Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 29.5.2017

Jyväskylän kaupunginvaltuuston päätöksiä 29.5.2017

Arviointikertomus 2016

Kaupunginvaltuusto merkitsi tiedoksi Jyväskylän kaupungin arviointikertomuksen vuodelta 2016.

Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Tilinpäätös on luettavissa osoitteessa
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylawwwstructure/89784_jkl_tilinpaatos_2016.pdf

Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2016 tilinpäätöksen ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.–31.12.2016.

Vanhan Ortopedian alueen asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vanhan Ortopedian kortteliin monipuolista toimintaa toimisto- ja liiketiloista asumiseen ja julkishallinnon toimitiloihin. Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle toimivan kokonaisuuden, jossa uusi rakentaminen sijoittuu luontevaksi osaksi lähiympäristön olemassa olevaa aluerakennetta. Asemakaavan muutos mahdollistaa kortteliin keskustan kehittämishankkeen tavoitteiden mukaista asumispainotteista täydennysrakentamista, joka ottaa huomioon alueen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön. Kaavamuutosalue sijaitsee Hannikaisenkadun, Vaasankadun ja Cygnaeuksenkadun välisellä alueella.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/900

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 4.4.2017 tarkistetussa muodossa sekä asemakaavan muutosehdotukseen liittyvä sitova tonttijako (tonteille 13 ja 14) hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Nisula – Mäki-Matin suojelukaava, asemakaavan muutos sekä korjaus- ja rakentamistapaohjeiden hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Nisula - Mäki-Matin suojelukaava-alue sijaitsee keskustan tuntumassa, Harjun länsi-pohjoispuolella. Alue rajautuu pohjoisesta Nisulankatuun, idästä Pitkäkatuun, etelästä Kortesuonkatuun, Keskikatuun ja Voionmaankadun kerrostaloalueeseen sekä lännestä Palokunnan- ja Syrjälänkatuun. Suurin osa suunnittelualueen rakennuskannasta on syntynyt nopeassa tahdissa noin 20 vuoden aikana (1940- ja 50 –luvuilla).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/880

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän korjaus- ja rakentamistapaohjeet 12.4.2017 tarkistetussa muodossa.

Kauramäki I, asemakaavan laajennus ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen osalle tonteista asemakaavan yhteydessä

Teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten alueeksi 1990-luvun alussa kaavoitettu alue ei ole toteutunut. Asemakaavan muutos mahdollistaa omakotitalojen, rivitalojen ja kerrostalojen rakentamisen. Lisäksi kaavoitetaan tontteja palveluasumiselle sekä päiväkotikoulua varten. Väestömäärän kasvaessa Keljonkankaan suuralueen oletetaan tarvitsevan lähivuosina uuden päiväkodin tai päiväkotikoulun. Valtatien varteen esitetään tontteja yrityksille, joiden toiminta soveltuu melualueelle ja asumisen lähelle. Suunnittelussa huomioidaan valtatien melualue. Kankaan tilan pihapiiri, rakennukset ja perinnebiotooppi sekä muut luontoarvot suojellaan.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/856.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 30. kaupunginosan kortteleihin 6, 19, 20, 25 - 35 ja 41 2.5.2017 tarkistetussa muodossa.

Keljon koulun asemakaavan muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Keljon koulun tontille muodostetaan asuinkerrostalojen, yleisten rakennusten ja liikerakennusten kokonaisuus. Vanhan koulurakennuksen ympärille mahdollistetaan korkealaatuinen ja omaleimainen asuinympäristö. Kaavamuutosalue sijaitsee Keljossa Korkeakoskentien ja Rantaväylän välisellä alueella, etäisyyttä keskustaan on noin kolme kilometriä. Suunnittelualueen koko on noin 2,8 ha.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/871

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 2.5.2017 tarkistetussa muodossa.

Loukkukatu 7 asemakaavan muutos

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Kypärämäessä osoitteessa Loukkukatu 7. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa suojeltavan seurakuntarakennuksen joustava käyttö kirkollisen toiminnan päätyttyä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa:
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/894

Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 18.4.2017 tarkistetussa muodossa.

Ahti Ruoppilan (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite resurssiviisas, yrittäjäystävällinen ja työllistävä Jyväskylä vahvistamaan kotimaisen ja lähellä tuotetun ruoan tuotantoa

Ahti Ruoppila ja 46 muuta valtuutettua ovat jättäneet 31.5.2016 valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että ateriapalvelut on kilpailutettava siten, että paikallisilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on todellinen mahdollisuus tulla huomioiduksi lopullisissa valinnoissa. Lisäksi vaaditaan, että kilpailutuksissa on mahdollistettava enemmän paikallista valmistusta, lähialueella tapahtuvaa tuotantoa ja koululaisten mahdollisuuksia tutustua koko tuotantoketjuun.

Vastauksessa todetaan mm., että resurssiviisaan Jyväskylän yhtenä strategisena tavoitteena on ruokahävikin minimoiminen.
Katulähetys, joka tunnetaan lähinnä ylijäämäruoan jakelijatahona, tarvitsee juuri nyt kipeästi lisää varasto-, viileä- ja kylmäsäilytystilaa kyetäkseen hallinnoimaan joskus volyymiltaan varsin suuriakin elintarvike-eriä. Voisiko samassa yhteydessä, samoja tiloja resurssiviisaasti hyödyntäen, toimia myös lähiruoan keskus, jonne tuottajilta saadut pienehköt erät voitaisiin kerätä, jatkojalostaa ja toimittaa eteenpäin vaikkapa julkisen keittiön tarpeisiin? Näin varmistettaisiin paitsi lähiruoan käytön lisääntyminen julkisissa hankinnoissa, myös mm. se, että koko lähialueen tuotanto, sen volyymista, laadusta ja jalostusasteesta riippumatta, saataisiin hyötykäyttöön. Jyväskylän kaupunki partnerikonsortioineen on juuri hakenut EU:n UIA-rahoitusinstrumentin kiertotalousteemasta rahoitusta myös mm. tällaisen varaston toteuttamiseksi.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Meri Lumelan (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite avoterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden liikkuva yksikkö Jyväskylään

Meri Lumela (Vihr.) ja 21 muuta valtuutettua ovat tehneet 13.6.2016/58 valtuustoaloitteen avoterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden liikkuvasta yksiköstä Jyväskylään. Aloitteessa esitetään, että Jyväskylässä otetaan kokeiluun sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoava liikkuva yksikkö. Yksikön palveluntarjontaa voitaisiin räätälöidä tarpeen ja toiminta-alueen mukaan. Yksikkö voisi tarjota esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan ja/tai sosiaalityöntekijän vastaanottopalveluita. Aloitteen perusteissa mainitaan mm. väestön ihosyöpien määrän kasvu sekä kuntalaisten verenpaineen seurannan sekä ravitsemustottumuksien ohjeistamisen parantaminen. Liikkuvassa yksikössä voitaisiin aloitteen mukaan järjestää joustavasti seulontaa ja neuvontaa eri puolilla Jyväskylää esimerkiksi kauppakeskusten pihoilla tai kävelykadulla.

Vastauksessa todetaan mm., että perusturvan yhtenä painopisteenä talousarviossa on toiminnan digitalisointi ja sen hyödyntäminen palveluiden saatavuudessa, saavutettavuudessa sekä varsinaisessa palvelutoiminnassa. Perusturvan palveluissa keskitytään vuonna 2017 vahvasti näiden asioiden haltuunottoon ja kehittämiseen niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Keskittyminen digitalisaatioon on strategisesti merkittävää myös tulevaan sote-uudistukseen valmistautumisen, kilpailukyvyn sekä asiakkaiden hoidon ja palvelun, mutta myös taloudellisen ja kustannustehokkaan toiminnan näkökulmasta. Liikkuvan toimintayksikön käyttöönottoon ei talousarviossa ole varauduttu.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Riitta Tynjän (SKP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite perustoimeentulotuen Kela-siirron aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi

Riitta Tynjä (SKP) ja kolmetoista muuta kaupunginvaltuutettua ovat tehneet 3.12..2016 valtuustoaloitteen, jossa he ehdottavat, että Jyväskylän kaupunki pyrkii osaltaan vaikuttamaan Kelan toiminnan kehittämiseen niin, että perustoimeentulotuen käsittely sujuisi nopeammin.

Aloitteen perusteluissa todetaan, että perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Valtuustoaloitteen mukaan aloitteen tekijät ovat saaneet runsaasti palautetta niistä ongelmista, jotka johtuvat osin Kelan liian pienistä resursseista sekä osin Kelan kaavamaisista käytännöistä. Näiden ei katsota soveltuvan toimeentulotuen käsittelyyn. Kunnissa on edellä mainituista syistä jouduttu neuvomaan asiakkaita toimeentulotukihakemuksissa sekä auttamaan päätösten selvittämisessä. Usein on jouduttu ohjaamaan takaisin Kelalle, jonne perustoimeentulotuki nykyisin kuuluu.

Vastauksessa todetaan mm., että Jyväskylän kaupunki on käynyt ja käy edelleen säännöllisiä keskusteluja Kelan
Jyväskylän alueen toimijoiden kanssa muun muassa henkilöstön yhteydenpitoon, toimeentulotuen käsittelyyn ja toimeentulotuen linjauksiin liittyvistä käytänteistä. Paikalliset palvelussa havaitut ongelmat tai epäkohdat viedään Kelan
asiakaspalvelun kehittämistyöhön.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn vastauksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Marjo Pakan (Kok.) valtuustoaloite koskien maauimalan rakentamisen selvittämistä

Marjo Pakka ja Kokoomuksen valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen maauimalan rakentamisen selvittämiseksi Jyväskylään. Aloitteen mukaan maauimala lisäisi uinninharrastuksen suosiota ja palvelisi koululaisten uinninopetusta sekä matkailijoita.
Jyväskylästä puuttuu korkea ulkohyppytorni, joka voitaisiin rakentaa maauimalan yhteyteen.
Aloitteessa on esitetty mahdollisina sijaintipaikkoina ns. Kasinonmäen alue Viitaniemessä, Palokan Terran takana oleva tontti tai Mattilanniemi. Aloitteessa kannatetaan erityisesti viimeksi mainittua aluetta, koska se sijaitsee Jyväsjärven liikunta-
ja ulkoiluympäristössä ja on helposti saavutettavissa. Myös muut mahdolliset sijaintipaikat tulisi selvittää.
Aloitteessa esitetään, että maauimalan yhteyteen voitaisiin rakentaa myös yleinen sauna. Selvityksessä tulisi tutkia myös eri yhteistyömahdollisuudet elinkeinoelämän ja urheiluseurojen kanssa.

Vastauksessa todetaan mm., että aloitteessa esitetyt yhteistyömahdollisuudet elinkeinoelämän ja urheiluseurojen kanssa tulisi selvittää, mikäli päätetään käynnistää maauimalan rakentamisen suunnittelutyö. Samoin tulisi selvittää ulkohyppytornin ja yleisen saunan sijoittaminen maauimalan yhteyteen sekä parhaan mahdollisen sijaintipaikan tarkentaminen. Tämän alustavan selvityksen mukaan maauimalan sijoittumista voisi tutkia tarkemmin Laajavuoreen tai AaltoAlvarin yhteyteen. Samppalinnan ja Tampereen maauimaloiden käyttötaloustiedot täsmentyvät sen mukaan kun toiminta näissä lähitulevaisuudessa käynnistyy. Ne tarjoavat hyvän vertailupohjan mahdolliselle Jyväskylän hankkeelle. Kuitenkin on selvää, että hanke vaatii runsaasti julkista rahoitusta sekä investointina että käyttökustannusten kattamiseksi.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Anna-Leena Sahindalin (SDP) ym. valtuutettujen valtuustoaloite Mattilanpellon Pikkupuistikon kunnossapidosta

Anna-Leena Sahindalin ym. aloitteessa todetaan, että Pikkukadun ja Mattilankadun risteyksessä sijaitsee Pikkupuistikko, jota ei kaupungin puolesta ole hoidettu säästösyistä viime vuosina. Aloitteessa esitetään, että kaupunki ottaisi Pikkupuiston takaisin käyttöön joko leikkialueena tai eri käyttäjäryhmille sopivana liikuntapuistona.

Vastauksessa todetaan mm., että päätös palveluverkoston karsimisesta syntyi tarpeesta vähentää puistojen ylläpidon kustannuksia. Kustannussäästö yhden yksittäisen puiston lakkauttamisesta ei välttämättä ole kovin suuri, mutta kokonaisuutena katsoen, karsinnat yhteen laskien, saavutettu säästö oli merkittävä. Siksi vetoomuksessa esitetyin perustein ei ole järkevää ryhtyä purkamaan vuonna 2014 tehtyä päätöstä Mattilanpellon Pikkupuistikon lakkauttamisesta. Mikäli asukkaat haluavat jatkossa hoitaa puistoaluetta itse, heidän tulee sopia toimenpiteistä kaupungin kanssa hakemalla viherhoitolupaa.

Kaupungin lähiliikuntaolosuhteita kehitetään vuonna 2013 hyväksytyn lähiliikuntapaikkaohjelman mukaisesti. Ohjelmaan on koottu alueellisesti kattavasti Jyväskylän lähiliikunnan tarpeet. Pikkupuistikkoa lähin toteutettu paikka on Kilpisen koulun piha-alueella. Koulun yhteyteen rakennettuna lähiliikuntapaikka palvelee useita eri käyttäjäryhmiä. Lisäksi läheiselle Hippoksen alueelle on suunnitteilla liikuntalaitosten lisäksi myös eri-ikäisille kaupunkilaisille suunnattu liikuntapuisto, joka toteutuessaan palvelisi myös Mattilanpellon asukkaita.

Kaupunginvaltuusto merkitsi esitetyn selvityksen tiedoksi ja toteaa annetun vastauksen riittäväksi.


Esityslista liitteineen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=4630

Lisätietoja:
Valtuuston puheenjohtaja Pauli Partanen, p. 050 592 4471

29.5.2017Mikael Ratschinskij

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje