä pienten mökkien alue Tarhamäessä ja sen tuntumassa. Alue sai vuosisadan mittaan lisää asutusta, koulun sekä kauppoja. Siitä tuli melkeinpä valtakunnallisesti kuulu kyläkunta Karhumäen veljesten lentotoiminnan vuoksi.

Aina sotavuosiin saakka alue kuului Jyväskylän maalaiskuntaan, mikä vaikutti niin alueen asemakaavoitukseen kuin julkisiin palveluihin. Vuosisadan lopulla alkoi liikenteellinen kehitys, joka pirstoi Keljon vanhan maalaismaiseman. Ensin rakennettiin 1960-luvulla niin sanottu Säynätsalon rata, josta 1970-luvun alussa tuli Jämsänkosken rata, sitten rakennettiin alueen länsiosaan moottoritieksi aiottu tie, ja lopulta uusi kaupungin läpiajoväylä suurine kiertoliittymineen ja kevyen liikenteen väylineen. Kun alueelle 1980-luvulta lähtien rakennettiin suuria kauppakeskuksia pieneni alkuperäisen peltoalueen osuus entisestään.

Lisätietoja:
Erkki Fredrikson
intendentti
p. 014 266 4354
erkki.fredrikson(at)jkl.fi

11.4.2015Johanna Puhakka

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje