Suoraan sisältöön
Avaa navigaatio
Jyväskylän kaupunki » Uutiset » Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 9.3.2017 olleesta kokouksesta

Jyväskylän perusturvalautakunnan päätöksiä 9.3.2017 olleesta kokouksesta

Perusturvalautakunta antoi ylimääräisessä kokouksessaan lausuntonsa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskevasta lakiluonnoksesta. Lausunto etenee maaliskuun aikana Jyväskylän kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Sote-asemille riittävän laajat palvelut

Lautakunta perää lausunnossaan sote-asemille riittävän laajaa palvelukokonaisuutta, jotta asiakas saisi palvelunsa mahdollisimman jouhevasti yhdestä paikasta. Tämä tukee lautakunnan mukaan muutoksen keskeisintä tavoitetta eli aitoa palveluintegraatiota. Lautakunnan näkemyksen mukaan sote-asemilla tuotettavia suoran valinnan palveluita tulee määritellä esitettyä laajemmaksi jo uudistuksen alkuvaiheissa. Lautakunta pitää siten hyvänä sitä, että lakiesityksen mukaisesti maakunnalla on mahdollisuus tehdä määrittelyä itsenäisesti ja arvioida esimerkiksi sitä, mitä erityistason palveluita sote-asemilla voidaan tarjota.

Sote-aseman vaihtoväliä, 12:ta kuukautta, lautakunta pitää liian pitkänä. Lisäksi säädöksiin kaivataan yksiselitteisempää määrittelyä esimerkiksi siitä, mitkä palvelut tulevat maakunnassa yhtiöittää ja mitkä siirtyvät maakunnan liikelaitokseen. Esimerkkinä lautakunta nostaa esille äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, joiden sijoitus ei lakiluonnoksesta käy selkeästi ilmi. Lautakunta kaipaa selkeytystä myös laboratorio-, röntgen ja muiden tukipalveluiden järjestämisestä suoran valinnan palveluissa.

Epäselvyyttä lausunnon mukaan aiheuttaa se, että lakiluonnoksessa suoran valinnan palveluissa viitataan osin myös sellaisiin sosiaalihuoltolain palveluihin, jotka edellyttävät nykyisellään viranomaispäätöstä palvelun myöntämisestä. Asiakas ei siten jatkossakaan voi valita kyseisiä palveluita itsenäisesti vaan palvelun saaminen edellyttää maakunnan päätöstä palvelun myöntämisestä. Esimerkkeinä kyseisistä palveluista ovat mm. perhetyö sekä lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.

Lautakunta korostaa vastauksessaan, että laki ei saa luoda mallia, jossa asiakas määrittelee itse tarvitsemansa palvelut tai hoidon. Jatkossakin hoidon- ja palveluntarpeenarvioinnin tulee toteutua ammattilaisten toimesta asiakkaan hakeutuessa palveluihin. Useat eri valinnan mahdollistavat elementit haastavat palveluohjauksen sekä vaativat asiakkaalta uudenlaista vastuunottoa omasta palvelukokonaisuudestaan.

Suun terveydenhuolto mukaan sote-aseman kokonaisuuteen

Suun terveydenhuollon palveluiden tulee lautakunnan mukaan olla osa sote-aseman palveluita. Perusteluissaan lautakunta toteaa, ettei suun terveydenhuolto ei saa eriytyä liikaa, jotta kokonaisvastuu potilaasta säilyisi jatkossakin yhdellä toimijalla.

Lakiluonnoksen mukaan avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palvelut toimisivat itsenäisinä kokonaisuuksina, jotka asiakas voisi hankkia eri toimijoilta. Lautakunnan näkemyksen mukaan tämä eriyttää suun terveydenhuollon palvelut. Huolena on, ettei asiakkaan terveyttä tarkastella jatkossa enää yhtenä kokonaisuutena.

Valinta alkaisi vasta 1.1.2020?

Lautakunta ilmoittaa lausunnossaan myös huolensa uudistuksen aikataulusta. Lakiluonnoksen mukaan asiakkaiden valinta käynnistyy 1.1.2019 ja asiakkaat alkavat listautumaan haluamalleen palveluntuottajalle 2 kuukautta aiemmin eli käytännössä marraskuussa 2018.

Tuottajahaun tulee lain mukaan tapahtua 6 kuukautta ennen valinnan käynnistymistä eli kesäkuun 2018 loppuun mennessä. Maakunta voi kuitenkin aloittaa toimintansa yhtiöittämisen vasta vuoden 2019 alussa. Näin ollen maakunnan yhtiöiden toiminnan käynnistämiseen tulisi varata aikaa vähintään vuosi jonka johdosta valinta tulisi aloittaa aikaisintaan 1.1.2020.

Huoli demokratian toteutumisesta maakunnassa

Demokratian toteutumisen osalta lautakunta toteaa, että asiakkaan näkökulmasta vaikuttamismahdollisuudet omiin palveluihin paranevat merkittävästi valinnanvapauden myötä.

Päätöksenteon näkökulmasta demokratia voi kuitenkin heikentyä. Sote- ja maakuntauudistusta koskevassa lakiluonnoksessa säännöksiä tulee lautakunnan mukaan muuttaa siten, että sote-palveluita käsittelevässä lautakunnassa sekä maakuntahallituksessa voisi olla edustajina myös maakunnan sote-alan työntekijöitä. Konsernirakenteessa tulisi lisäksi huomioida, että liikelaitoksen ja yhtiöiden ohjauksen tulee tapahtua saman päätöksentekotason toimesta. Lisäksi lautakunta kantaa huolta myös siitä, että tuotannon hajautuminen yhtiöihin heikentää avoimuutta ja vähentää kansanvaltaisuutta julkisten yhtiöiden päätöksenteossa.

Palveluohjauksella iso rooli uudistuksen toteutumisessa

Lautakunnan lausunnon mukaan uudistus parantaa asiakkaan mahdollisuuksia hakeutua palveluihin niissä tilanteissa, joissa asiakas on kykenevä tekemään itse päätöksiä. Lautakunta nostaakin esille palveluohjauksen merkityksen uudistuksen toteutuksessa.

Lautakunta näkee, että lakiluonnoksessa esitetty palvelutuotantomalli on pirstaleinen. Asiakkaan alentunut toimintakyky tai terveydentila voikin heikentää asiakkaan arviointia omaan tilanteeseen sopivasta palvelusta. Näin ollen ulkopuolisen ja puolueettoman palveluohjauksen merkitys eri toimijoiden toteuttamana korostuu uudistuksessa. Lautakunnan mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää mm. lasten, nuorten ja sosiaalihuollon erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen sekä heidän palveluidensa integraation toteuttamiseen.

Maksu- ja asiakasseteleihin kaivataan tarkennuksia, henkilökohtainen budjetti saa kiitosta

Laissa määriteltyjen maksuseteleiden, joita sote-asema voi myöntää itsenäisesti asiakkailleen palveluiden saamiseksi, katsotaan parantavan palvelukokonaisuutta asiakkaiden valinnanvapauden kannalta. Maksusetelin käyttöönotto mahdollistaa myös erikokoisten toimijoiden toimimisen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluntuottajana. Lautakunnan mukaan laissa tulee kuitenkin selkeyttää sitä, miten paljon sote-aseman tuottajalla edellytetään omaa palvelutuotantoa ja miten paljon se voi palveluitaan tuottaa maksusetelillä. Lakiluonnoksessa jää ilmaan kysymys siitä, voiko sote-asema tuottaa maksusetelillä jopa kaikki palvelunsa.

Lakiluonnoksen mukaan palvelua voi hankkia myös ns. asiakassetelillä. Asiakassetelin myöntää aina maakunnan liikelaitos. Asiakasseteli voidaan myöntää esimerkiksi vanhusten palveluihin. Lakiluonnoksessa todetaan, että mikäli maakunta tuottaa itse asiakassetelillä tuotettavaa palvelua, palvelut tulee yhtiöittää. Lautakunnan mukaan lakiluonnoksessa on kuitenkin ristiriitaa. Laissa todetaan, että mikäli asiakas ei halua käyttää asiakasseteliä, maakunnan liikelaitos joutuu tarjoamaan hänelle palvelun muulla tavoin. Ristiriita syntyy lautakunnan näkemyksen mukaan siitä, miten tämä toteutetaan käytännössä tilanteissa, joissa maakunnan omassa yhtiössä kaikki asiakaspaikat ovat jo täynnä eikä muuta korvaavaa toimintaa ole. Tällaisessa tilanteessa maakunnan yhtiö kilpailee markkinoilla, mutta joutuu pitämään yllä ylimääräisiä paikkoja tai palveluita siltä varalta, ettei asiakas valitsekaan palvelua asiakassetelillä.

Henkilökohtaisesta budjetista lautakunta toteaa, että se laajentaa asiakkaan mahdollisuuksia koota itse haluamansa palvelukokonaisuuden. Lautakunnan mukaan on hyvä, ettei henkilökohtaisen budjetin käyttöä ole rajattu vain sote-palveluihin.

Lausunto sekä esityslista ovat kokonaisuudessaan luettavissa lautakunnan esityslistalta osoitteessa http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=4130

Lisätietoja: perusturvalautakunnan puheenjohtaja Mauno Vanhala, p. 040 359 2137 ja toimialajohtaja Kati Kallimo, p. (014) 266 3001

9.3.2017Emmi Hyvönen

Copyright © Jyväskylän kaupunki 2017 | Sivun alkuun | Tietoja sivustosta
Jyväskylän kaupungin pääFacebook-sivu Jyväskylän kaupungin pääTwitter-virta Jyväskylän kaupungin pääYouTube-kanava Jyväskylän kaupungin rss-virrat ja ohje