Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylässä, Hankasalmella ja Uuraisilla tyypin 1 diabeetikoille uusi väline sokeritasapainon seurantaan

Tyypin 1 diabeetikoille uusi väline sokeritasapainon seurantaan

Sokeriarvojen veretön kotiseuranta on vaihtoehto niille tyypin 1 diabetesta sairastaville, joille verensokerin mittaaminen sormenpäästä otetusta verestä on erityisen hankalaa. Iholle asetettavan sensorin kautta verensokeria seuraavan mittarin voi Suomessa tällä hetkellä saada vain julkisen terveydenhuollon kautta. Päätös verettömän kotiseurannan käyttöönotosta tehdään potilaan sovittujen diabeteskontrollien yhteydessä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveysasemilla tai keskussairaalassa.

Verensokerin omaseuranta mittaamalla useita kertoja päivässä on välttämätöntä tyypin 1 diabeteksen hyvässä hoidossa. Verensokerin perinteinen liuskamittaus tehdään verestä, joka otetaan sormenpäähän tehdystä pistosta.

– Verettömän mittauksen aloittamis- ja jatkamispäätökset tehdään sovittujen diabeteskontrollien yhteydessä. Päätöksen käyttöönotosta tekee diabeteshoitaja tai -lääkäri, kertoo palvelupäällikkö Mauri Paajanen.

– Ensisijaisesti uusi menetelmä otetaan käyttöön niillä tyypin 1 diabeetikoilla, joilla verensokerin mittaaminen sormenpäästä on erityisen hankalaa. Näitä potilasryhmiä ovat erityisesti lapset ja nuoret. Aikuisilla tulevat kysymykseen lähinnä tietyt ammatit, joissa verensokerin tarkka hallinta on erityisen tärkeää tai jotka eivät likaisen työn takia voi pistää toistuvasti sormenpäitään.

Iholle asetettava sensori mittaa ja tallentaa verensokeriarvon automaattisesti ympäri vuorokauden. Sensori vaihdetaan kahden viikon välein.

– Veretön sokeriseuranta aloitetaan opetusjaksolla. Käytön jatkaminen edellyttää potilaalta ahkeraa sokeriarvojen lukemista, mittarista saatavan tiedon itsenäistä hyödyntämistä, diabeteskontrollien toteutumista ja sokeritasapainon merkittävää paranemista, joka arvioidaan määräaikaiskontrolleissa, Paajanen korostaa.

Paajasen mukaan uusi menetelmä otetaan portaittain käyttöön eri potilasryhmillä ja myös kustannuksia seurataan suhteessa hyötyyn.

– Monet potilaat hyötyvät jo lyhyistä opetusjaksoista, eikä heillä välttämättä tarvita jatkuvaa sensorointia.

Lisätietoja: Mauri Paajanen, palvelupäällikkö (kuntoutus ja erikoisvastaanotot), Jyväskylän kaupunki, p. 050 561 1534, etunimi.sukunimi@jkl.fi
Diabetesvastaanotot Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa (Jyte)

13.3.2017Elina Gråsten

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje