Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutisarkisto » Lyseon museo- ja kulttuurikeskussuunnitelma on uusi avaus koko korttelin kehittämiselle

Jyväskylän Lyseon museo- ja kulttuurikeskussuunnitelma on uusi avaus koko korttelin kehittämiselle

Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnalle esiteltiin tänään iltakoulussa selvitystä keskustassa sijaitsevien museoiden kehittämisestä sekä niiden sijoittumisesta Jyväskylän Lyseon vanhaan rakennukseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen suojelukohteeseen esitetään kokonaisratkaisua, jossa lyseorakennus muodostuisi aktiiviseksi sekä kaupunkilaisia että matkailijoita houkuttelevaksi kulttuurin ja luovan toiminnan keskittymäksi.

Selvityksessä suojeltua lyseorakennusta ja sen yhteyteen maan alle rakennettavaa lisätilaa esitetään pääosin Suomen Käsityön museon sekä Jyväskylän taidemuseon käyttöön. Samalla Keski-Suomen museon ylläpitämä Lyseon museo pääsisi kellaritiloista entisen koulun tiloihin. Rakennukseen mahtuisi myös vapaasti vuokrattavia näyttely- ja esiintymistiloja musiikille ja esittäville taiteille sekä museokauppa ja ravintolatoimintaa. Selvityksessä todetaan, että suunnitelma kytkeytyy koko keskustan ja etenkin Lyseo-korttelin kehittämissuunnitelmaan. Pihan monipuoliset käyttömahdollisuudet, korttelin lisärakentaminen ja liikennejärjestelyt tulisi tarkentaa suunnittelun edetessä. Suunnitelman toteutuessa Suomen käsityön museon ja Jyväskylän taidemuseon nykyiset tilat Kauppakadulla vapautuisivat myyntiin.

Suunnitelman Lyseon tilojen käytöstä on laatinut kulttuurin ja luovien alojen suunnittelutoimisto Pink Eminence Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun ja kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tilauksesta. Selvitystä varten haastateltiin loppusyksystä 2014 useita jyväskyläläisiä kulttuuritoimijoita sekä järjestettiin kaksi ideointityöpajaa museoväelle ja sidosryhmille. Linkki selvitykseen löytyy Jyväskylän kaupunkikeskustan kehittämisen internetsivuilta osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/kaupunkikeskusta/projektit#lyseo.

Pääosin museoiden yhteiskäytössä

Selvityksessä todetaan, että arvokas lyseorakennus voidaan profiloida aktiiviseksi ja monipuoliseksi kulttuuritilaksi. Pääkäyttäjinä lyseorakennuksessa olisivat Suomen käsityön museo, Jyväskylän taidemuseo sekä Keski‐Suomen museon ylläpitämä Jyväskylän Lyseon museo. Tilan sydän olisi museoiden yhteinen, uutta näyttelytekniikkaa hyödyntävä, perusnäyttelytyyppinen museokatu ensimmäisessä kerroksessa. Yhteinen museokatu kuljettaisi museokävijän sisään kulttuuriperintöön ja taiteeseen ja innostaisi tutustumaan, osallistumaan ja viettämään aikaa museossa ja rakennuksen tarjoamien palvelujen parissa. Muutoinkin suunnitelmassa korostuu museoiden yhteistyö museokaupasta museopedagogisiin tiloihin ja kahvila- ja aulapalveluihin asti. Suurimmat näyttelytilalliset haasteet ratkaistaisiin Lyseon pihan alle sijoittuvalla noin 600 m2 uudella yhteisellä vaihtuvien näyttelyiden tilalla. Uusi tila kytkeytyisi mahdollisesti tontin muuhun uudisrakentamiseen.

Pysyvä perusnäyttely tiloissa olisi ainoastaan Suomen käsityön museolla ja siihen liittyvällä Kansallispukukeskuksella. Jyväskylän Lyseon museon sisältöjä esiteltäisiin ensimmäisen kerroksen museokadun lisäksi suojelluissa interiööreissä, kuten opettajainhuoneessa.

Museoiden tilakysymys on ajankohtainen, sillä Keski‐Suomen museon peruskorjauksen hankesuunnitelman päivittäminen on alkanut. Samalla tulee tehdä Jyväskylän taidemuseon tilantarpeisiin liittyvät ratkaisut. Mikäli lyseorakennukseen selvityksessä esitetty kokonaisuus lähtisi toteutumaan, vastaavaa tilaa ei tarvitse rakentaa Keski-Suomen museon yhteyteen, jonne se oli alun perin kaavailtu.

Tilasuunnitelmassa varaudutaan tilatarpeisiin monipuolisesti

Selvityksen mukaan Lyseolla olisi tilaa myös muille kulttuuritoimijoille. Selvityksessä esiin nousseita käyttötarkoituksia voisivat olla muun muassa kamarimusiikki eri kokoonpanoissa, muu pienimuotoisten elävän musiikin konserttikokoonpanojen esiintymistilat, kuoromusiikin esittäminen ja harjoittelu, vapaiden teatteri-, tanssi-, sirkusryhmien esiintymistilat, yhdistysten kokoontumis- ja toimitilat sekä näyttely- ja galleriatilat pop-up -näyttelyille. Suunnitelman mukaan tällaisia, myös lyhytaikaisen vuokrauksen mahdollistavia tiloja voisivat olla juhlasali, rukousaula ja käytävä, opettajainhuone eteisineen sekä kellaritilat.

Tavoitteena on aktivoida myös Yliopistonkadun katutilaa ja näkyvyyttä Kompassilta. Sisäänkäynnit ja Lyseon pihalle sijoittuvat toiminnat, museokaupat, kahvila/ravintola terasseineen tuovat elävyyttä ja asiakasvirtoja museon ympärille. Museotoiminta hyötyisi siitä, että lyseorakennuksen kylkeen rakentuisi ulosvuokrattavien liiketilojen siipi, jonne esimerkiksi käsityöläisten tuotteita myyviä designmyymälätyyppinen toiminta voisi sijoittua.

Kustannukset ja aikataulu

Lautakunnalle kerrottiin myös Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun laatimasta hankkeen alustavasta kustannusarviota. Lyseo tarvitsee arvokkaan käyttötarkoituksen ja sen tulee olla jatkossa mielellään avoinna kaupunkilaisille. Suojelupäätöksen mukaisesti siellä tulee myös jatkossa olemaan suojeltuja sisätiloja esineistöineen. Lisäksi rakennussuojelulailla suojellun lyseorakennuksen korjausvastuu on nyt kaupungilla.

Suojellun ja historiallisesti arvokkaan kiinteistön kunnostaminen edellyttäisi kaupungilta museopalveluiden käyttötalousmenoihin lisäystä arviolta noin 0,5 M€ vuodessa. Käyttötalousmenojen kasvu muodostuu pääasiassa kaupungilla olevasta rakennuksen suojeluvastuusta. Vastaava käyttömenojen kasvu oli esillä myös Lyseota koskeneen lukiopäätöksenteon yhteydessä vuonna 2013.

Uuden suunnitelman mukainen satsaus vahvistaisi myös keskustan kehittämisessä tärkeäksi noussutta kulttuurin ja tapahtumien roolia sekä toimisi lähtölaukauksena koko Lyseon korttelin ja ympäristön täydennysrakentamiselle ja kehittämissuunnitelmalle. Lyseon käyttötarkoituksen kiinnittäminen museo- ja kulttuurikäyttöön käynnistäisi korttelin kehittämishankkeen ja sujuvoittaisi hankkeen etenemistä, mikä puolestaan mahdollistaisi usean miljoonan euron tontinmyyntitulot kaupungille. Suunnitelmana on, että kaupunki myisi lyseorakennuksen osana korttelikokonaisuutta ja tulisi peruskorjattuihin tiloihin vuokralaiseksi.

Suunnitelman mahdollinen toteutumisaikataulu riippuu päätöksistä kaupungin taloudesta, kaavoituksesta ja kulttuuri- ja liikuntapalveluista vastaavissa toimielimissä. Joka tapauksessa valmista voisi olla aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella.

Suora linkki selvitykseen: http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/74296_jyvaskylan_museon_ja_kulttuurikeskuksen_toimintakonseptikonsepti_5.3.2015.pdf

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki
- kulttuuri- ja liikuntapalvelut vastuualuejohtaja Ari Karimäki p. 014 266 4001
- Jyväskylän tilapalvelu kiinteistökehityspäällikkö Mikko Lepo, p. 014 266 8243
- hankejohtaja, Anne Sandelin, p. 014 266 5051

25.3.2015Antti Laukkarinen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje