Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupungin tilinpäätös on 2000-luvun paras

Jyväskylän kaupungin tilinpäätös on 2000-luvun paras

Jyväskylän kaupungin talous on kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa. Vuosikate toteutui selvästi talousarviota parempana ja oli poistoja suurempi. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.

Vuonna 2017 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui ja kaupungin talous on edelleen kaikilla mittareilla mitattuna tasapainossa.
- Emme pelkästään säilyttäneet talouden tasapainoa vaan teimme 2000-luvun parhaan tilinpäätöksen, iloitsee kaupunginjohtaja Timo Koivisto.
- Onnistuneen taloudenpidon perusta on se, että kaupunki on tehostanut toimintojaan ja toimialoilla budjetti pitää. Viime vuoden ennätyslukujen keskeisin selittäjä ovat kuitenkin voimakkaasti kasvaneet verotulot, jotka ylittivät budjetin 22 miljoonalla eurolla. Se kertoo talouden yleisesti hyvästä vireestä.

- Toimintaympäristön positiivinen kehitys näkyi kaikissa keskeisissä tunnusluvuissa. Kaupungin väkiluku kasvoi noin prosentin ja vuoden lopuksi jyväskyläläisiä oli ensimmäistä kertaa yli 140 000. Suurin osa kasvusta selittyy maan sisäisellä muuttovoitolla, joka nousi 2000-luvun ennätyslukemiin. Tämä kertoo kaupungin vetovoimasta.

- Työttömyys laski koko vuoden ennätyskovaa vauhtia. Työttömyysaste oli joka kuukausi yli kolme prosenttiyksikköä edellisvuoden vastaavaa alempi. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys laskivat myös selvästi. Samaan hengenvetoon täytyy todeta, että laskusta huolimatta työttömyysaste on kuitenkin edelleen liian korkea. Työttömyysprosentin painaminen kymmeneen prosenttiin on tämän valtuustokauden päätavoite.
- Rakentamisen vauhti kiihtyi. Jyväskylään rakennettiin vuonna 2017 yli 1600 uutta asuntoa, mikä on sekin 2000-luvun ennätys.

- Haluan kiittää hyvästä tilinpäätöksestä päätöksentekijöitämme ja kaupungin koko henkilöstöä. Hyvä tulos on tehty yhteistyöllä. Samalla on paikallaan muistaa, että tarkkaa taloudenpitoa on syytä jatkaa. Erityisesti sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntien talouteen ja tulevaisuuden investointikykyyn on vielä monelta osin epäselvä. Maakuntaan siirtyvien toimintojen taloudenpidon suhteen on oltava tarkkana.

Myös kuluvan vuoden talousarvio on tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja erityisen tärkeää on tehdä ja toteuttaa tasapainoinen talousarvio myös vuodelle 2019. Vuosien 2018-19 talouden toteutuminen heijastuu monilla tavoilla sote- ja maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan (vahvistettu väkiluku julkistetaan 29.3.2018) Jyväskylän väkiluku oli vuoden 2017 lopussa 140 212. Kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2017 aikana 1 362:lla, mikä oli suhteellisesti kuudenneksi suurin kasvu 15 suurimman kaupungin joukossa. Jyväskylän seudun kasvu oli myös maan suurimpia Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seutujen ohella. Jyväskylän seutukunnan väestön osuus Keski-Suomen väestöstä on 67 % ja Jyväskylän vastaava osuus 51 %.

Ennakkotiedon mukaan Jyväskylän vuoden 2017 väestönlisäyksestä oli kuntien välisiä nettomuuttoja 804, joka oli 172 enemmän kuin vuotta aiemmin. Maahanmuuttoja kertyi nettomääräisesti 323 (416 vuonna 2016). Luonnollinen kasvu (188) pienentyi 232:lla edelliseen vuoteen ja on myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna laskussa. Vuoden 2017 väestönlisäyksestä 61 % oli kuntien välistä muutto-voittoa, 25 % maahanmuutosta johtuvaa ja 14 % luonnollista kasvua. Päivähoito-, koulu- ja työikäisten jyväskyläläisten määrissä ei ole merkittäviä muutoksia edellisvuoden tasoon nähden. Ikääntyneiden määrä hieman kasvoi edellisvuodesta.

Asuntorakentaminen on jatkanut kasvuaan viime vuodesta. Asuntoja valmistui vuonna 2017 yhteensä 1 649, kun vastaava luku 2016 oli 1 372. Keskimäärin aikajaksolla 2010–2016 valmistui 1 168 asuntoa. Vuonna 2017 valmistuneista asunnoista lähes 82 % sijoittui kerrostaloihin. Koko rakennustuotanto vuonna 2017 oli 1 184 159 kuutiometriä, mikä on 39 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Myönnettyjen lupapäätösten kokonaismäärä vuonna 2017 oli 1 278, joka on edellisvuoden tasoa.

Työttömyys jatkoi laskuaan Jyväskylässä. Vuoden 2017 lopussa työttömänä oli 9 607 henkilöä, 2 094 vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä (1 914) väheni 13,5 % edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä (2 397) oli merkittävä 45,2 % lasku vuoden takaiseen. Suomen 15 suurimmassa kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 12,9 % ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 13,6 %. Vuosikeskiarvo Jyväskylässä oli 14,3 %.

Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi vuoden 2017 1.−3. vuosineljänneksellä 576. Vastaava luku vuonna 2016 oli 488. Jyväskylän yrityskanta vuoden 2016 lopussa oli noin 7 100. Jyväskylä tarjosi vuonna 2015 eniten työpaikkoja terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä tukku- ja vähittäiskaupan toimialalla (29,2 %). Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat koulutus ja teollisuus (20,3 %). Osuudet ovat pysyneet samoina edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikkojen kokonaismäärä lisääntyi 1,0 % vuodesta 2014. Jyväskylän suurimmat työnantajat ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Jyväskylän yliopisto, Keskimaa Osk sekä Valmet Oyj.

Tilikauden ylijäämä 13,8 miljoonaa ja kaupunkikonsernin ylijäämä 35,5 miljoonaa

Vuonna 2017 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui. Tilinpäätös toteutui selvästi talousarviota parempana ja antaa siten myös hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Vuosikate oli 67,1 miljoonaa euroa eli 7,8 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuosikate toteutui 16,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 4,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 53,6 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 125,2 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 13,8 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 27,3 miljoonaa euroa.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) olivat yhteenlaskettuna 628,0 miljoonaa euroa ja toteutuivat 9,4 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota ja 3,4 miljoonaa euroa muutettua talousarviota heikompana. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 20,3 miljoo-nalla eurolla ja käyttötaloustulot 16,9 miljoonalla eurolla. Käyttötalouden määräraha ylittyi perustur-vassa 6,5 miljoonaa pääasiassa erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoitua suuremmasta kasvusta johtuen. Erikoissairaanhoidon nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 12,7 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 5,4 miljoonalla eurolla. Kasvun ja oppimisen palveluissa määrärahan ylitys oli 2,2 miljoonaa euroa.

Toimintakulut laskivat

Edelliseen vuoteen verrattuna käyttötalouden toimintatuotot laskivat 16,6 miljoonaa euroa (-4,9 %) ja toimintakulut 20,5 miljoonaa euroa (-2,1 %), joten käyttötalouden toimintakate parani 3,8 miljoonaa euroa (0,6 %) edellisvuodesta.

Käyttötalouden toimintatuottojen ja -kulujen lasku oli pääasiassa seurausta vuoden aikana toteutuneista organisaatiomuutoksista sekä valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Toimeentuloturvan maksatuksen siirtyminen Kelalle pienensi kaupungin toimintatuloja 10,1 miljoonaa euroa ja toimintakuluja 19,5 miljoonaa euroa. Muuramen kunnan irtaantuminen Jyten yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta pienensi tuloja 6,3 miljoonaa euroa ja menoja 6,1 miljoonaa euroa. Tulojen laskusta 7,2 miljoonaa euroa oli seurausta jätehuollon toiminnan siirtymisestä Mustankorkea Oy:lle. Toimintakuluja siirto pienensi 6,2 miljoonaa euroa.

Valtakunnallinen kilpailukykysopimus pienensi kaupungin toimintakuluja henkilösivukulujen sekä lomarahojen pienenemisen kautta noin 9,2 miljoonaa euroa. Kaupungin maksamat eläkemenoperusteiset maksut pienenivät myös 3,6 miljoonaa euroa. Työn vaativuuden arvioinnin kehittämistyö sekä vakituisen henkilöstön määrän lisäys uusiin tehtäviin kasvattivat puolestaan kaupungin toimintakuluja yhteensä noin 4,2 miljoonaa euroa.

Henkilöstökulut laskivat

Vuoden 2017 aikana tehdyt rekrytoinnit toteutettiin täyttölupamenettelyn kautta. Täyttölupamenettelyn tarkoituksena on varmistaa talousarvion ja henkilöstösuunnitelman toteutuminen suunnitellusti sekä arvioida täytettävien tehtävien sisältö. Täyttölupamenettelyssä arvioidaan myös mahdollisuutta hyödyntää harkintaan perustuen organisaation sisäistä liikkuvuutta. Tällöin täyttölupamenettelyssä selvitetään mm. henkilön mahdollisuuksia sijoittua uusiin tehtäviin organisaation sisällä, mikäli työterveyshuollossa on todettu muutoksia henkilön työkyvyssä. Täyttölupamenettelyn myötä voitiin jättää myös osa vapautuneista tehtävistä täyttämättä ja rekrytointeja pystyttiin toteuttamaan muuttuneilla tai kokonaan uusilla tehtävänkuvilla ja osaamisvaatimuksilla.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2017 kaupungissa 6 916 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 572 henkilötyövuotta (80,6 %). Kaupungin henkilötyövuosien määrä laski edellisvuoteen nähden 30 henkilötyövuodella (-0,4 %). Henkilötyövuosien lasku oli seurausta määräaikaisen henkilöstön sekä sijaisten määrän vähentymisestä. Vakituisen henkilöstön osuus pysyi edellisvuoden tasolla organisaatio- ja lakisääteisistä tehtävämuutoksista huolimatta. Vuoden 2017 toteutuneet henkilöstömenot olivat 327,1 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot laskivat edellisvuodesta 7,0 miljoonaa euroa.

Muuramen kunnan irtaantuminen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta ja henkilöstön siirtyminen liikkeen luovutuksella Muuramen kunnalle 1.1.2017 alkaen vähensi perusturvan toimialan henkilötyövuosia sekä henkilöstömenoja. Perusturvan henkilöstöä vähensi myös perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen Kelalle lakimuutoksella 1.1.2017. Näiden muutosten vaikutus oli yhteensä noin 90 henkilötyövuotta. Lisäksi kaupunkirakenteen toimialla ulkoistettiin jätehuollon palvelut (-2 henkilötyövuotta). Ilman näitä organisaatiomuutoksia kaupungin henkilötyövuodet olisivat kasvaneet 62 henkilötyövuodella, josta perusturvan osuus on 37 henkilötyövuotta. Vastaavasti henkilöstömenojen 7 miljoonan euron laskusta 4,6 miljoonaa euroa aiheutui ulkoistuksista. Organisaatiomuutokset huomioiva henkilöstömenojen lasku oli siten 2,4 miljoonaa euroa.

Verotulot kasvoivat ja valtionosuudet supistuivat

Verotuloja kaupungille kertyi vuonna 2017 yhteensä 514,4 miljoonaa euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 22,0 miljoonalla eurolla ja muutetun talousarvion 7,0 miljoonalla eurolla. Verotulot kasvoivat 7,0 miljoonaa euroa (1,4 %) edellisestä vuodesta. Kunnan tuloveron tuotto kasvoi 1,1 miljoonaa euroa (0,3 %) ja yhteisöverojen tuotto 5,9 miljoonaa euroa (27,9 %). Kiinteistöveron tuotto pysyi edellisvuoden tasolla.

Valtionosuudet olivat 173,3, miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 0,2 miljoonaa euroa muutettua talousarviota pienempänä. Valtionosuuksien määrä laski edellisestä vuodesta 3,4 miljoonaa euroa (-1,9 %). Valtionosuuksien lasku oli seurausta valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen voimaantulosta sekä perustoimeentulotuen hallinnon ja maksatuksen siirrosta kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa.

Investoinnit kasvoivat

Investointien määrä oli yhteensä 53,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 kaupungin investointien määrä oli 43,8 miljoonaa euroa, joten investointien määrä kasvoi 9,3 miljoonaa euroa (21,3 %) edellisvuodesta. Suurimmat investointikohteet olivat Kuokkalan yhtenäiskoulu (8,0 milj. euroa), Kangasvuoren päiväkotikoulu (2,3 milj. euroa), Korpilahden päiväkoti (2,6 milj. euroa) sekä Kukkumäen päiväkoti (1,8 milj. euroa).

Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 16,9 milj. euroa, josta 15,1 milj. euroa katupalveluihin, 1,7 milj. euroa viherpalveluihin ja 0,05 milj. euroa satamapalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin investoitiin 1,7 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintoihin 6,9 milj. euroa ja irtaimeen käyttöomaisuuteen investoitiin 5,7 milj. euroa.

Lainamäärä laski edelleen

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 365,8 miljoonaa euroa eli 2 609 euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2017 tilinpäätöksissä 2 921 euroa. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 27,3 miljoonaa euroa (222 euroa/asukas). Jyväskylän lainojen määrä oli pienempi kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 365,8 miljoonaa euroa eli 2 609 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 27,3 miljoonaa euroa (222 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pienempi muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2017 tilinpäätöksissä 2 921 euroa.


TILINPÄÄTÖS 2017

PLUSSAT:
+ Talous toteutui ennakoitua parempana, vuosikate olis suurempi kuin poistot
+ Lainakanta laski 27,8 miljoonaa
+ Myös konsernituloslaskelma oli edelleen ylijäämäinen

MIINUKSET:
- Erikoissairaanhoidon menojen huomattava ylitys
- Sairauspoissaolot lisääntyivät

Konsernihallinto

PLUSSAT:
+ Elinkeinopalvelujen rakenteen uudistaminen saatiin päätökseen
+ Hippoksen hanke eteni aikataulussa asemakaavavalmiuteen ja kehittäjäkumppani valittiin.
+ Kankaan rakentaminen on edennyt ennakoitua nopeammin
+ Yöpyvien matkailijoiden määrä on kasvanut ja tapahtumanäkyvyys on lisääntynyt
MIINUKSET:
- Työllisyystilanteen paranemisesta huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuuden vaikeimmin työllistyvien asiakasryhmä on pysynyt samana

Sivistyksen toimiala

PLUSSAT:
+ Tikkakosken mittava lähiliikuntapaikka valmistui
+ Uimahalleissa oli ennätysmäärä kävijöitä
+ Kulttuurin kävijämäärät nousivat, erityisesti museokävijöiden määrä kasvoi
+ Suunnitellut päiväkoti- ja kouluinvestoinnit etenivät
+ Lasten osallistumisaste varhaiskasvatuspalveluihin kasvoi
+ Uuden varhaiskasvatussuunnitelman, esiopetussuunnitelman ja opetussuunnitelman toteutuminen eteni suunnitellusti muun muassa monimuotoisempien ja toiminnallisempien varhaiskasvatus- ja koulupäivien muodossa sekä oppimisen arvioinnissa.
+ Päiväkodeissa ja kouluissa keskityttiin erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen sekä osallistumisen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
+ Nuorten palveluverkoston uusi toimintamalli otettiin käyttöön
+ Oppilas- ja opiskeluhuoltoon lisättiin kaksi koulupsykologia
MIINUKSET:
− Keski-Suomen museo oli peruskorjauksen vuoksi koko vuoden poissa käytöstä
− Opetukseen käytettävät resurssit eivät ole lisääntyneet oppilasmäärän kasvua vastaavasti
− Kulttuuritilat kunnostuksen tarpeessa mm. Sinfonialta puuttuu kokonaan asianmukainen harjoitus- ja esiintymistila
− Kulttuurin resurssit eivät ole nousseet suhteessa kaupunkilaisten määrään nähden

Perusturvan toimiala

PLUSSAT:
+ Aikuissosiaalityön ja lastensuojelun työntekijöiden tavoitettavuus parani luopumalla rajoitetuista puhelinajoista.
+ Alle 20-vuotiaille nuorille tarjottiin maksuton ehkäisyn aloitus.
+ Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluseteli otettiin käyttöön.
+ Valinnanvapauspilotti alkoi Keskustan, Kuokkalan ja Huhtasuon terveysasemien alueella
+ Perusturvan palveluissa otettiin käyttöön mobiilisovelluksia ja sähköisiä palveluita mm. tekstiviestimuistutukset varatuista vastaanottoajoista
MIINUKSET:
- Lääkäreiden rekrytoinnissa oli ongelmia kaikissa palveluissa
- Puheterapiassa ja lasten toimintaterapiassa oli viiveitä hoitoonpääsyssä.
- Lastensuojelussa nuorten sijoitusten määrä kasvoi mm. päihteiden käytöstä johtuen
- Sosiaalityön asiakkaiden ongelmat ovat moninaistuneet ja avun tarpeet ovat kasvaneet. Myös hätämajoituksen tarve kasvoi.
- Vanhuspalveluiden sijaisrekrytoinnissa oli haasteita, sairauspoissaolot vaikuttivat sijaistarpeen kasvuun edelleen

Kaupunkirakenteen toimiala

PLUSSAT:
+ Rakentamisen Kymppiohjelman kaikki tavoitteet toteutuivat.
+ Kaksi arkkitehtikilpailua vuoden 2017 aikana.
+ Kehä Vihreän Suomi 100 - juhlavuoden hanke toteutui onnistuneesti.
+ Hippoksen asemakaava sai lainvoiman.
+ AVOin kaupunkiympäristö -kokeilujen ja muiden vuorovaikutusmenettelyjen onnistuminen.
+ Hulevesimaksujen päätösprosessin onnistuminen.
+ Rakentaminen jatkui vilkkaana ja tontinmyynti ylitti odotukset erityisesti kerros- ja rivitalo-tonttien osalta ja maan myyntivoitto oli ennätykselliset 17,6 milj. euroa.
+ Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyi.
+ Joukkoliikenteen matkamäärä ylitti 7 miljoonan rajan. Vastaava määrä on saavutettu viimeksi 1986.
+ Valon kaupunki -tapahtuma kasvatti suosiotaan.
+ Fiksusti töihin Jyväskylässä -hankkeella pystyttiin lisäämään kevyen- ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.
+ Katujen korjausvelan kasvun hillitsemiseen osoitettiin rahoitusta.
MIINUKSET:
− Kaavavalituksia tehtiin 4 kpl.
− Leppälahden osayleiskaavan palauttaminen valmisteltavaksi hyväksymiskäsittelystä.
− Henkilöstövaje; rekrytoinnin haasteet ja ennakoimattomat pitkät poissaolot.
− Pilaantuneita maita jouduttiin puhdistamaan ja purkujätteitä poistamaan maasta ennakoitua enemmän.
− Kunnallistekniikan investointihankkeita jäi toteutumatta/kesken, mm. Ramonin silta ja Seppäläntie.

Linkistä taulukot
http://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/tp2017_tiedoteliite.pdf

Koko tilinpäätös 2017 löytyy kaupungin www-sivulta
http://www.jyvaskyla.fi/talousjatilastot/tilinpaatos

Henkilöstöasioista tarkemmin Jyväskylän kaupungin henkilöstökertomuksesta 2017:
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/konsernihallinto/henkilosto

Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443

26.3.2018Mikael Ratschinskij

Kommentit (1 kommentti)

Kirjoittaja
Viesti
Tyytyväinen kaupunkilainen26.03.2018 21:503 viikkoa sitten

Loistavaa työtä, hienoa venymistä kaikilta kaupungin työntekijöiltä!

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2018 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje