Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2014: Taloudessa käänne parempaan

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2014: Taloudessa käänne parempaan

- Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana vaikka alijäämää kirjattiin 13,3 miljoonaa
- Investoinnit pienenivät suunnitellusti ja lainakanta kasvoi 9,1 miljoonaa

Vuonna 2014 kaupungin päätöksenteossa ja julkikuvassakin korostui talouden tasapainottaminen. Onneksi toimenpiteet tuottivat myös tulosta ja kaupungin taloutta saatiin edelleen käännettyä oikeaan suuntaan.
- Viime vuoden tilinpäätös toteutuu selvästi talousarviota parempana, ja antaa siten myös hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion pitävyyteen. Myös talouden tasapainon saavuttaminen ja velkaantumisen loppuminen asetetun tavoitteen mukaisesti vuonna 2017 näyttää realistiselta. Työtä se kuitenkin vielä vaatii ja tiukka taloudenpito jatkuu varmasti tulevinakin vuosina, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Viime vuonna valmistui kuntarakennelain mukainen kuntajakoselvitys. Siinä selvittäjät esittivät Jyväskylän ja seudun kuuden muun kunnan yhdistämistä uudeksi kunnaksi vuoden 2017 alusta lähtien. Selvitys tuotti arvokasta taustamateriaalia, mutta sen aikana käyty keskustelu osoitti, ettei muista kunnista löydy yhdistymistahtoa. Jyväskylän kaupunginhallitus päättikin tammikuussa 2015 hylätä esityksen.
- Jatkossa kaupungin ei ole syytä aktiivisesti jatkaa kuntajakokeskustelua, vaan nyt on aika keskittyä oman toiminnan kehittämiseen, Koivisto linjaa.

Myös valtakunnallinen sosiaali- ja terveysuudistus oli viime vuonna merkittävästi esillä kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa. Vaikka valtakunnallinen hanke tämän vuoden alussa otti vähintäänkin aikalisän, ei sen pohjaksi Jyväskylässäkään tehty työ mene hukkaan.
- Keski-Suomen SOTE 2020 -hanke etenee ja valtakunnallisen uudistuksen pohjalta käynnistetty valmistelu näytti rohkaisevia merkkejä maakunnallisen yhteistyön toimivuudesta, sanoo Koivisto.

Kaikelle kaupungin toiminnalle oman leimansa antoi viime vuonna käynnissä ollut yhteistoimintamenettely. Sen lopputuloksena toteutettiin kohdennettuja henkilöstövähennyksiä. Yhteistoimintamenettely jatkuu edelleen johtamisjärjestelmän ja hallinnon tiivistämisen osalta. Toimet on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2015.

Kaiken kaikkiaan viime vuoden tilinpäätös antaa hyvän pohjan kaupungin kehittämiselle ja uusille avauksille esimerkiksi elinkeinopolitiikassa. Kaupunkimme perustilanne on kuitenkin hyvä. Palvelut ovat talouden tiukkuudesta huolimatta edelleen yleisesti ottaen ja suurten kaupunkien vertailussa hyvällä tasolla.
- Kaupunki kasvaa, mikä kertoo siitä, että uusia työpaikkoja syntyy ja opiskelukaupunkina olemme edelleen vetovoimaisia. Myös mielikuva kaupungistamme on edelleen hyvä. Jos maassa ylipäätään jatkossa on menestyviä kaupunkiseutuja, niin Jyväskylä on varmasti yksi niistä, uskoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Vuoden 2014 lopulla jyväskyläläisiä oli 135 780. Kaupungin asukasluku nousi 1 122:llä, mikä oli suhteellisesti kahdeksanneksi suurin kasvukehitys 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Oulun, Turun ja Kuopion seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 65 % ja Jyväskylän vastaava osuus 49 %.

Jyväskylän väkiluvun kasvusta oli maahanmuuttoja nettomääräisesti 358 (353 vuonna 2013). Kuntien välisiä nettomuuttoja kertyi 246, joka oli 54 enemmän kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen kasvu (541) oli edellisvuotta alhaisempi.

Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrät ovat edellisvuoden tasolla. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.

Asuntorakentamisen määrä on normalisoitunut vuoden 2009 notkahduksen jälkeen. Asuntoja valmistui vuonna 2014 yhteensä 1 192 vuosien 2010−2013 keskiarvon oltua 1 111. Koko rakennustuotanto oli 688 812 kuutiometriä, joka on noin 1,6 % vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2014 myönnettyjen rakennuslupien kokonaisvolyymit olivat samalla tasolla kuin 2000-luvulla keskimäärin.

Vanhojen kerros- ja rivitalojen neliöhinta oli vuonna 2014 Jyväskylässä 1 909 euroa ja vuosimuutos 0,1 % (vertailukaupungeissa 2 342 euroa ja 0 %, vertailukaupungit: Helsinki, Espoo-Kauniainen, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola). Keskineliövuokra oli vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä Jyväskylässä 12,05 euroa ja vuosinousu 4,3 %. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa (Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio ja Lahti) vastaavasti 11,90 euroa ja 3,6 %.

Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2014 1.−3. vuosineljänneksellä 518. Vastaava luku vuonna 2013 oli 601. Jyväskylä tarjosi vuonna 2012 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (28,4 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat teollisuus ja koulutus (21,7 %). Työpaikkojen määrä väheni 1,2 % vuodesta 2011. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Metso Oyj:n Jyväskylän yksiköt sekä Keskimaa Osk.

Työttömyys jatkui edelleen korkeana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2014 lopulla 12 041 eli 595 enemmän kuin edellisenä vuonna. Työttömien miesten määrä kasvoi 2,6 %, naisten 8,8 % ja alle 25-vuotiaiden 13,3 %. Pitkäaikaistyöttömien määrässä (3 873) oli kasvua 22,0 %. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 15,5 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 16,6 % ja Jyväskylässä 18,1 %.

Talouden tasapainottuminen etenee, tilikauden alijäämä kuitenkin 13,3 miljoonaa euroa

Jyväskylän kaupungin vuosikate oli 39,6 miljoonaa eli 5,3 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 16,5 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 12,3 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 52,8 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 74,4 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus ei edelleenkään ole tasapainossa. Tilikauden alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa ja lainakanta kasvoi 9,1 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2014 talousarviota tehtäessä ennakoitiin. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät alkuperäisen talousarvion 5,7 ja muutetun talousarvion 5.2 miljoonalla eurolla. Verotulot toteutuivat 1,6 miljoonaa euroa talousarviota suurempina. Käyttötalouden toimintatuotot toteutuivat 11,8 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota suurempina. Valtionosuuksia kertyi 0,8 miljoonaa euroa enemmän ja korkokulut olivat 3,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin.

Toimintakulut kasvoivat vain hieman

Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuotot kasvoivat 3,9 miljoonaa euroa (1,2 %) ja toimintakulut 3,6 miljoonaa euroa (0,4 %), joten käyttötalouden toimintakate parani 0,4 miljoonalla eurolla (0,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Perusturvapalvelujen toimintakulut kasvoivat 3,6 miljoonaa euroa (0,9 %) ja sivistyspalvelujen toimintakulut laskivat 0,3 miljoonaa euroa (0,1 %) vuoteen 2013 verrattuna.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) toteutui yhteenlaskettuna 4,1 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Talousarvio ylittyi vanhus- ja vammaispalveluissa 1,4 miljoonaa euroa, muut käyttötalouden määrärahat alittuivat.

Vakituisen henkilöstön määrä laski

Jyväskylän kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2014 viimeisenä päivänä 6 391 vakituista työntekijää. Vuoden 2014 henkilöstösuunnittelua ja rekrytointeja ohjasi tavoite henkilöstöpoistuman hyödyntämisestä. Erityisesti kaupungin johtamisjärjestelmän ja organisaation muuttuessa tavoitteena oli hyödyntää johdon ja hallinnon vakituisen henkilöstön poistuma täysimääräisesti. Tavoite saavutettiin osittain. Kaupungin vakituinen henkilöstö väheni 110 työntekijällä, joista osa ennakoidun eläkepoistuman hyödyntämisen yhteydessä ja osa toimintojen yhdistämisellä ja uudelleen organisoitumisella. Yhteistoimintaneuvottelut koskivat Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen henkilöstöä. Taustalla oli Kuokkalan ja Vaajakosken alueiden ylläpitotöiden ulkoistaminen ja oman toiminnan tehostaminen. Vakituiseen henkilöstöön kohdentui sopeuttamistoimenpiteinä irtisanomisia ja osa-aikaistamisia. Sopeuttamistoimenpiteet realisoituvat pääasiassa vuoden 2015 aikana. Kaupungin kokonaishenkilöstömäärä vuoden lopussa oli 6 707 työntekijää, joista vakituisia 6 391 ja määräaikaisia 316 työntekijää. Sijaisten määrä vähentyi edellisvuoteen verrattuna. Vakituisesta henkilöstöstä kokoaikaisesti työskenteli 88 % ja osa-aikaisesti 12 %.

Vuonna 2014 henkilöstömenot olivat 334 716 000 euroa. Ne olivat kokonaisuudessaan vuoteen 2013 verrattuna 281 000 euroa pienemmät. Sijaisten henkilöstömenot laskivat edelleen. Sijaisten käyttö oli jokaisena kuukautena vuotta 2013 vähäisempää. Esimerkiksi joulukuussa 2014 sijaisia oli 47 henkilötyövuotta vähemmän kuin joulukuussa 2013. Sijaisten henkilöstömenot olivat 2 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Myös määräaikaisen henkilöstön menot olivat aiempaa pienemmät.

Verotulot kasvoivat vain vähän

Kaupungin verotulot olivat vuonna 2014 yhteensä 483,7 miljoonaa euroa ja kasvua edelliseen vuoteen oli 5,6 miljoonaa euroa (1,2 %). Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 1,2 miljoonaa euroa (0,3 %), kiinteistövero 2,1 miljoonaa euroa (5,5 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta 2,3 miljoonaa euroa (12,5 %) edelliseen vuoteen verrattuna.

Valtionosuudet olivat 145,1 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 0,8 miljoonaa euroa (0,6 %). Kuntien valtionosuuksia leikattiin 362 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013 eli yhteensä 1 118 miljoonaa euroa.

Investointien määrä laski edelleen

Investointien määrä oli yhteensä 40,4 miljoonaa euroa mikä on 11 miljoonaa (21,4 %) vähemmän kuin vuonna 2013. Suurimmat investointikohteet olivat Palokan terveysasema (2,7 M€) ja Puistokoulun peruskorjaus (2,4 M€).

Lainamäärän kasvu on tasaantumassa

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 406,1 miljoonaa euroa eli 2 990 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 9,1 miljoonaa euroa (43 euroa/asukas). Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on suuri. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2014 tilinpäätöksissä 2 733 euroa.

Linkin takana:
tilinpäätöksen liitteet, veropuu ja tilinpäätös
http://www.jyvaskyla.fi/info/talous/tp2014

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443

30.3.2015Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje