Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Miten Jyväskylän kaupunki on onnistunut toiminnassaan?

Jyväskylän kaupungin arviointikertomus 2017

Jyväskylän kaupungin tarkastuslautakunnan arviointikertomus 2017 luovutettiin valtuuston puheenjohtaja Riitta Mäkiselle (oikealla) maanantaina 4.6.

Tarkastuslautakunta on lakisääteinen toimielin, jonka tulee kuntalain mukaan arvioida,
- onko valtuuston tahto toteutunut kaupungin toiminnassa ja taloudessa sekä
- onko kaupungin toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Arvioinnin tulokset esitetään arviointikertomuksessa, joka löytyy kaupungin nettisivulta http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/lautakunnat/tarkastus#2013

Arviointikertomuksessa raportoidaan kaupunginvaltuustolle ja kuntalaisille niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämiseen. Arvioinnin toinen tavoite on tuottaa tietoa kaupungin strategisen johtamisen tueksi.

Tarkastuslautakunta on tiivistänyt havaintonsa vuoden 2017 arviointikertomuksessaan johtopäätöksiin ja kehittämisehdotuksiin. Tarkastuslautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto merkitsee arviointikertomuksen tiedoksi ja pyytää Kuntalain 121 §:n mukaisesti kaupunginhallitukselta selvitykset arviointikertomuksessa esitettyihin johtopäätöksiin, kysymyksiin ja kehittämisehdotuksiin niin, että ne voidaan esitellä viimeistään 17.9.2018 kaupunginvaltuuston seminaarissa ja käsitellä kaupunginvaltuuston kokouksessa 1.10.2018.

Kaupungin talous on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tähän on vaikuttanut toimintojen tehostuminen, josta kertovat muun muassa Suomen Kuntaliiton tekemät tuottavuusvertailut ja toimialojen tilaamat ulkoiset selvitykset. Toimintojen tehostumista on saatu aikaan vastaamalla kasvaneeseen palvelutarpeeseen samoilla resursseilla tai toimintatapoja muuttamalla. Tuottavuuden muutoksissa on kuitenkin eroja eri toimialojen välillä. Koko kaupungin tasolla henkilöstökulut ovat laskeneet vuodesta 2012 alkaen enemmän kuin ostopalvelut ovat kasvaneet, jolla on ollut kaupungin taloutta tasapainottava vaikutus.

Kaupungin talouden hyvää tulokseen 13,5 miljoonaa euroa vaikutti myös se, että kaupungin nettokulut laskivat noin 13 miljoonaa euroa (organisaatiomuutokset kuten Kela-siirrot ja Muuramen irtaantuminen Jytestä, valtakunnallinen kilpailukykysopimus). Lisäksi kaupunki sai maan myyntivoittoa yli 17 miljoonaa euroa. Tällaisia välineitä ei ehkä ole tulevaisuudessa käytettävissä näin suuressa määrin. Tästä johtuen kaupungin talous ei anna kovin suurta liikkumavaraa suhteessa kasvavaan palvelutarpeeseen vaan toiminnan tehostamista on löydettävä esimerkiksi digitalisaation kautta.

Kaikkien Suomen yhdeksän suurimman kaupunkikonsernin suhteellinen velkaantuneisuus ylittää kriisikuntakriteerin raja-arvon 50 prosenttia. Eniten asukaskohtaista konsernilainaa on Espoolla (12 280 €/as.) ja vähiten Oululla (3 996 €/as.). Jyväskylällä 7 382 euroa asukasta kohden. Suurten kaupunkien velkaantumiskehityksessä oli taitekohta vuonna 2017. Jyväskylässä lainaa pystyttiin lyhentämään enemmän kuin ottamaan uutta jo vuonna 2016. Jyväskylän investointitarpeet ovat kuitenkin suuret, jolloin vuosikatteen tulisi kattaa poistot, jotka vastaavat uusinvestointeja, jotta kaupungin velka ei kasvaisi. Tämä edellyttää jatkossakin tiukkaa taloudenpitoa.

Tarkastuslautakunta nostaa esille huolensa muun muassa päihteiden käytön lisääntymisestä ja sen seurauksista.

Plussaa:
- Asukasluvun kasvu ja kaupungin elinvoiman vahvistuminen.
- Kaupungin talouden kehittyminen myönteiseen suuntaan.
- Toimintamenojen maltillinen kasvu.
- Henkilöstökulujen osuuden pieneneminen käyttötuloista ja toimintakuluista.
- Tuottavuuden parantuminen esimerkiksi perusopetuksessa, kotihoidossa, vanhainkotihoidossa ja Jyväskylän Energia Oy:ssä.
Miinusta:
- Päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien lisääntyminen.
- Työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen saajien määrän kasvu.
- Rakentamisen kustannustehokkuudesta on vaikea saada luotettavaa kuvaa.
Kehitettävää:
- Kaupunkistrategian vaikuttavuudesta kertovan mittariston rakentaminen.
- Kotona asumisen mahdollistaminen mahdollisimman pitkään.
- Kaupungin henkilöstön työhyvinvointi (terveysperusteisten poissaolojen kasvaminen).
- Asiakaspalautteen kerääminen ja analysointi.
- Digitalisaation tuottamien tuottavuushyötyjen analysointi.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomus luovutettiin valtuuston puheenjohtaja Riitta Mäkiselle maanantaina 4.6.

Tarkastuslautakunnan tehtävä on myös valmistella kaupungin tilinpäätös ja vastuuvapausasia kaupunginvaltuustolle päätettäväksi. Tarkastuslautakunta saattaa Jyväskylän kaupungin tilivuotta 2017 koskevan tilintarkastajien laatiman tilintarkastuskertomuksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja esittää, että valtuusto hyväksyy vuoden 2017 tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden tilivelvollisille.

Lisätietoja antavat:
Jaakko Selin, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja, 0400 778 779, jaakko.selin[at]jkl.fi
Tarja Saarelainen, kaupunginreviisori, 050 5923 701, tarja.saarelainen[at]jkl.fi

4.6.2018Jaana Pinson

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje