﻿<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<rss version="2.0">
  <channel>
    <title>Jyväskylän kaupunki - kulttuuri - Uutisia</title>
    <description> </description>
    <link>http://www.jyvaskyla.fi/</link>
    <language>fi</language>
    <copyright />
    <managingEditor />
    <webMaster />
    <docs>http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss</docs>
    <rating />
    <generator>INNOFACTOR Prime using RSS.NET - http://innofactor.com - http://www.rssdotnet.com</generator>
    <item>
      <title> Jyväskylän kaupunginkirjaston Keskisuomalainen runo -äänestyksen voittaja ratkesi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-09T10:20:58
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Keskisuomalainen runo -äänestyksessä eniten ääniä Hannele Huovin runolle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi 18.1.–6.2. järjestetyssä runoäänestyksessä oli mukana kymmenen kaupunginkirjaston valitsemaa keskisuomalaista runoa eri vuosikymmeniltä ja eri kirjoittajilta. Eniten ääniä sai Hannele Huovin runo &lt;em&gt;Kun on oikein pieni&lt;/em&gt;. Kakkossijalle ylsi Einari Vuorelan &lt;em&gt;Yksinäinen soutaja&lt;/em&gt; ja kolmanneksi Liisa Laukkarisen runo &lt;em&gt;On opittava ymmärtämään&lt;/em&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Runot äänimäärän mukaisessa järjestyksessä:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;1. Hannele Huovi: &lt;em&gt;Kun on oikein pieni&lt;/em&gt;, 55 ääntä&lt;br /&gt;
2. Einari Vuorela: &lt;em&gt;Yksinäinen soutaja&lt;/em&gt;, 32 ääntä&lt;br /&gt;
3. Liisa Laukkarinen:&lt;em&gt; On opittava ymmärtämään&lt;/em&gt;, 27 ääntä&lt;br /&gt;
4. Aino Suhola:&lt;em&gt; Rakkaus syntyy&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;5. Isa Asp: &lt;em&gt;Aallon kehtolaulu&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;6. Kullervo Rainio: &lt;em&gt;Yöpilvi levittyy&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;7. Harry Salmenniemi: &lt;em&gt;Pahinta mitä voi tehdä&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;8. Toivo Laakso: &lt;em&gt;Pantomiimiarmeija&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;9. Juhani Siljo: &lt;em&gt;Selvään veteen&lt;br /&gt;&lt;/em&gt;10. Heikki Asunta: &lt;em&gt;Kadonnut avain&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Runoja äänestettiin kirjaston nettisivulla osoitteessa &lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/tapahtumat/tilaisuudet/runoaanestys"&gt;www.jyvaskyla.fi/kirjasto/tapahtumat/tilaisuudet/runoaanestys&lt;/a&gt;, jossa ne ovat vielä nyt äänestyksen päätyttyäkin luettavissa. Runot olivat esillä myös kaupunginkirjaston toimipisteissä, joissa äänestettiin paperilomakkeella. Yhteystietonsa jättäneiden äänestäjien kesken arvottiin Otavan ja Tammen lahjoittamia runokirjoja ja kirjaston varauslahjakortteja. Palkinnot on postitettu voittajille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Voittajaruno kuullaan kaupunginteatterissa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lausuntayhdistys Jyväskylän Sana-Sepot esittää yleisöäänestyksen voittajarunon keskisuomalaisten runoilijoiden teksteistä koostuvassa runoillassa Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä &lt;b&gt;23. ja 24.3. klo 19&lt;/b&gt;. Tuoreimpia jyväskyläläisrunoja esitykseen kirjoittaa kansalaisopiston sanataidekoulun jatkoryhmä. Runoillassa kuullaan myös musiikkia hanuristi Seppo Marttisen esittämänä. Runoillan dramaturgi ja ohjaaja on Minna Aro.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;”Männikkömetsät ja rantojen raidat – vähäx siistii” -runoillan esityksiin on vapaa pääsy, mutta liput tulee noutaa etukäteen teatterin lippumyymälästä. Runoillan järjestävät yhteistyössä Jyväskylän kaupunginteatteri, kaupunginkirjasto, Sana-Sepot ja kansalaisopiston sanataidekoulu. Esitykset kuuluvat Jyväskylän 175-vuotisjuhlavuoden ohjelmaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoa runoäänestyksestä:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Anna Kainulainen&lt;br /&gt;
kirjastonhoitaja&lt;br /&gt;
p. 014 266 4105&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto"&gt;www.jyvaskyla.fi/kirjasto&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoa voittajarunon kirjoittajasta:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;a href="http://www.sci.fi/~hhuovi/"&gt;http://www.sci.fi/~hhuovi/&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoa Jyväskylän Sana-Sepoista:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;a href="http://www.jklsanasepot.fi/index.php"&gt;http://www.jklsanasepot.fi/index.php&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Jyväskylän juhlavuoden www-sivusto:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/175"&gt;www.jyvaskyla.fi/175&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51400?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51400?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 09 Feb 2012 08:28:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Suuret oopperakuorokohtaukset tunnelman luojina</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-09T10:11:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Suuret oopperakuorokohtaukset tunnelman luojina&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylä Sinfonian Suuria oopperakuorikohtauksia -konsertissa keskiviikkona 22.2.12 kajahtavat tunnetut kuorokohtaukset. Tenoriaariat tulkitsee Olavi Suominen. Lisäksi ohjelmassa on tunnettuja orkesterinumeroita eri oopperoista. Konsertti alkaa klo 19 Jyväskylän teatteritalossa ja sen johtaa Pertti Pekkanen. Jyväskylän oopperakuoron valmentajina ovat olleet Nikke Isomöttönen ja Marjukka Manner.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän oopperakuoro on tullut konserttiyleisölle tutuksi niin Keski-Suomen Alueoopperan joka toinen vuosi tuottamista oopperoista kuin Jyväskylä Sinfonian kanssa esitetyistä kuoro-orkesteriteoksista. Tällä kertaa kuoro esiintyy pääroolissa ja esittää upeimpia oopperakohtauksia Jyväskylässä viime vuosina kuulluista oopperoista ja aiemmin täällä esittämättömistä oopperaohjelmiston helmistä. Mukana on kuorokohtauksia oopperoista Mozartin Tiituksen lempeys, Mascagnin Cavalleria Rusticana, Donizetin Don Pasquale, Sallisen Punainen viiva, Tšaikovskin Jevgeni Onegin sekä Verdin Nabucco ja Macbeth. Kuoron rinnalle solistiksi nousee Verdin Macbethissä vuonna 2010 yleisön sydämet valloittanut ja vuonna 2009 Jyväskylän tenorikilpailun voittanut Olavi Suominen, joka tulkitsee tenoriaarioita Puccinin La Bohemesta, Mozartin Taikahuilusta, Bizet’n Carmenista ja Verdin Macbethista. Orkesteri täydentää oopperakavalkadia Rossinin, Leoncavallon, Madetojan ja Rimski-Korsakovin sävelin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Liput 25/23/10 €, S-Etukortilla 23/21/8 € Lippupisteestä &lt;a href="http://www.lippu.fi"&gt;http://www.lippu.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Konsertti on loppuunvarattu, mutta mahdolliset lunastamattomat varaukset vapautuvat myyntiin lauantaina 18.2.2012.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. 014 266 4167 tai 0400 640 109&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51399?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51399?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 09 Feb 2012 08:13:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Tanssiteatteri MD:n Burn auts Jyväskylän kaupunginteatterissa maanantaina 13.2.2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-08T13:01:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Tanssiteatteri MD:n Burn auts tuo nykytanssin tuulahduksen Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle maanantaina 13.2.2012&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/334dc9972c3fff2b67348dd29340479c9bb62742.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tanssiteatteri MD:n &lt;b&gt;Burn auts&lt;/b&gt; on mielenkiintoinen nykyteatterin ja -tanssin fuusio. Esitys ottaa mustan huumorin kautta näkökulmaa tämän ajan hektiseen elämään, jossa ihmiset palavat loppuun poukkoillessaan keskellä työn ja yksityiselämän paineita. &lt;b&gt;Anna-Elina Lyytikäisen&lt;/b&gt; ohjaus Burn auts on paitsi Lyytikäisen tanssiteatteridebyytti, myös ensimmäinen kerta, kun Tanssiteatteri MD:ssä vierailee teatteriohjaaja. Esityksen koreografia on &lt;b&gt;Anniina Kumpuniemen&lt;/b&gt; käsialaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Luvassa on vimmattua tanssia maustettuna reilulla ripauksella hiilenmustaa huumoria. Burn auts -esityksessä ajankohtaisen aiheen näkökulma ja käsittelytapa vaihtelevat hilpeästä absurdiin, vakavasta humoristiseen. Vaikka esitys käsitteleekin tanssiteatteria ja tanssijoita, laajenee aihe koskettamaan myös monien muiden ihmisten kokemuksia alasta riippumatta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tanssiteatteri MD:n tanssijakaarti &lt;b&gt;Elina Jakowleva, Mikko Heino, Sara Kovamäki&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;Samuli Roininen&lt;/b&gt; heittäytyvät teokseen vahvasti, rohkeasti ja omakohtaisesti. Esityksen valosuunnittelu on &lt;b&gt;Sari Mayerin&lt;/b&gt; ja äänisuunnittelu &lt;b&gt;Matias Palon&lt;/b&gt; käsialaa. Videosuunnittelijana vierailee &lt;b&gt;Henry Naiduwa wadu&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot &lt;br /&gt;
Tanssiteatteri MD&lt;br /&gt;
teatterisihteeri Hanna Romo p. 050 551 3525 tai &lt;a href="mailto:hanna.romo@tanssiteatterimd.fi"&gt;hanna.romo@tanssiteatterimd.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän kaupunginteatteri&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Valokuvia esityksestä on ladattavissa osoitteessa&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.tanssiteatterimd.fi/index.php?id=180"&gt;http://www.tanssiteatterimd.fi/index.php?id=180&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51370?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51370?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 08 Feb 2012 11:06:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kulttuuriluotsit tekivät löytöjä Jyväskylän kaupungin 2000-luvun taidehankinnoista</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-07T17:10:53
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Kulttuuriluotsit tekivät löytöjä Jyväskylän kaupungin 2000-luvun taidehankinnoista&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/e5a4a9899e45668d7388d95196608b1dd8e60540.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;em&gt;Outi Markkanen, Piski, 1996–97, kuva Veikko Pevgonen&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;16.2.–22.4.&lt;br /&gt;
Kulttuuriluotsien löytöjä&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylän taidemuseon Holvin alagalleria ja aula&lt;br /&gt;
Kauppakatu 23&lt;br /&gt;
ti–su klo 11–18&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
avajaiset keskiviikkona 15.2. klo 18–20&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupungin taidemuseossa avautuu 16.2. kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden taidenäyttely ”Kulttuuriluotsien löytöjä”. Näyttelystä tekee ainutlaatuisen se, että kuratointivalta on annettu tavallisille jyväskyläläisille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tiedotustilaisuus medialle tiistaina 14.2. klo 14&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Kulttuuriluotsien löytöjä -näyttelystä järjestetään medialle ennakkoon tiedotustilaisuus Holvin alagalleriassa, Kauppakatu 23, tiistaina 14.2. klo 14. Tilaisuudessa näyttelyn koonneet kulttuuriluotsit sekä museon oma väki kertovat juhlavuoden näyttelyn synnystä ja teosvalinnoista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ainutlaatuinen oppimisprosessi &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Keväällä 2011 museossa päätettiin kutsua kokoelmanäyttelyn suunnitteluun mukaan kuvataiteesta kiinnostuneet kulttuuriluotsit. Näyttelytyöryhmään on kuulunut kymmenkunta luotsia ja viisi taidemuseon työntekijää. Näyttelyn kokoaminen kaupungin 2000-luvun taidekokoelmasta on ollut mukana olleille oppimisprosessi, jollaisia on harvoin tarjolla. Kulttuuriluotsit ovat saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia taiteesta ja näyttelyn rakentamisesta ammattilaisten ohjauksessa. Museolle se on puolestaan tarjonnut uuden tavan koota näyttely ja tehdä museotyötä näkyväksi yleisölle. Luotsien ajatuksia prosessista löytyy kaupungin ykkösuutisesta &lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2012/0206"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/ykkonen/2012/0206&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/a&gt;Näyttelyn oheen kulttuuriluotsit ovat järjestäneet oheisohjelmaa, jonka avulla pyritään edistämään taiteen saavutettavuutta. Lisätietoja oheisohjelmasta: &lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2012/ag0212"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2012/ag0212&lt;/a&gt; . Kulttuuriluotseja voi myös pyytää kaveriksi näyttelyyn tai oheistapahtumiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Näyttely on kulttuuriluotsien uusi voimannäyttö&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jyväskylän kulttuuriluotsit innostavat ihmisiä hakeutumaan kulttuurielämysten pariin ja lähtevät pyynnöstä seuraksi museoihin, näyttelyihin, teatteriin, konsertteihin ja kirjastoon. Osa luotseista on halunnut syventää harrastustaan tanssiin, elokuvaan ja nykytaiteeseen sekä museotyöhön. Kulttuuriluotsit osallistuvat myös kulttuuritapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen vapaaehtoisina. Nyt esillä olevan juhlanäyttelyn kokoaminen oli kulttuuriluotseille uusi aluevaltaus ja osalle ensimmäinen kokemus kulttuuriluotsitoiminnasta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Avajaiset keskiviikkona 15.2. &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Kulttuuriluotsien löytöjä -näyttelyn kaikelle kansalle avoimia avajaisia vietetään 15.2. klo 18–20 Holvin alagalleriassa, Kauppakatu 23. Näyttely on avoinna 16.2.–22.4. tiistaista sunnuntaihin klo 11–18.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Kulttuuriluotsikoordinaattori&lt;br /&gt;
Hanne Laitinen&lt;br /&gt;
014 26 67218, 050 338 1114&lt;br /&gt;
hannemari.laitinen[at]jkl.fi&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Työryhmässä mukana olevia kulttuuriluotseja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Jorma Aaltonen, 050 552 4067&lt;br /&gt;
Katja Manner, 040 543 6175&lt;br /&gt;
Marita Riikonen, 040 060 2412&lt;br /&gt;
Pirkko Rissanen, 040 801 3686&lt;br /&gt;
Sirkku Suvikorpi, 040 861 7846&lt;br /&gt;
Harri Toikkanen, 041 434 0574&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51357?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51357?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 07 Feb 2012 15:08:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Baletin parhaat valloittavat</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-03T12:50:48
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Baletin parhaat valloittavat&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylä Sinfonian Baletin parhaita -konsertti alkaa 15.2. klo 19 Jyväskylän teatteritalossa. Aidon balettitunnelman takaavat ballerina Anna Korotysheva yhdessä Jyväskylän Tanssiopiston erikoiskoulutusryhmän opiskelijoiden kanssa. Anna Korotysheva on tanssinopettaja, koreografi ja tanssija, joka on luonut hienon uran mm. Mariinski-teatterissa (Kirovin baletissa). Nykyisin hän työskentelee Jyväskylän Tanssiopistolla opetusaineinaan klassinen baletti, karakteritanssi ja aikuisbaletti.Konsertin johtaa Patrick Gallois.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Konsertin ohjelmassa on tunnettuja tanssinumeroita eri aikakausilta. Jean-Baptiste Lullyn Gavotti tanssahdellaan barokin tyyliin, kun taas aitoromanttiset sävelet Pjotr Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä ja Joutsenlammesta lienevät jokaiselle tuttuja. Lisäksi kuullaan Frédéric Chopinin Valse brillante, Camille Saint-Saënsin iki-ihana Joutsen ja itävaltalaisen balettisäveltäjä Ludwig Minkusin musiikkia. Konsertin sinfonianumero edustaa venäläisromantiikkaa: Pjotr Tšaikovskin tummasävyinen viimeinen eli kuudes sinfonia kantaa oikeutetusti säveltäjän veljen ehdottamaa lisänimeä "Pateettinen".&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Liput 25/23/10 € Lippupisteestä &lt;a href="http://www.lippu.fi"&gt;http://www.lippu.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Konsertti on loppuun varattu, mutta mahdollisia lunastamattomia varauksia vapautuu myyntiin lauantaina 11.2.&lt;br /&gt;
Lue lisää &lt;a href="http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit/baletinparhaita"&gt;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit/baletinparhaita&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Anna Korotysheva &lt;a href="http://www.jyvaskylantanssiopisto.org/index.php?option=com_content&amp;amp;task=view&amp;amp;id=152&amp;amp;Itemid=72"&gt;http://www.jyvaskylantanssiopisto.org/index.php?option=com_content&amp;amp;task=view&amp;amp;id=152&amp;amp;Itemid=72&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Kuvapankkiin&amp;gt;kuvakorit&amp;gt;&amp;gt;sinfonia &lt;a href="http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do"&gt;http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. puh. 014 266 4167 tai 0400 640 109&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51283?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51283?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 03 Feb 2012 10:52:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Uusi verkkonäyttely kertoo suomalaisten perheiden talvipäivästä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-02T16:39:19
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Uusi verkkonäyttely kertoo suomalaisten perheiden talvipäivästä&lt;/h3&gt;&lt;h4&gt;Tasan vuosi sitten, 2.2.2011 dokumentoitiin 11 paikkakunnalla suomalaisen perheen talvipäivän kulku. Dokumentoinnissa kertyneestä aineistosta on tänään avattu siihen osallistuneiden museoiden yhteinen verkkonäyttely.&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Dokumentointi oli osa museoiden yhteistä ”Suomalainen talvipäivä” -hanketta. Siihen osallistuivat Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo, Keski-Suomen museo, Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Lahden historiallinen museo, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo, Nautelankosken museo (Lieto), Pohjois-Pohjanmaan museo, Satakunnan museo, Suomen kansallismuseo, Tampereen museot ja Turun museokeskus.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Museot tallensivat kokoelmiinsa monipuolisesti aineistoa eri puolilla Suomea asuvien ihmisten elämästä yhtenä talvisena keskiviikkopäivänä. Kohteina oli hämeenlinnalainen lapsiperhe, jyväskyläläinen opiskelijaperhe, kuopiolainen perhepäivähoitaja, lahtelainen palvelutalossa asuva vanhus, länsiuusmaalainen kalastajaperhe, lietolainen eläkeläispariskunta, oululaisen karjatilallisen perhe, porilainen eläkeläispariskunta, helsinkiläisen kansanedustajan perhe, tamperelainen IT-alalla työskentelevä pariskunta sekä turkulainen entinen telakkatyöläinen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/4f81e7de011711ab27a3ca75402ae83d9e659709.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Keski-Suomen museon tallennuskohteena jyväskyläläinen opiskelijaperhe&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museo valitsi tallennuskohteekseen Jyväskylän yliopistossa opiskelevan perheellisen opiskelijan – onhan Jyväskylä leimallisesti opiskelijakaupunki. Keskeinen teema tallennusprojektissa oli hahmottaa perhe-elämän ja asumisen erityispiirteitä Kortepohjan ylioppilaskylässä. Dokumentoinnin avulla pyrittiin tallentamaan opiskelun, työelämän, kotitöiden ja vapaa-ajan välistä suhdetta tämän päivän arjessa. Lisäksi kartoitettiin opiskelijan ja hänen perheensä harrastuksia, erilaisia sidosryhmiä ja verkostoja sekä lasten päivää päiväkodissa. Tarkastelun kohteena oli myös arjen esinemaailma. Päivän kuluessa perheenjäsenten arkea seurattiin kodin lisäksi muun muassa yliopiston kampuksella ja päiväkodissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän dokumentoinneissa syntynyt valokuva- ja havainnointiaineisto on laaja; yli 1000 valokuvaa, videoita, äänitetallenteita, 2½ tuntia haastattelua ja havainnointeja tehtiin klo 6.00 alkaen aina klo 23.00 saakka. Esinetallennuksen niukkuus - vain kolme esinettä - oli tietoinen linjaus. Nykyajan tallennusvastuujaon tavoitteena on minimoida esineistön päällekkäisyyksiä museoiden kesken. Keski-Suomen museon tallennuksen painopiste kohdistui lapsiperheen tärkeisiin esineisiin kuten kestovaippa ja pyykinkuivausteline. Dokumentointiaineisto on tallennettu Keski-Suomen museoon ja samalla aineisto liitetään TAKO-yhteistyön kautta syntyvään yhteisesti hallittuun ”Suomi- kokoelmaan”.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaikkien hankkeeseen osallistuneiden museoiden aineistosta koottu verkkonäyttely kuvaa suomalaista talvipäivää näiden esimerkkien valossa, kertoo millaista on elämä Suomessa keskellä talvea. ”Suomalainen talvipäivä” tarjoaa monia näkökulmia arkiseen keskiviikkoon aamulypsystä iltasatuun, työntekoon, kouluun ja harrastuksiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomalainen talvipäivä -dokumentoinnin Jyväskylässä toteuttivat amanuenssit Suvi Hänninen ja Pirjo Sojakka. Valokuvaajina toimivat Pekka Helin ja Liina Luumi. Verkkonäyttelyn ovat dokumentointiin osallistuneiden museoiden kanssa yhteistyössä toteuttaneet tutkija Anna-Reetta Rikala ja graafikko Joonas Ylitalo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näyttely on osoitteessa: &lt;a href="http://www.tako.nba.fi/suomalainentalvipaiva"&gt;&lt;b&gt;www.tako.nba.fi/suomalainentalvipaiva&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja talvipäivähankkeesta ja verkkonäyttelystä antavat museoamanuenssi Riitta Kela, puh. 040 761 5905, &lt;a href="mailto:riitta.kela@tampere.fi"&gt;riitta.kela(a)tampere.fi&lt;/a&gt;, kokoelmapäällikkö Sari Kainulainen, puh. 050 518 4594.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51256?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51256?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 02 Feb 2012 13:50:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pääkirjaston kokoustilat voi nyt varata netistä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-01T14:43:07
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Pääkirjaston kokoustilat varataan nyt netistä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Kaupunginkirjaston sähköiset palvelut laajenevat 1.2. alkaen tilavarausten tekemiseen netissä. Pyrkimyksenä on, että pääkirjaston kokoustilojen varaus tapahtuu jatkossa kokonaan sähköisesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pääkirjaston ensimmäisen kerroksen kokoustilat Minnansali, Pieni luentosali ja Kerhohuone 2 ovat varattavissa netistä. Kerhohuone 2 on noin kahdellekymmenelle henkilölle soveltuva kokoustila, joka oli aiemmin muussa käytössä ja siirtyi nyt vuokrattavaksi tilaksi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pääkirjaston tiloja on tähän saakka voinut varata soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjaston taloustoimistoon. Nyt tällä tavoin varataan ainoastaan pääkirjaston tutkijanhuoneet.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Käytössä monille ennestään tuttu ohjelma&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pääkirjaston tilat varataan samalla ohjelmalla, joka on ollut jo vuosien ajan käytössä kaupungin liikuntapalveluissa. Asiakas voi selata tilavarauksia ilman rekisteröitymistä, mutta varauspyynnön tekemiseen tarvitaan rekisteröityminen ja tunnukset.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tietoa vuokrattavista tiloista ja ohjeet sähköisen tilavarauksen tekemiseen:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/tilat"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/tilat&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoa:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Marja-Leena Lampinen&lt;br /&gt;
toimistosihteeri&lt;br /&gt;
Jyväskylän kaupunginkirjasto – &lt;br /&gt;
Keski-Suomen maakuntakirjasto&lt;br /&gt;
p. 040 513 1250&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto"&gt;www.jyvaskyla.fi/kirjasto&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51203?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51203?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 01 Feb 2012 11:44:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Huippuvierailuja Jyväskylän kaupunginteatterissa keväällä 2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-31T12:55:44
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatterissa huippuvierailuja kevätkauden ohjelmistossa&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin kevään 2012 omaa ohjelmistoa täydentävät kiinnostavat vierailut, jotka sisältävät niin nykytanssin, puheteatterin, stand up -komiikan kuin uuden sirkuksenkin huippunimiä. – Tanssitaiteen kärkinimet Tanssiteatteri MD ja Susanna Leinonen Company vierailevat suurella näyttämöllä. Puheteatterin huippua edustaa Rospuutto-ryhmän Sarasvatin hiekkaa ja KOM-teatterin Vadelmavenepakolainen. Stand up -komiikan taituri Ismo Leikola kertoo 10-vuotisen koomikkouransa parhaat jutut ja nykysirkus Circo Aereon Slapstick Sonata yhdistää taiteen eri muotoja toukokuussa suurella näyttämöllä, teatterinjohtaja Kari Arffman kertoo.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tanssiteatteri MD ja Susanna Leinonen Company tuovat nykytanssin tuulahduksen suurelle näyttämölle&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Anna-Elina Lyytikäisen ohjaus Burn auts on paitsi Lyytikäisen tanssiteatteridebyytti, myös ensimmäinen kerta, kun Tanssiteatteri MD:ssä vierailee teatteriohjaaja. &lt;b&gt;Burn auts&lt;/b&gt; ottaa mustan huumorin kautta näkökulmaa tämän ajan hektiseen elämään, jossa ihmiset palavat loppuun poukkoillessaan keskellä työn ja yksityiselämän paineita. Ilman valmista tekstiä valmistunut teos luo nykyteatterin ja nykytanssin mielenkiintoisen fuusion. Burn auts vierailee suurella näyttämöllä maanantaina 13.2.2012.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Suomalaisen nykytanssin kärkeen kuuluvan Susanna Leinonen Companyn &lt;b&gt;Sokea mieli&lt;/b&gt; tuo suurelle näyttämölle visuaalisesti vahvaa tanssitaidetta, jonka keskiössä loistaa Susanna Leinosen vahva ja persoonallinen liikekieli. Ryhmän 10-vuotisjuhlateos käsittelee ihmissuhteiden ristiriitoja, hellyyden ja aggressiivisuuden vaihtelua, ja vie katsojan Leinoselle tyypilliseen tapaan surrealistiseen ja unenomaiseen maailmaan. Sokea mieli nähdään tiistaina 24.4. suurella näyttämöllä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Puheteatterin huippuvieraina nähdään Rospuutto-ryhmän Sarasvatin hiekkaa ja KOM-teatterin Vadelmavenepakolainen&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rospuutto-ryhmä ry. on vuonna 2006 perustettu valtakunnallisesti kiertävä ammattiteatteriryhmä, jonka taiteellisena johtajana ja &lt;b&gt;Sarasvatin hiekkaa&lt;/b&gt; -esityksen ohjaajana toimii Hanna Kirjavainen. Sarasvatin hiekkaa -esityksessä eräänlainen kansanvalistusjoukko juoksee valtakuntaa ristiin rastiin esittämässä Risto Isomäen samannimistä ekologista trilleriä. Neljä tutkijaa; venäläinen, suomalainen, filippiiniläinen ja intialainen tekevät toisistaan tietämättä järkyttäviä havaintoja mannerjäätikön tilasta. Köysi ihmiskunnan kurkun ympärillä kiristyy sitä mukaa, kun tutkijoiden tutkimustiedon palaset lähenevät toisiaan. Eurooppaa uhkaa megatsunami. Mutta ehtivätkö tiedemiehet varoittaa ajoissa? Ja vaikka ehtisivätkin, onko Eurooppa valmis ottamaan tietoa vastaan? Sarasvatin hiekkaa kiertää Suomen ammattiteattereita keväällä 2012 TEKIJÄ-hankkeen puitteissa. Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä esitys nähdään maanantaina 12.3.2012.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
– KOM-teatterin vierailua Jyväskylässä voisi kutsua jo perinteeksi. Tällä kertaa nähdään Miika Nousiaisen kirjoittama &lt;b&gt;Vadelmavenepakolainen.&lt;/b&gt; Se on hillitön komedia suomalaisesta miehestä joka haluaa vapaaehtoisesti tulla ruotsalaiseksi, Arffman sanoo. Tällä hetkellä loppuunvarattu Vadelmavenepakolainen nähdään suurella näyttämöllä 21.5. – Kannattaa kysellä peruutuspaikkoja lähempänä esitystä, markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi vinkkaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kansainvälistä mainetta niittänyt nykysirkusryhmä Circo Aereo ja Ismo Leikolan juhlashow nähdään suurella näyttämöllä toukokuussa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ismo Leikola kertoo 10-vuotiaan koomikkouransa parhaat jutut ja raottaa verhoa omaan elämäänsä, uraansa ja outoihin kohtaamisiin &lt;b&gt;Ismo Leikola kertoo enemmän kuin tuhat sanaa&lt;/b&gt; -juhlashowssa 24.5. suurella näyttämöllä. Silloin selviää, millaista on koomikon elämä Suomessa – niin ja ulkomaillakin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Circo Aereo on Suomesta lähtöisin oleva kansainvälinen nykysirkusryhmä ja heidän esittämänsä &lt;b&gt;Slapstick Sonata&lt;/b&gt; on yhdistelmä Mozartin sonaatteja ja slapstick-huumoria mykkäelokuvien ajalta, joka tuo kirjaimellisesti korkean ja matalan kulttuurin törmäyskurssille. Visuaalinen runous kohtaa fyysisen komedian ja nykysirkusilmaisun. Tuloksena on vapaasti niin klassismin oopperaan kuin mykkäkomedioihinkin viittaava ilma-akrobatian, klovnerian, tanssin, live-musiikin ja teatterin rajoja rikkova, uudenmallinen sonaatti. – Circo Aereon rajoja rikkova ja ennakkoluuloton tapa lähestyä esittävän taiteen eri muotoja lumoaa ja hämmästyttää katsojansa ympäri maailmaa. Yhteistuottajana tässä esityksessä toimivat Cirko – uuden sirkuksen keskus, Prague National Theatre (CZ) ja Suomen Kansallisteatteri, Kari Arffman kertoo. Slapstick Sonata vierailee suurella näyttämöllä 26. ja 27.5.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Kuvia esityksistä:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51170?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51170?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 31 Jan 2012 11:09:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>33 Variaatiolla suomalainen kantaesitys Jyväskylän kaupunginteatterissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-30T12:13:35
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;33 Variaatiota suomalaisena kantaesityksenä Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Amerikkalaisen Moisés Kaufmanin palkittu maailmanmenestysnäytelmä 33 Variaatiota saa suomalaisen kantaesityksensä Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 28.1.2012. Uutuusnäytelmä kertoo kahteen eri aikakauteen sijoittuvan tarinan, joka vie meidät elämysmatkalle musiikin, nerouden, intohimon ja kauneuden pariin. Pääosassa vierailee Sinikka Sokka, joka esittää Beethoveniin perehtynyttä musiikkitieteilijä Katherine Brandtia. Suomalaisen kantaesityksen ohjaa Timo Rissanen, joka on myös suomentanut tekstin. Beethovenin osassa taituroi Jouni Innilä.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Historia ja nykypäivä kohtaavat näyttämöllä&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kriitikot ovat valinneet 33 Variaatiota -näytelmän parhaaksi amerikkalaiseksi näytelmäksi vuonna 2008. Broadwaylla teos sai ensi-iltansa keväällä v. 2009, jolloin pääroolissa nähtiin Jane Fonda. – Näytelmän loistavasta rakenteesta ja juonikuviosta kertoo se, miten kirjailija Kaufman taitavasti kuljettaa kahta eri aikakautta rinnan ja tuo historian ja nykypäivän ihmiset yhdessä samaan aikaan näyttämölle. Teksti on taitavasti kirjoitettu, se sisältää hyvää draamaa, sopivassa suhteessa komiikkaa, hienot roolit kaikille seitsemälle näyttelijälle, kertoo ohjaaja Timo Rissanen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Näytelmän lisäksi katsoja kokee myös konsertin&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näytelmän keskiössä ovat Ludvig van Beethoven ja tutkija Katherine Brandt, joka haluaa selvittää miksi säveltäjämestari uhraa aikaansa Diabellin mitättömäksi luokitellulle valssille säveltäen siitä jopa 33 variaatiota. Teatterikatsoja saa nauttia esityksessä myös Beethovenin upeasta variaatio-sarjasta, kun pianisti Katariina Liimatainen tulkitsee tätä maineikasta teosta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Esityksen ohjaa ja sen on suomentanut &lt;b&gt;Timo Rissanen&lt;/b&gt; (vier.). Sen lavastaa &lt;b&gt;Karmo Mende&lt;/b&gt; (vier.) ja puvustaa &lt;b&gt;Merja Levo.&lt;/b&gt; Videot ja projisoinnit on suunnitellut &lt;b&gt;Tuukka Toijanniemi&lt;/b&gt; ja valot &lt;b&gt;Japo Granlund.&lt;/b&gt; Koreografiasta vastaa &lt;b&gt;Osku Heiskanen&lt;/b&gt; (vier.). Musiikkitieteilijä Katherine Brandtin roolissa nähdään &lt;b&gt;Sinikka Sokka&lt;/b&gt; (vier.), Clara Brandt, hänen tyttärensä on &lt;b&gt;Maiju Saarinen&lt;/b&gt;. Säveltäjä Ludvig Van Beethovenia esittää &lt;b&gt;Jouni Innilä&lt;/b&gt; ja hänen sihteerinään Anton Schindlerinä nähdään &lt;b&gt;Markus Virtanen&lt;/b&gt;. Musiikkikustantaja Anton Diabelli on &lt;b&gt;Jorma Böök&lt;/b&gt;, hoitaja Mike Clarkina nähdään &lt;b&gt;Hiski Grönstrand&lt;/b&gt; ja kirjastonhoitaja Tri Gertrude Ladenburgerina &lt;b&gt;Hanna Liinoja.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
ohjaaja Timo Rissanen, p. 040 547 4046&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ennakkotraileri:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.youtube.com/watch?v=KvfGPz7EXFQ"&gt;http://www.youtube.com/watch?v=KvfGPz7EXFQ&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;33 Variaatiota kuvat:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#33Variaatiota"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#33Variaatiota&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51134?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51134?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 30 Jan 2012 10:19:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>80-vuotias Keski-Suomen museo!</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-02-02T11:40:59
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;80-vuotias Keski-Suomen museo&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Keski-Suomen museon avaamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 80 vuotta! &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Ruusupuistossa sijaitseva &lt;/span&gt;Keski-Suomen museo on kulttuurihistoriallinen museo, &lt;span&gt;joka toimii Keski-Suomen alueen maakuntamuseona sekä Jyväskylän kaupunginmuseona&lt;/span&gt;&lt;span&gt;. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Museo &lt;/span&gt;&lt;span&gt;harjoittaa alansa tutkimusta, tallentamista&lt;/span&gt; ja &lt;span&gt;opetusta sekä&lt;/span&gt; huolehtii alueensa rakennuskulttuurin ja kulttuuriympäristön tutkimisesta ja inventoinneista. Keski-Suomen &lt;span&gt;museossa vieraileva &lt;/span&gt;voi löytää juurensa, palata muistoissa menneeseen aikaan, oppia tai viihtyä muuten vain!&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;&lt;span&gt;Pieni katsaus museon &lt;/span&gt;&lt;span&gt;menneeseen&lt;/span&gt;&lt;/h4&gt;&lt;h5&gt;&lt;span&gt;Museon ensimmäiset vuosikymmenet&lt;/span&gt;&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Keski-Suomen museon toiminta alkoi vuonna 1932, jolloin museo avattiin vuotta aiemmin perustetun Keski-Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Museoyhdistyksen &lt;/span&gt;päämääränä oli jo alusta alkaen saada Keski-Suomen alueelle maakuntamuseo. Cygnaeuksenkatu 9:ssä &lt;span&gt;toimintansa aloittaneessa K&lt;/span&gt;eski-Suomen museossa esiteltiin kansatieteellisiä kokoelmia ryhmiteltyinä teemoittain naisten töihin ja miesten töihin liittyviin aihepiireihin. Aluksi museon kokoelmat karttuivat Jyväskylässä ja lähiympäristössä kiertäneiden asiamiesten työn tuloksena ja muutaman lahjoituksen avulla. Vähitellen keruutyö ulotettiin Jyväskylän alueelta myös maakunnan reuna-alueille. Kulttuuriympäristöön liittyvä dokumentointi käynnistyi yhtä aikaa museon esinekokoelmien tallennuksen kanssa. Museon valokuva-arkisto perustettiin vuonna 1936.&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;&lt;span&gt;Haave toteutuu!&lt;/span&gt;&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Haave kunnollisesta museorakennuksesta toteutui&lt;span&gt;,&lt;/span&gt; kun Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui 1961 Ruusupuistoon. Ensimmäistä kertaa historiansa aikana museo sai käyttöönsä asianmukaiset säilytys-, näyttely- ja työtilat. Kokoelmia esiteltiin ”kansatieteellisessä ja kulttuurihistoriallisessa” perusnäyttelyssä sekä vaihtuvissa näyttelyissä. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/1f68e50afeee8768119c46b012c3d6b6a510343d.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;&lt;span&gt;Omistajavaihdos ja virallisesti maakuntamuseoksi&lt;/span&gt;&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museosta tuli virallisesti maakuntamuseo 1.3.1980. Seuraavana vuonna museo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyi Jyväskylän kaupungille, joka luovutussopimuksen mukaisesti sitoutui ylläpitämään Keski-Suomen museota ja turvaamaan museon kehittämiseen tarvittavat resurssit. Myös Lyseorakennuksessa sijaitseva Jyväskylän lyseon museo, jonka kokoelman luetteloinnin ja museosuunnitelman Keski-Suomen museo oli tehnyt, siirtyi tuolloin osaksi Keski-Suomen museota.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8172eb9ca51e7f7c090a8fe4f6f00684b09ea155.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;Juhlavuoteen liittyen:&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;» Keski-Suomen museon julkisivu valaistaan 1.-3.2&lt;/span&gt;&lt;span&gt;. &lt;/span&gt;&lt;/b&gt;&lt;span&gt;Alvar Aallon syntymäpäivän ja Keski-Suomen museon 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tavoitteena on rakennusta kunnioittava, valkoisen valon eri värilämpötiloja hyödyntävä valaistus, joka tuo iloa pimeään vuodenaikaan ja toimii samalla esimerkkinä kyseisen rakennuksen julkisivuvalaistuksesta. Valaistuksen suunnittelee valaistussuunnittelija Annukka Larsen.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Valon päivän 3.2. aikoihin järjestetään Jyväskylässä erilaisia tapahtumia niin valoalan ammattilaisille kuin kaupungin asukkaillekin. &lt;/span&gt;&lt;span&gt;Lisätietoa Valon päivän tapahtumista löydät &lt;a title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025" href="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025"&gt;&lt;span title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025"&gt;täältä »&lt;/span&gt;&lt;span title="http://www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/1/51025"&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;span&gt;» &lt;/span&gt;Keski-Suomen museo juhlistaa kahdeksaa vuosikymmentään 9.6. avautuvalla kesänäyttelyllään Jyväskylän tunnusmerkit. &lt;/b&gt;Näyttely pyrkii esittelemään Jyväskylää sen ulkopuolelta nähtynä, sitä kuvaa, joka ulkopuolisille on Jyväskylästä eri aikoina muodostunut. Minkälaisia hyviä tai vaikkapa huonojakin uutisia Jyväskylään on eri aikoina liitetty tai mitkä jyväskyläläistuotteet ovat tehneet kaupunkia tunnetuksi. Jyväskylän Lyseon perustaminen, kaupungin suomalaisuusmaine, laulujuhlat ja aseteollisuus olivat myönteisiä viitteitä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Mutta kuinka on suhtauduttu huonoa mainetta levittäneisiin punaiseksi väitetyn Jyväskylän Kesän skandaaleihin, kaupungin sotkuiseen liikennehistoriaan, kohujuttuihin kaatopaikasta kaupungin keskustassa tai Kettusen erorahajupakkaan. Näyttely pohtii myös sitä kuka julkisuuden henkilö on tunnistettu tai tunnistetaan jyväskyläläiseksi. Tiedetäänkö vaikkapa Alvar Aalto, Aimo Lahti, Pauli Aapeli Janhonen tai Matti Nykänen jyväskyläläiseksi?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Juhlavuotta jatkaa syyskuussa avautuva taidemaalari Urho Lehtisen 125-vuotisjuhlanäyttely.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51091?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51091?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 27 Jan 2012 13:21:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pääkirjaston asiakaspysäköintiin muutoksia 1.2. alkaen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-27T13:10:29
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Pääkirjaston asiakaspysäköintiin muutoksia 1.2. alkaen&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Asiakkaiden parkkipaikkoihin Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston piha-alueilla on tullut muutoksia tämän vuoden alusta alkaen. Tammikuu on siirtymäaikaa uuteen käytäntöön, mutta helmikuun alusta lähtien pysäköinninvalvonta alkaa sakottaa virheellisestä pysäköinnistä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Cygnaeuksenkadun puoleinen, kirjaston takana sijaitseva ylätasanne on nyt kokonaan pois asiakaskäytöstä. Pääkirjaston asiakkaille tarkoitetut, kolmen tunnin kiekolliset parkkipaikat sijaitsevat Vapaudenkadun puoleisella sisäpihalla lukuun ottamatta kahta invalidipaikkaa, jotka ovat Cygnaeuksenkadun puoleisella huoltoväylällä kirjaston oven edessä. Huoltoväylän muut kuin edellä mainitut invalidipaikat eivät ole kirjaston hallinnoimia. Vapaudenkadun sisäpihalla kolme pysäköintipaikkaa on varattu henkilökunnan käyttöön ja muu alue on tarkoitettu asiakkaiden autoille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pääkirjaston läheisyydessä Cygnaeuksenkadun ja Hannikaisenkadun varrella on maksullisia pysäköintipaikkoja. Viime joulun alla avattu P-Cygnaeus-parkkitalo sijaitsee lähellä pääkirjastoa osoitteessa Vapaudenkatu 35.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
Lisätietoa:&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupunginkirjasto&lt;br /&gt;
Kirjastotoimen apulaisjohtaja&lt;br /&gt;
Seija Laitinen-Kuisma&lt;br /&gt;
p. 014 266 4095&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto"&gt;www.jyvaskyla.fi/kirjasto&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51083?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51083?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 27 Jan 2012 11:01:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Lentävä matto vie lapset musiikkimatkalle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-26T13:32:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Lentävä matto vie lapset musiikkimatkalle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylä Sinfonian konsertit 7. ja 8.2. vievät kuulijat lastenlaulujen siivittäminä maailmanympärysmatkalle. Jussi Rasinkankaan säveltämä, Juhani Konolan ja Matti Laasosen sanoittama ja Petri Juutilaisen sovittama musiikkiteos esitetään nyt ensi kertaa Jyväskylässä. Kapellimestarina ja ullakolta löytyvän lentävän maton henkenä toimii Petri Juutilainen ja kuorona Kypärämäen musiikkiluokkien kuoro, jonka on valmentanut Liisa Suokivi. Konsertin solisti- ja puherooleissa kuullaan kuoron jäseniä. Konsertit alkavat klo 18 Jyväskylän teatteritalossa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lentävää mattoa on esitetty jo aikaisemmin yhdessä monen muun kaupunginorkesterin kanssa mm. Joensuussa, Oulussa ja Tampereella. Konsertti on juonellinen kokonaisuus, jossa esitellään sinfoniaorkesterin ja lapsikuoron äänimaailmaa. Lapsilla on siinä keskeinen rooli, mikä tekee musiikkiproduktiosta erilaisen verrattuna perinteisiin lastenkonsertteihin. Sävellyksiä on 13 ja niiden sekä lentävän maton ja kartan avulla kierretään vajaassa tunnissa koko maapallo. Lentävä matto liitelee niin Islannin tulivuorilla, Meksikossa, Rio de Janeiron eläinkarnevaaleilla, Etelänavalla, Afrikassa kuin Japanissakin. Konsertin ikäsuositus on 4-11-vuotiaat.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Liput 10 €, S-Etukortilla 8 € Lippupisteestä &lt;a href="http://www.lippu.fi"&gt;http://www.lippu.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lue lisää &lt;a href="http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit/lentavamatto"&gt;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit/lentavamatto&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Kuvapankkiin&amp;gt;kuvakorit&amp;gt;&amp;gt;sinfonia &lt;a href="http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do"&gt;http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. puh. 014 266 4167 tai 0400 640 109&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51075?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51075?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 26 Jan 2012 11:33:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kirsi Tapper – hevosen ja ihmisen arkipäivää Jyväskylän taidemuseon Holvissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-26T12:57:36
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Kirsi Tapper – hevosen ja ihmisen arkipäivää Jyväskylän taidemuseon Holvissa&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;3.2.–22.4.2012&lt;br /&gt;
Kirsi Tapper&lt;br /&gt;
Puuveistoksia&lt;br /&gt;
Jyväskylän taidemuseon Holvi&lt;br /&gt;
Kauppakatu 23&lt;br /&gt;
ti–su klo 11–18&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Avajaiset perjantaina 3.2. klo 18–20&lt;br /&gt;&lt;b&gt;&lt;br /&gt;
Tiedotustilaisuus viestimien edustajille torstaina 2.2. klo 14. Kirsi Tapper on paikalla tilaisuudessa.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/0a9621630f1ef3de9ab95444280a63dfb70b06e1.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/b&gt;Pienet hevoset -sarjasta, 2012, kuva Terjo Kiljunen&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Puukko on Kirsi Tapperin työväline ja veistostensa materiaalina hän käyttää puuta. Taidesuvun perinteitä jatkava kuvanveistäjä asuu ja työskentelee Jyväskylässä, mutta kesät hän viettää Saarijärven Tarvaalassa Tapperien sukutilalla. Maaseudun ja luonnon kunnioitus kulkee punaisena lankana hänen tuotannossaan. Aiheet hän löytää tavallisesta elämänmenosta, jota siivittävät huumori ja arkiviisaus. 2000-luvulla Tapper on tullut tunnetuksi hevosveistoksistaan, joiden työstäminen sai alkunsa oman hevosen kaipuusta. Nykyään Tapper on Madonna-hevosen onnellinen omistaja ja myöntää hevoshulluuden näkyvän teoksissaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Holvissa on esillä sekä hevosia että hevosen ja ihmisen arkipäivään liittyviä teoksia. Kirsi Tapperin tyyli on muuttanut muotoaan vuosien saatossa: tarkasti jäljentävästä kuvauksesta hän on siirtynyt pelkistetympään muotoon. Jotkut hänen hevosistaan ovat leikkikalumaisen kömpelöitä. Tapperia ovatkin innoittaneet Pariisin kirpputoreilla näkemänsä leluhevoset, joiden ajan ja leikin kuluttaman pinnan hän on halunnut sisällyttää omiin veistoksiinsa. Tapperin hevoset tuovatkin mieleen vanhat puiset keinuhevoset. Arkipäivään liittyviä teoksia ovat muun muassa puusta veistetyt ponipeitto ja yksityiskohtaiset, todellisuutta vastaavat valjaat sekä polkupyörät.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Kirsi Tapper on kutsunut teoksiaan puusta veistetyiksi kuviksi. Hänen puiset kuvansa syntyvät usein sanallisen oivalluksen kautta, jolloin teoksen nimi on olemassa jo ennen sen luomista. Joskus työprosessi etenee toisinpäin eli nimi löytyy vasta teoksen valmistuttua. Tapperilla ei ole myöskään tapana luonnostella etukäteen, jolloin lopputulos saattaa olla tekijällekin yllätys.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Kirsi Tapper (s.1959) on valmistunut 1978 tuotesuunnittelevaksi ompelijaksi Kuopion koti- ja taideteollisesta oppilaitoksesta. Lisäksi hän on valmistunut 1981 graafiseksi suunnittelijaksi Lahden taideteollisesta oppilaitoksesta. Tapperilla on ollut monia yksityis- sekä yhteisnäyttelyitä, viimeisimmät Espoon modernin taiteen museo EMMASSA (2008), Saarijärven museossa (2009) ja Galleria Beckerissä (2010). Hän on taidemaalariliiton, Jyväskylän Taiteilijaseuran ja Keski-Suomen Kirjailijat -yhdistyksen jäsen. Lisäksi hän on kirjoittanut ja kuvittanut lasten satukirjoja sekä opettanut kuvataidetta taidekouluissa.&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näyttelyä ovat tukeneet Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto, Taiteen keskustoimikunta.&lt;/p&gt;&lt;blockquote&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Näyttelyohjelma&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;pe 24.2. klo 16.30–17.30 &lt;br /&gt;
Teehetki Kirsi Tapperin kanssa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
to 22.3. klo 15–17 &lt;br /&gt;
Keppihevoskurssi Kirsi Tapperin ohjauksessa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
pe 23.3. klo 14–15&lt;br /&gt;
Harri Tapper esittelee näyttelyn&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
la 24.3. klo 13–15 &lt;br /&gt;
Keppariesteratsastusta Kirkkopuistossa, kilpailun tuomarina hevosalan yrittäjä Laura Jääskeläinen&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
pe 30.3. klo 16.30–17.30 &lt;br /&gt;
Draamaopastus, Laura Annala, keppihevonen &amp;amp; co&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
to 12.4. klo 14–15 &lt;br /&gt;
Senioreille: Kirsi Tapper esittelee näyttelyn&lt;/p&gt;&lt;/blockquote&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Kirsi Tapper, puh. 050 336 7495, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@saunalahti.fi"&gt;etunimi.sukunimi@saunalahti.fi&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 542 0527, &lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jkl.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51047?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51047?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 25 Jan 2012 14:13:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Jyväskylä Sinfonian uutuuslevyllä on Ignaz Pleyelin musiikkia</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-23T14:55:29
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylä Sinfonian uutuuslevyllä on Ignaz Pleyelin musiikkia&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Patrick Gallois’n johtaman Jyväskylä Sinfonian uusin levy sisältää Ignaz Pleyelin (1757–1831) kaksi sinfoniaa sekä huilukonserton, jossa solistina soittaa Patrick Gallois. Naxos-levy-yhtiön kustantama äänite on levytetty tammikuussa 2010 Suolahtisalissa, ja se on 14. tälle levy-yhtiölle julkaistu äänite.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Itävallassa vuonna 1757 syntynyt Ignaz Pleyel tuli tunnetuksi niin säveltäjänä, musiikkikustantajana kuin pianonvalmistajanakin. Hänen monipuolisuutensa osoittautui tärkeäksi selviytymiskeinoksi Ranskan vallankumouksen ja sen veristen jälkimaininkien vuosina. Elämällä rauhallisemman ajanjakson aikana Pleyel olisi saattanut jatkaa sävellystyötään vanhemmaksikin, mutta hänen perintönsä musiikkimaailmalle olisi tuskin ollut yhtä suuri. Pleyelin menestyminen instrumentaalimusiikin säveltäjänä ei ole mikään yllätys ottaen huomioon hänen opettajansa Joseph Haydnin. Neljä vuotta Haydnin oppilaana takasivat Pleyelille monipuoliset kyvyt toimia niin säveltäjänä kuin kapellimestarinakin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Levyllä kuultavat teokset edustavat kahta erilaista ajanjaksoa säveltäjän elämässä. Pleyel sävelsi B- ja G-duuri -sinfoniat 1780-luvulla ollessaan tuotteliaimmillaan, kun taas huilukonsertto vuodelta 1797 edusti aikaa, jolloin hän oli yhä enemmän ja enemmän syventymässä aloittelevan kustannusyhtiönsä toimintaan. Näiden kahden ajanjakson väliin jäi tumma varjo Ranskan vallankumouksesta, josta Pleyel onnekkaasti selvisi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.fg-naxos.fi/ajankohtaista.asp?p=30"&gt;http://www.fg-naxos.fi/ajankohtaista.asp?p=30&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.naxos.com/catalogue/item.asp?item_code=8.572550"&gt;http://www.naxos.com/catalogue/item.asp?item_code=8.572550&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Jyväskylä Sinfonian levytykset &lt;a href="http://www.jyvaskylasinfonia.fi/levytykset"&gt;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/levytykset&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. (014) 266 4167 tai 0400 640 109&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51009?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/51009?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 23 Jan 2012 12:57:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kulttuuripalvelut muuttaa 3.2. Matarankadulle</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-23T10:34:18
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Kulttuuripalvelut muuttaa 3.2. Matarankadulle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Kulttuuripalvelut muuttaa helmikuun alussa Tietotalosta Tourulaan, Yleisradion entisiin toimitiloihin. &lt;b&gt;Kulttuuripalvelujen uusi osoite on 6.2. alkaen Matarankatu 6&lt;/b&gt;, tilat sijaitsevat rakennuksen toisessa kerroksessa. Varsinainen muuttopäivä on perjantaina 3.2., jolloin toimistomme on suljettu.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tietotalosta Matarankadulle siirtyvät kulttuurijohtaja Mari Aholainen, hallintosihteeri Sirpa Keturi, kulttuurituottaja Milka Manerus, kulttuurituottaja Maria Poikonen ja kulttuurisihteeri Pirjo Piispanen sekä Kulttuuriaitasta koordinaattori Marjo Tiainen-Niemistö, suunnittelija Johanna Rossi ja kulttuuriyhdysopettaja Paula Ohranen. Kulttuuriluotsi-koordinaattori Hanne Laitinen muuttaa Matarankadulle 5.3.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kulttuuripalvelujen uusi osoite:&lt;br /&gt;
Jyväskylän kaupunki&lt;br /&gt;
Kulttuuripalvelut&lt;br /&gt;
Käyntiosoite: Matarankatu 6&lt;br /&gt;
Postiosoite: PL 341, 40100 Jyväskylä&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;kulttuurijohtaja Mari Aholainen&lt;br /&gt;
p. 014 266 4040&lt;br /&gt;
mari.aholainen(at)jkl.fi&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50961?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50961?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 23 Jan 2012 08:36:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys valmistui</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-19T16:23:10
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys valmistui&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/a7bc4b34c866d3fe2ef1d28bf3f17b4dc2dc74c4.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museossa valmistui vuoden 2011 lopulla Keskisuomalainen ruokakulttuuri -selvitys, joka tehtiin Pro Ruokakulttuuri -kehittämishankkeen toimeksiannosta. Selvityksen tarkoituksena oli todentaa keskisuomalaisen ruokakulttuurin muutosta erityisesti sodan jälkeisenä aikana sekä kartoittaa nykypäivän tilannetta. Selvityksessä raportoidaan muun muassa internetissä syksyllä 2011 toteutetun Keskisuomalaiset ruokailutottumukset -kyselyn keskeisemmät tulokset.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pro Ruokakulttuuri -hanke on elinkeinon kehittämishanke, jossa yleistä elinkeinon kehittämistyötä toteutetaan painopisteenä ruokakulttuurin edistäminen. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta ja palvelut -yksikkö ja rahoituksesta Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseutuosasto. Valmis raportti liitteineen löytyy Ruokacentrian sivuilta &lt;a href="http://www.ruokacentria.com/index.php/pro-ruokakulttuuri/ajankohtaista"&gt;&lt;b&gt;www.ruokacentria.com&lt;/b&gt;&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
Projektipäällikkö Leena Pölkki, 050 401 1894, &lt;a href="mailto:leena.polkki@jamk.fi"&gt;leena.polkki(a)jamk.fi&lt;/a&gt;, Jyväskylän ammattikorkeakoulu tai&lt;br /&gt;
tutkimuksen toteuttaja projektitutkija Sanna Tarnanen, 014 266 4359/ 050 311 8883, &lt;a href="mailto:sanna.tarnanen@jkl.fi"&gt;sanna.tarnanen(a)jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50876?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50876?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 19 Jan 2012 14:12:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Voittamattomat-esityskooste ensi-illassa 26.1. Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-19T14:39:15
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Nuori teatterisukupolvi kertoo tästä ajasta Voittamattomat-näytelmäkokonaisuuden välityksellä Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Taidekorkeakoulujen ja Jyväskylän kaupunginteatterin välinen yhteistyö synnytti Voittamattomat -näytelmäkokonaisuuden pienelle näyttämölle. Kolme pienoisnäytelmää Girls Just Wanna Have Fun, Ternimaitokeisari ja Tyhjyys saavat kantaesityksensä torstaina 26.1.2012.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Kolme kantaesitettävää pienoisnäytelmää kulkevat tiukasti kiinni tässä ajassa&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Girls Just Wanna Have Fun&lt;/b&gt; on &lt;b&gt;Jussi Moilan&lt;/b&gt; kirjoittama musta komedia epätoivoisten, vihaisten naisten kostosta. – Olen käsitellyt omissa töissäni väkivaltaa, henkistä ja fyysistä, itseen kohdistuvaa, kahden välistä sekä ryhmässä tapahtuvaa. Tämä näytelmä on jatkumoa näille esityksille. Sen henkilöt eivät ole sankareita, vaikka itse niin kuvittelevat. He ovat sekä kuningattaria että hirviöitä. Se on huvittavaa ja kauhistuttavaa samaan aikaan, ohjaaja &lt;b&gt;Sini Pesonen&lt;/b&gt; kertoo. Rooleissa &lt;b&gt;Henri Halkola, Jouni Salo, Hannu Hiltunen, Julia Kärnä, Piia Mannisenmäki &lt;/b&gt;ja &lt;b&gt;Salli Suvalo.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ternimaitokeisari &lt;/b&gt;perustuu liikemies ja kohujulkkis Petteri Jussilan traagiseen elämään. – Nähtyäni Jussilasta tehdyn dokumentin ajattelin, että tämä tyyppi pitää saada joskus näyttämölle. Näytelmässä kuolleista noussut ternimaitokeisari luennoi verkostomarkkinointipuheiden tyylillä siitä, miten tässä ajassa kannatta elää, tekstin kirjoittaja ja ohjaaja &lt;b&gt;Sakari Hokkanen&lt;/b&gt; sanoo. Nimiroolissa nähdään &lt;b&gt;Hannu Lintukoski&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Tyhjyyden &lt;/b&gt;kirjoittaja ja ohjaaja &lt;b&gt;Juhana von Bagh&lt;/b&gt; kertoo näytelmän teeman, tyhjyyden, pyörineen ajatuksissa jo kymmenen vuotta. Työtapa näytelmän tekemisessä on ollut aihelähtöinen ja prosessiin tukeutuva. Rooleissa nähdään &lt;b&gt;Jouni Salo, Anneli Karppinen, Maritta Viitamäki, Salli Suvalo, Julia Kärnä, Henri Halkola, Piia Mannisenmäki, Hannu Hiltunen &lt;/b&gt;ja&lt;b&gt; Hannu Lintukoski.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Voittamattomien suunnittelutyöryhmään ohjaajien lisäksi kuuluvat esitysdramaturgi &lt;b&gt;Asta Honkamaa&lt;/b&gt; (TeaK), lavastaja ja pukusuunnittelija &lt;b&gt;Laura Dammert &lt;/b&gt;(TaiK), valo- ja videosuunnittelija &lt;b&gt;Ina Niemelä&lt;/b&gt; (VÄS) ja äänisuunnittelija &lt;b&gt;Pauli Riikonen&lt;/b&gt; (vier.)&lt;/p&gt;&lt;p&gt;HUOM! Voittamattomat -esityskokonaisuutta ei sisältönsä vuoksi suositella alle 16-vuotiaille!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Voittamattomat on jatkumoa Pienten esitysten festivaalille&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Syksyllä 2009 käynnistynyt yhteistyö Teatterikorkeakoulun ja Jyväskylän kaupunginteatterin välillä synnytti Pienten esitysten festivaalin teatterin henkilökunnan ja neljän TeaK:n ohjaajaopiskelijan voimin. Yhteistyö mahdollisti kontaktin nuorten ohjaajaopiskelijoiden ja suuren laitosteatterin välillä. Onnistunut yhteistyö sai jatkoa, kun silloinen teatterinjohtaja Anssi Valtonen kutsui keväällä 2011 ohjaaja- ja dramaturgiopiskelijoita tekemään Voittamattomat -näytelmäkokonaisuuden talon pienelle näyttämölle. Talon näyttelijöille se soisi mahdollisuuden työskennellä nuoren teatterisukupolven ohjaajien kanssa uusien esitystekstien inspiroimana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Joulukuun 2011 alusta teatterinjohtaja toiminut Kari Arffman on ollut kiinnostuneena mukana seuraamassa produktion harjoitusten etenemistä. – Teatterin tulevaisuuden kannalta koen tärkeäksi yhteistyön Jyväskylän kaupunginteatterin ja taidekorkeakoulujen välillä. Yhteistyön kautta on mahdollisuus kokeilla erilaisia toiminta- ja tuotantotapoja esityksen valmistamisprosessissa. On uskallettava tutkia ennakkoluulottomasti uusia työskentelytapoja, muotoja ja nuoria itseään kiinnostavia ajassa liikkuvia aiheita. Yhteistyössä ammattilaiset, vastavalmistuneet ja valmistumassa olevat teatterintekijät rikastuttavat toistensa työskentelyä ja tätä kautta palvelevat myös yleisöä ja koko taidemuotoa. Mielellämme jatkamme tällaista yhteistyötä Kari Arffman summaa ajatuksiaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
ohjaaja Sini Pesonen, Girls Just Wanna Have Fun, p. 040 778 0134&lt;br /&gt;
ohjaaja Sakari Hokkanen, Ternimaitokeisari, p. 040 521 0641&lt;br /&gt;
ohjaaja Juhan von Bagh, Tyhjyys, p. 050 351 6815&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p (014) 266 4174, 0503407293&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuvia&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Voittamattomat"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Voittamattomat&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50865?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50865?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 19 Jan 2012 12:45:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Keski-Suomen moderni rakennusperintö inventoidaan perusteellisesti</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-24T07:38:31
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;&lt;span&gt;Keski-Suomen moderni rakennusperintö inventoidaan perusteellisesti&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8ab750c6b247dbb5fcc40101eee8372d44450a2c.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Keski-Suomen museo johtaa Suomen ensimmäistä laajaa maakunnallista selvitystä&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museossa Jyväskylässä on käynnistynyt vuoden 2012 alusta maakunnallinen modernin rakennusperinnön inventointihanke. Rakennustutkija Päivi Andersson kertoo, että ennen näkemättömän laajan kolmevuotisen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Keski-Suomen kaikkien kuntien vuoden 1945 jälkeen valmistunut rakennusperintö aina 2000-luvulle saakka. Inventointi tuottaa uutta tietoa maakunnalle ja kullekin paikkakunnalle ominaisesta rakennusperinnöstä, sen rakennushistoriallisista, rakennustaiteellisista, kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista arvoista. Inventoinnissa kumppaneina ja rahoittajina ovat kunnat ja Keski-Suomen liitto. Yhteistyötä tehdään myös Museoviraston Rakennettu hyvinvointi -tutkimushankkeen kanssa. Työ tuottaa valtakunnallisesti merkittävää tutkimustietoa uudemmasta rakennusperinnöstä. Inventointihankkeen tulosten on tarkoitus palvella kuntien maankäytön suunnittelua, kaavoitusta ja laadukasta korjausrakentamista.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Keskisuomalainen arkiympäristö on modernia&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tarve modernin rakennusperinnön tutkimukselle on suuri, sillä juuri tämän aikakauden rakennuksiin ja ympäristöihin kohdistuvat suurimmat muutos- ja jopa purkamispaineet. Suomi on modernin rakennusperinnön ”suurvalta” - maamme rakennuskannasta noin 80 % on syntynyt viimeisten 60 vuoden aikana. Se muodostaa siten merkittävän osan kansallisvarallisuutta. Sotien jälkeiset yhteiskunnallisten ja taloudellisten murrosten vuosikymmenet muokkasivat myös keskisuomalaisten kaupunkien ja kylien keskustoja perustavanlaatuisella tavalla. Vaikka muutosten vauhti ja lopputulokset ovat ajoittain herättäneet ristiriitaisia tunteita, on niiden seurauksena syntynyt suomalaisten jokapäiväinen elinympäristö. Hyvinvointi-Suomen rakentaminen ja kaikille kansalaisille tarjotut julkiset palvelut ovat synnyttäneet rakennuskannan, jonka yhteiskunnallinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys on huomattava. ”Toivomme, että tekemämme työ avaa ihmisten silmät näkemään arkisen ympäristön ja tuttujen rakennusten arvon ja merkityksen oman aikansa ilmiöiden kuvastajana.” Keski-Suomen museon johtaja Heli-Maija Voutilainen kommentoi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Rakennustutkijat löytävät helmiä&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Hankkeen käytännön työn tekevät museon tutkijat. Projektitutkija Nina Äijälä on aloittanut tammikuussa kenttätyöt Uuraisilla. ”On hienoa huomata, miten pienestäkin kunnasta löytyy upeita rakennuksia. Esimerkiksi Uuraisten keskustan Shell-huoltamo on erinomaisesti säilynyt 1960-luvun bensa-asema”, Äijälä kertoo. Työ on käynnistynyt myös Muuramessa, jossa projektitutkija Virpi Myllykoski on kiinnittänyt huomionsa kulttuurikeskuksen, monitoimitalon ja koulun muodostamaan kokonaisuuteen. ”Koulu on 1970-luvun tyyliin asiallinen, kun taas 1990-luvun rakennuksissa leikitellään eri tyyleillä. Rakennukset kertovat ihmisten vapaa-ajan lisääntymisestä ja maan vaurastumisesta, Myllykoski toteaa.” Entisen Jyväskylän maalaiskunnan aluetta parhaillaan inventoiva Hanna Tyvelä on puolestaan perehtynyt Palokkaan. Tyvelä on huomannut, miten ihmisten kulutustottumusten muutokset muokkaavat Palokan maisemaa jatkuvasti. ”Palokasta löytyvät kaupan kehityksen kaikki vaiheet. Uusien jättimarkettien rinnalla Kauppakujan 1980-luvulla rakennetut ostarit vaikuttavat pieniltä ja oman aikansa lähiympäristöä palvelevilta.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museon johtaja&lt;br /&gt;
Heli-Maija Voutilainen (014) 266 4348, 050 355 5048, &lt;a title="mailto:heli-maija.voutilainen@jkl.fi" href="mailto:heli-maija.voutilainen@jkl.fi"&gt;heli-maija.voutilainen(at)jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rakennustutkija&lt;br /&gt;
Päivi Andersson (014) 266 4352, 050 320 8716, &lt;a title="mailto:paivi.andersson@jkl.fi" href="mailto:paivi.andersson@jkl.fi"&gt;paivi.andersson(at)jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50862?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50862?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 19 Jan 2012 11:53:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Pätkiä-seminaari: Uuden median mahdollisuudet!</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-19T08:39:42
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Pätkiä-seminaari: Uuden median mahdollisuudet!&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/9100055b63ff7cde2e7cc87c49db1077e723ec19.png" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;perjantaina 17.2.2012 klo 12–16&lt;br /&gt;
Keski-Suomen museon auditorio (Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä)&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Live Herring -työryhmä/Keski-Suomen taidetoimikunta ja Jyväskylän taidemuseo järjestävät yhteistyössä Arktisen Upeeta -elokuvafestivaalin kanssa kaikille avoimen Pätkiä – Lyhäreitä läheltä -lyhytelokuvakilpailun. Kilpailuun liittyen järjestetään pe 17.2. klo 12–16 Keski-Suomen museon auditoriossa digitaalisten medioiden tarjoamia mahdollisuuksia tarkasteleva seminaari Uuden median mahdollisuudet!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ohjelma: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;12.00–13.00 Tutkija, FT Kaarina Koski: Omaehtoinen kulttuuri ja uudet mediat&lt;br /&gt;
13.00–14.00 Projektipäällikkö Hanna Wahlman: Kelaamo.fi ja nuoret elokuvien tekijöinä&lt;br /&gt;
14.00–14.30 kahvitauko (omakustanteinen) &lt;br /&gt;
14.30–15.30 Suomen UNICEFin viestintäjohtaja Jussi Kivipuro: Tarinoilla vaikuttaminen digitaalisissa kanavissa&lt;br /&gt;
15.30–16.00 keskustelu/päivän anti&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaari on kaikille avoin ja ilmainen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
TERVETULOA!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ilmoittautuminen&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Auditorioon mahtuu rajallinen määrä osallistujia. Ilmoittaudu lähettämällä sähköposti osoitteeseen &lt;a href="mailto:assistentti.ksttmk@gmail.com"&gt;assistentti.ksttmk@gmail.com&lt;/a&gt; (Elina Mattila)&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoa seminaarista: &lt;a href="http://patkia.wordpress.com/patkia-seminaari"&gt;http://patkia.wordpress.com/patkia-seminaari&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Puhujat ja puheenvuorot:&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Tutkija, FT Kaarina Koski: Omaehtoinen kulttuuri ja uudet mediat&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Kaarina Koski toimii tutkijana ja tuntiopettajana folkloristiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa. &lt;br /&gt;
”Mediakulttuurin keskusjohtoinen tuotantomalli, jossa ammattilaiset tuottavat ja kansa kuluttaa, on viime vuosikymmenten aikana murtunut. Teknisten laitteistojen saatavuus ja Internet-yhteydet ovat demokratisoineet mediatuotannon ja luoneet edellytykset myös aktiivisemmalle ja osallistuvammalle kulttuurin käytölle. Omista videoista on tullut nykyajan kansankulttuuria, joka varioi ja leviää vertaisverkostojen kuten YouTuben kautta.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Projektipäällikkö Hanna Wahlman: Kelaamo.fi ja nuoret elokuvien tekijöinä&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Hanna Wahlman on toiminut Kelaamo.fi -yhteisön projektipäällikkönä elokuusta 2011 lähtien. Ennen Kelaamoa Hanna työskenteli kolme vuotta Mediakasvatusseuran koordinaattorina, jossa hän mm. hoiti seuran kansainvälisiä asioita ja verkkoportaalia.&lt;br /&gt;
”Kelaamo.fi on uusi suomalainen elokuvayhteisö verkossa. Sivustolla käyttäjät voivat julkaista elokuvia, keskustella, saada palautetta, verkostoitua ja kehittää omaa osaamistaan. Kelaamo on oiva ikkuna suomalaisten nuorten elokuvantekijöiden todellisuuteen.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Suomen UNICEFin viestintäjohtaja Jussi Kivipuro: Tarinoilla vaikuttaminen digitaalisissa kanavissa &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;UNICEF tuo pysyviä muutoksia kaikkialla maailmassa jokaiselle lapselle. &lt;br /&gt;
Aiemmin Jussi vastasi Greenpeacen globaalista digi-innovaatiotoiminnasta sen pääkonttorissa Amsterdamissa. Vuonna 1999 hän perusti verkkoyrityksen Shanghaissa, jonka jälkeen työskenteli mobiili-innovaation ja digitaalisen markkinoinnin päällikkönä Satama Interactivessa. Jussi on kahden lapsen isä. Hän toimii myös neuvonantajana Shop Plus Plus hyväntekeväisyys-verkkokaupalle.&lt;br /&gt;
Jussin blogi: &lt;a href="http://kivipuro.com"&gt;http://kivipuro.com&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
”Puheenvuoro käsittelee kuinka digitaaliset kanavat antavat merkittävän vaikutusvallan kenelle tahansa, jolla on mielenkiintoa kertoa herättävä tarina ja kuinka järjestöt käyttävät tätä mahdollisuutta.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Seminaarin järjestävät yhteistyössä Live Herring -työryhmä/Keski-Suomen taidetoimikunta, Jyväskylän taidemuseo ja Arktisen Upeeta -elokuvafestivaali.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätiedot ja tiedustelut: &lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Soile Ollikainen&lt;br /&gt;
Live Herring -työryhmä&lt;br /&gt;
Elokuva- ja mediakulttuurin läänintaiteilijatyöryhmä/Keski-Suomen taidetoimikunta&lt;br /&gt;&lt;a href="mailto:info@liveherring.org"&gt;info@liveherring.org&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
puh. 050-3053540&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50837?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50837?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 19 Jan 2012 06:46:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kaupunginkirjasto ja kansalaisopisto järjestävät luentosarjan Jyväskylän 175-vuotisjuhlavuonna</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-17T11:40:19
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Kaupunginkirjasto ja kansalaisopisto järjestävät Onnellinen jyväskyläläinen -luentosarjan&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kansalaisopisto ja kaupunginkirjasto järjestävät kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi maksuttoman kahdeksan luennon sarjan, joka käsittelee onnellisuutta eri näkökulmista ja elämänalueilta. Keväällä järjestetään neljä luentoa ja loput neljä syksyllä. Kaikki luennot pidetään pääkirjasto-kansalaisopistotalon tiloissa, Vapaudenkatu 39–41, 1. krs. Tervetuloa!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Mitä onnellisuus on?&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Aihetta tarkastellaan filosofisten lähestymistapojen näkökulmasta sekä kaunokirjallisuuden esimerkkien ja onnellisuuden taloustieteen viimeaikaisten tulosten pohjalta.&lt;br /&gt;
Ti 24.1. 18.00–19.30 pieni luentosali&lt;br /&gt;
Petteri Niemi, tutkijatohtori, YTT, Jyväskylän yliopisto&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;”Vae Keski-Suomesta... no ei tuommonen laijalla pysyskään”&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Onnellisuutta valotetaan kirjailijan ja kirjallisuuden näkökulmasta.&lt;br /&gt;
Ti 21.2. 18.00–19.30 pieni luentosali&lt;br /&gt;
Pirjo Hassinen, kirjailija&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Onnelliset laulajat&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Tutkimusten mukaan yhdessä laulaminen vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja tunne-elämään. Luennolla kuullaan erityisesti viimeisimmästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin jyväskyläläisten seniorikuorolaisten terveyttä ja hyvinvointia. Studiokuoro esiintyy Hannu Ikosen johdolla.&lt;br /&gt;
Ti 20.3. 18.00–19.30 Minnansali&lt;br /&gt;
Jukka Louhivuori, professori, Jyväskylän yliopisto&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Onnen eväät – voiko onnea ostaa?&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;Luennolla pohditaan onnellisuutta kestävän kehityksen eri osa-alueiden kannalta. Kärsiikö onnellisuus kuluttamisesta vai takaako kestävä elämäntapa onnellisen elämän?&lt;br /&gt;
Ti 24.4. 18.00–19.30pieni luentosali&lt;br /&gt;
Anna Sarkkinen, koordinaattori, Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda (JAPA) ry&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kansalaisopisto&lt;br /&gt;
Rehtori&lt;br /&gt;
Sini Louhivuori&lt;br /&gt;
p.014 266 4087 &lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto"&gt;www.jyvaskyla.fi/kansalaisopisto&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupunginkirjasto&lt;br /&gt;
Kirjastotoimenjohtaja&lt;br /&gt;
Johanna Vesterinen&lt;br /&gt;
p. 014 266 4093&lt;br /&gt;
etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto"&gt;www.jyvaskyla.fi/kirjasto&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49886?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49886?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 17 Jan 2012 09:45:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kevätkauden yhteislaulutilaisuudet alkavat pe 20.1. Minnansalissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-17T11:15:32
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Kevätkauden yhteislaulutilaisuudet alkavat pe 20.1. Jyväskylän Minnansalissa&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Laulusta voimaa -yhteislaulutilaisuuksia järjestetään kevään aikana kerran kuussa perjantai-iltapäivisin. Tilaisuuksien juontajana ja laulattajana toimii musiikinohjaaja Jaana Eloranta. Ensimmäinen yhteislaulukerta on perjantaina 20.1. klo 13 kaupunginkirjaston Minnansalissa (Vapaudenkatu 39-41). Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja se kestää noin puolitoista tuntia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Viime syksyn tapaan kevätkaudellakin on esillä muutamia teemoja, jotka ohjaavat lauluvalintoja. Ensimmäisellä kerralla lauletaan talvisia lauluja ja myöhemmin on luvassa ainakin ystävyyteen ja äitienpäivään liittyviä sävelmiä. Tänä keväänä kaivetaan esille myös vanhemmat, vuoteen 2010 käytössä olleet lauluvihkot ja uusien laulujen lisäksi lauletaan myös niistä. Lauluvihkot jaetaan osallistujille aina tilaisuuden alussa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Muut Laulusta voimaa -yhteislaulutilaisuudet ovat 17.2., 16.3., 13.4. ja 11.5. klo 13 alkaen. Tilaisuudet järjestää Jyväskylän kaupungin kulttuuripalvelut.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;kulttuurituottaja Milka Manerus&lt;br /&gt;
p. 014 266 4045&lt;br /&gt;
milka.manerus(at)jkl.fi&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50794?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50794?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 17 Jan 2012 09:18:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Yötarinoita ehdolla parhaan näytelmän Lea-palkinnon saajaksi</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-16T13:19:22
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatterissa kantaesitetty Yötarinoita on ehdolla vuoden parhaan näytelmän Lea-palkinnon saajaksi&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Suomen Näytelmäkirjailijaliitto on jakanut vuoden parhaan näytelmän palkitsevaa Lea-palkintoa vuodesta 1985 lähtien. Palkinto myönnetään näytelmäkirjailijalle parhaasta näytelmäteoksesta sen tekstin, eikä siis toteutuneen esityksen, perusteella. Ehdolla on myös näyttelijä Anneli Karppisen kirjoittama Yötarinoita.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Yötarinoita syntyi ihmisten tarinoista&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;– Noin kahden vuoden ajan keräsimme ihmisiltä tarinoita unettomista öistä. Tunnelmallisia, hauskoja ja koskettavia tarinoita, tuokiokuvia ja ”reseptejä” kertyi teatterille yli 50, näyttelijä &lt;b&gt;Anneli Karppinen&lt;/b&gt; kertoo. – Olen ihan hirvittävän yllättynyt, iloinen ja onnellinen. On suuri kunnia, että Yötarinoita-teksti on päässyt näin hienoon seuraan. Tämä viiden upean tekstin joukkoon pääseminen on jo voitto sellaisenaan. Pakahduttavan hieno juttu! Kiitoksen kaikille asiaan osallistuneille, Anneli Karppinen sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Vuoden 2011 Lea-raadin jäsenet ovat sanoittaja/säveltäjä Pauli Hanhiniemi, Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden professori Jyrki Nummi ja kirjailija Anja Snellman. Raati arvioi yhteensä 39 näytelmää. Kilpailuun lähetetyistä teoksista Lea-raati valitsi viisi näytelmää Lea-palkintofinalisteiksi. Nämä näytelmät ovat:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Anneli Karppisen YÖTARINOITA (kantaesitys 27.1.2011 Jyväskylän kaupunginteatterissa), Koe näytelmä ja huomaat, ettet valvo yksin, vaan aamuyön kauhuja ja ahdistuksia nautiskelee puoli kansaa.”, sekä Heini Junkkaalan SOITA MINULLE BILLY, Susanna Kuparisen EDUSKUNTA, Pirkko Saision HOMO!, Saara Turusen BROKEN HEART STORY.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja palkinnosta, säännöistä ja aikaisemmista voittajista löytyy Näytelmät.fi -palvelusta (&lt;a href="http://www.naytelmat.fi"&gt;http://www.naytelmat.fi&lt;/a&gt;) osiosta "Lea-palkinto".&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Lisätietoja&lt;br /&gt;
Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry. Toiminnanjohtaja Minna Sirnö, &lt;a href="mailto:minna.sirno@sunklo.fi"&gt;minna.sirno@sunklo.fi&lt;/a&gt;, p. 09 135 6191&lt;br /&gt;
käsikirjoittaja Anneli Karppinen, p. 044 5056107&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50764?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50764?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 16 Jan 2012 11:23:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Jyväskylä Sinfonia esiintyi vuonna 2011 täysille saleille </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-13T10:40:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylä Sinfonia esiintyi vuonna 2011 täysille saleille&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Vuosi 2011 oli Jyväskylä Sinfonialle huikea yleisömenestys, täyttöasteen kohotessa 98 prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että suosituimpien konserttien ulkopuolelle jäi paljon innostunutta yleisöä. Tosin Jyväskylä Sinfonian konserttisalit ovat täyttyneet jo koko 2000-luvun ajan. Viime vuonna orkesteri esiintyi 56 kertaa ja yleisöä kertyi yhteensä 24 518 eli lähes 4500 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuotta 2011 voi kuvailla tähtien vuodeksi solistien ja kapellimestarien ollessa virtuoosimaisia taiteilijoita viiden eri vuosikymmenen ajalta.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Monipuolinen ja menestyksekäs vuosi&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Vuoden 2011 esiintymisiin sisältyi sinfonia- ja kirkkokonsertteja, viihdettä, koulukonsertteja, avoimia kenraaliharjoituksia ja kamarimusiikkia sekä vierailuja vanhainkodeissa. Vuoden alussa orkesteri soitti Keski-Suomen alueoopperan orkesterina Verdin Macbeth-oopperassa. Jyväskylä Sinfonia esiintyi myös Yläkaupungin yössä, Valkaman taideviikoilla Jämsässä sekä Jyväskylän Kesän avajaiskonsertissa Keuruulla. Kolmas maakuntaesiintyminen oli Suolahtisalissa Äänekoskella. Orkesteri teki myös ensivierailun Helsingin uuteen Musiikkitaloon.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kevätkauden taiteilijoita olivat muun muassa Pekka Kuusisto, William Boughton, Jorma Panula ja Ilja Grubert. Lapsia ilahduttivat norjalainen klovnikapellimestari Melvin Tix sekä Sibelius-ohjelmaiset koulukonsertit kaikille kaupungin viidesluokkalaisille. Huhtikuussa orkesteri isännöi valtakunnallisia orkesteripäiviä. Syyskauden solisteina kuultiin huippunimiä, kuten Olli Mustonen, Soile Isokoski, Jorma Hynninen sekä Liana Isakadze.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Neljä kantaesityst&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Jyväskylä Sinfonian ohjelmistoon kuului vuoden aikana neljä kantaesitystä: Pekka Kostiaisen huilukonsertto, Jacques Desbriéren pianokonsertto, Jaakko Kuusiston orkesteriteos Wiima ja Risto Keinäsen Christmas Time sekä Kimmo Hakolan Kivi-laulujen kamariorkesteriversio.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Kaksi levytystä ja yksi levyn julkaisu&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Kuten useana aikaisempanakin vuonna, myös vuonna 2011 orkesteri jatkoi yhteistyötään Naxos-levymerkin kanssa. Orkesteri levytti Hankasalmen kirkossa Domenico Cimarosan alkusoittoja ja Suolahtisalissa Saverio Mercadanten huiluteoksia. Vuoden aikana julkaistu äänite sisälsi amerikkalaisia alkusoittoja 1700-luvulta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Kristiina Itäranta, puh. (014) 266 4166&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50709?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50709?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 13 Jan 2012 08:45:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Musikaalikonsertti ja lauantaitanssit aloittaa Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlinnan kaupungintea</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-11T11:14:08
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatteri järjestää Jyväskylän kaupunginteatterin 50-vuotisjuhlavuoden jälkimainingeissa ja Jyväskylän kaupungin 175-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ikimuistoisen illan teatterissa esitettyjen musikaalisävelten ja lauantaitanssien merkeissä lauantaina 14. tammikuuta klo 19 alkaen. Solisteina kuullaan teatterin henkilökuntaa.&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;–Asu tilaisuuteen on vapaa ja toivottavasti voimme tarjota yleisöllemme ikimuistoisen illan. Kovinkaan usein ei suurelle näyttämölle pääse tanssahtelemaan orkesterin säestyksellä, niin kuin illassamme musikaalikonsertin jälkeen tapahtuu, teatterinjohtaja Kari Arffman iloitsee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;–Jyväskylässä tällaista musikaalikonserttia ei voisi järjestää ilman lauluja huippusuositusta musikaalista Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen, kapellimestari Jyrki Heikkilä kertoo. Illan aloittaa samaisen musikaalin sykähdyttävä Kuule laulu muukalainen –laulu, Taina Reposen, Henri Halkolan ja kuoron esittämänä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Musikaalikonsertissa kuullaan Mustalaisleirin lisäksi lauluja musikaaleista Piukat paikat, Ulvova Mylläri, West Side Story, Cabaret, Viulunsoittaja katolla, Sound of Music, Torikuningas, Se on elämää Misi, My Fair Lady ja Piaf.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Konsertin jälkeen lauantaitanssit suurella näyttämöllä&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Musikaalikonsertin jälkeen suuri näyttämö toimii tanssiparkettina. – Olemme halunneet madaltaa kynnystä teatteriin tulemiselle ja tällainen musikaalikonsertti ja ”kaiken kansan” lauantaitanssit on siitä oivallinen muoto. Ei muuta kun jatsarit jalkaan ja konsertin jälkeen pyörähtelemään suuren näyttämön parketille, Arffman vinkkaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Musikaalisävelmiä ja tanssimusaa soittaa Jyrki Heikkilä, piano, Esko Eirola, viulu, Matti Ekman, hanuri, Mihai Petrescu, basso, Raimo Väyrynen, rummut sekä Pekka Sankilampi, lyömäsoittimet ja kitara.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Liput 22 / 22 / 14 € teatterin lippumyymälästä puh. 014 266 0110, avoinna ma-la klo 12-19 tai lippupisteistä ja R-kioskeista kautta maan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri"&gt;www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50597?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50597?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 11 Jan 2012 09:17:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Aarne Ervi - tilaa ihmiselle Keski-Suomen museossa 14.1.-19.2.</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-12T09:59:36
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Aarne Ervi - tilaa ihmiselle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museo&lt;br /&gt;
14.1. – 19.2.2012&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/909026cdffa19082de570a457089a5612b3ec898.jpg" alt="Aarne Ervi, Otaniemen kasinon liitutaulu. Kuva: Arkkitehtuurimuseo" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Aarne Ervin nimi yhdistetään yleensä ensimmäisenä Espoon Tapiolaan, josta maamme eturivin arkkitehdit loivat kansainvälisesti maineikkaan puutarhakaupunginosan 1950-luvulla. Hänen osuuteensa kuuluvat Heikintorin tavaratalo, keskustorni, uimahalli sekä keskustan asemakaava. Merkittäviä töitä ovat myös hänen suunnittelemansa Oulu- ja Emäjoen monumentaaliset voimalaitokset asuinalueineen sekä Helsingin yliopiston Porthania-rakennus ja Turun yliopiston rakennukset. Viimeisiin töihin kuuluu puistoon avautuva Töölön kirjasto Helsingissä. Ervin toimisto suunnitteli myös sisustuksia ja oli ensimmäisiä arkkitehtitoimistoja, joihin palkattiin sisustusarkkitehteja.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ervi oli yksi Suomen sodanjälkeisen modernin arkkitehtuurin kärkitekijöistä ja aikansa seuratuimpia arkkitehteja Alvar Aallon ja Viljo Revellin rinnalla. Hän oli myös tunnettu seuramies ja julkisuuden henkilö. Villa Ervissä Helsingin Kuusisaaressa kävivät ajan merkittävimmät kulttuurihenkilöt hänen ja hänen näyttelijävaimonsa Rauni Luoman vieraina. Laaja kontaktiverkosto näkyi myös toimiston asiakaskunnassa: toimeksiantoihin kuului muun muassa hiihto- ja kalastusmajan suunnittelu presidentti Urho Kekkoselle.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Aarne Ervi – tilaa ihmiselle -näyttelyssä on esillä runsaasti originaaliaineistoa näyttelyn tuottaneen Suomen rakennustaiteen museon eli nykyisen Arkkitehtuurimuseon laajasta Ervi-kokoelmasta. Mukana on myös uusia, aikalaismateriaalia täydentäviä valokuvia, alkuperäisiä ja uusia pienoismalleja sekä aikaa kuvittavia huonekaluja ja filmimateriaalia. Aineisto on jäsennetty teemoittain.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
Intendentti Erkki Fredrikson&lt;br /&gt;
(014) 266 4354&lt;br /&gt;&lt;a href="mailto:erkki.fredrikson@jkl.fi"&gt;erkki.fredrikson[at]jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50534?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50534?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 09 Jan 2012 09:18:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Teatteritiistait käynnistyvät 10.1. kaupunginteatterissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-03T14:42:20
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h2&gt;Kaupunginteatterin kevätkauden Teatteritiistait käynnistyvät&lt;/h2&gt;&lt;p&gt;Kaupunginteatterin Teatteritiistait jatkuvat jälleen kevätkaudella. – Lisäämme tapahtumien määrää ja vakioimme Teatteritiistain kerran kuussa tapahtuvaksi eli kevään aikana Teatteritiistai tullaan järjestämään kaikkiaan viisi kertaa, teatterikuraattori Antti Niskanen paljastaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Teatteritiistai on yleisön, teatterintekijöiden ja eri alojen asiantuntijoiden kaikille avoin kohtauspaikka, jossa yleisöllä on mahdollisuus kuunnella alustuksia, tutustua mielenkiintoisiin vieraisiin ja keskustella vapaamuotoisesti teatteriin ja esityksiin liittyvistä aiheista. – Pyrimme tekemään tilaisuuksista mutkattomia ja matalan kynnyksen olohuonemaisia kohtaamisia: tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja Teatteriminnojen kahvila on auki, joten kiinnostavien aiheiden ja soljuvan keskustelun lomassa voi nautiskella myös iltakahvit, teatterikuraattori Antti Niskanen kertoo. Teatteritiistait pidetään yleisölämpiön kahvilassa ja tilaisuudet alkavat klo 19.&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;Kevään tapahtumat aloittaa kauan kaivattu avoin harjoitus 10.1. klo 19.00 suurella näyttämöllä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;– Yleisö toivoo usein, että pääsisi seuraamaan harjoituksia. Nyt se toive päästään toteuttamaan pitkästä aikaa, sillä kevään ensimmäinen Teatteritiistai 10.1. on 33 Variaatiota -näytelmän avoin harjoitus ja harjoituksia pääsee seuraamaan tunnin ajaksi. Katsomisen jälkeen siirrytään sitten yleisölämpiöön keskustelemaan katsomiskokemuksen pohjalta nousevista asioista. Valitettavasti Katherine Bradtin roolissa vieraileva Sinikka Sokka ei kuitenkaan juuri tuossa harjoituksessa mukana ole, sillä hänellä on samaan aikaa Helsingin kaupunginteatterin Katri Helena -musikaalin näytös, Niskanen pahoittelee yhteensattumaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Helmikuun Teatteritiistaissa&lt;/b&gt; ollaan Parhaissakin perheissä -näytelmän maisemissa Perhetutkimuskeskuksen professori Kimmo Jokisen kanssa ja &lt;b&gt;maaliskuussa &lt;/b&gt;keskustellaan Beethovenin Diabelli-variaatioista, joihin kuulijoita johdattelee Katariina Liimatainen. &lt;b&gt;Huhtikuussa &lt;/b&gt;käsitellään Veljeni Leijonamieli -näytelmää ja&lt;b&gt; toukokuussa&lt;/b&gt; nuorten ja kulttuurin suhdetta. – Pyrimme linkittämään aiheet sekä teatterin ohjelmistossa oleviin esityksiin että ajankohtaisiin ja kiinnostaviin aiheisiin, kuten viime syksyn yleisömagneetissa työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Mankan vierailussa, jota oli kuuntelemassa liki 90 työhyvinvoinnista ja/tai Harmonia-näytelmästä kiinnostunutta, Antti Niskanen valaisee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Syyskauden 2011 kolme Teatteritiistaita, joissa käsiteltiin pukusuunnittelijan suunnitteluprosessia, työhyvinvointia sekä Parhaissakin perheissä näytelmän kirjoitusprosessia Anna Krogeruksen vierailun myötä, houkuttelivat ylälämpiöön yhteensä 163 aiheista kiinnostunutta kuulijaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;
teatterikuraattori Antti Niskanen, (014) 266 1925, 050 413 8027&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/yleisotyo/teatteritiistai"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/yleisotyo/teatteritiistai&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50440?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50440?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 03 Jan 2012 12:46:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Eletty eilinen. Tuokiokuvia Jyväskylän kaupungin historian eri vuosikymmeniltä Keski-Suomen museossa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2012-01-12T14:48:45
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Eletty eilinen&lt;br /&gt;
Tuokiokuvia Jyväskylän kaupungin 175-vuotisen historian eri vuosikymmeniltä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museo &lt;br /&gt;
5.1.–19.2.2012&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/8699a2cefa1edcf95cdedce4312967fbab8df0b7.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Eletty eilinen -näyttely esittelee nukketaiteen keinoilla Jyväskylän kaupungin vaiheita kaupungin alkuvuosista nykypäiviin. Tuokiokuvissa on kolmetoista näyttelyä varten valmistettua nukkeasetelmaa jostakin ajalleen tyypillisestä aiheesta. Näyttelyn ovat tuottaneet Suomen Nukketaiteilijat ry ja Keski-Suomen museo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Keski-Suomen museo on antanut Suomen Nukketaiteilijat ry:n jäsenille valittavaksi nukkeasetelmien aiheita ja ajankohtia. Nukketaiteilijat toteuttivat mieleisensä aiheen omien suunnitelmiensa mukaan. Jokainen asetelma on yhden ja parissa kokonaisuudessa kahden nukentekijän kädenjälkeä. Näyttelyn kolmeentoista kokonaisuuteen on tehnyt nukkeja 15 yhdistyksen jäsentä. Asetelmien oheen on haluttu liittää kutakin ajankohtaa elävöittäviä kuvia niitä selostavine teksteineen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomen Nukketaiteilijat ry:n kotipaikka on Jyväskylä, mutta jäseniä on eri puolilta Suomea. Jäseneksi hakijalta vaaditaan ammatillista osaamista. Suomen Nukketaiteilijat ry:n jäsenet ovat näin alan koulutuksen saaneita ammattilaisia tai pitkään alaa harrastaneita nukketaiteilijoita. Jäseniä yhdistyksessä on noin neljäkymmentä. Yhdistyksen johtoajatuksena on ollut nukketaiteen tunnetuksi tekeminen, alan arvostuksen nostaminen ja jäsenten taitojen kehittäminen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Nukketaiteilijalta vaaditaan monen eri alan taitoja. Hän on kuvanveistäjä muotoillessaan nuken pään ja jäsenet sekä rakentaessaan sille rungon. Taidemaalarina hän maalaa muotoilemansa nuken osat. Ompelijana hän suunnittelee ja valmistaa vartalon ja vaatetuksen. Peruukintekijänä ja kampaajana hän tekee nukeille hiukset. Suutarin taitoja tarvitaan kenkien ja laukkujen valmistamisessa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomen Nukketaiteilijat ry on järjestänyt näyttelyitä eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa ja Norjassa. Jäsenten töitä on ollut esillä myös Venäjällä ja Virossa. Keski-Suomen museon näyttely on yhdistyksen 50 näyttely.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Eletty eilinen -näyttely on tarkoitettu pystytettäväksi Keski-Suomen museon jälkeen useisiin julkisiin tiloihin, joissa järjestetään Jyväskylän 175-juhlavuoden tapahtumia.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja: &lt;br /&gt;
Näyttelyvastaava Arja Jäppinen &lt;br /&gt;
050 575 0548 &lt;br /&gt;&lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@arjajappinen.com"&gt;etunimi.sukunimi@arjajappinen.com&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;
Intendentti Erkki Fredrikson&lt;br /&gt;
014 266 4354&lt;br /&gt;&lt;a href="mailto:etunimi.sukunimi@jkl.fi"&gt;etunimi.sukunimi@jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50281?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/50281?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 28 Dec 2011 09:27:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Jyväskylä Sinfonian kevätkausi 2012 on monipuolinen ja poikkitaiteellinen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-12-02T11:18:37
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylä Sinfonian kevätkausi 2012 on monipuolinen ja poikkitaiteellinen&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylä Sinfonian kevään ohjelmiston värikkyyden takaavat klassisen musiikin kestosuosikkien lisäksi monet uutuudet. Viulumusiikin ystävät nauttivat, klassista balettiakin on pitkästä aikaa ja lentävä matto kuljettaa lapsia. Matteus-passio, huippupianistit, miimikko sekä Sofi Oksasen ja Alvar Aallon ajan musiikkia sisältävät konsertit sekä oopperamusiikki antavat lisäväriä.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Kauden avaa sopraano Piia Komsi&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Kauden avajaiskonsertissa 11.1. kuulemme Markus Elglandin Ensimmäinen rukous -teoksen kantaesityksen sekä Witold Lutowławskin ja Joseph Haydnin sävellyksiä Edvard Griegin sinfonian vahvistamana. Solistina laulaa Piia Komsi ja orkesteria johtaa Jyväskylässä viimeisen kautensa ylikapellimestarina aloittava Patrick Gallois.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Oman soittajiston soittajat nousevat solisteiksi&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Patrick Gallois tuo mielellään esille oman soittajiston soittajia, joita tälle kaudelle mahtuu peräti viisi. Tammikuussa kuulemme Mariko Matsumoton ja Liisi Nuora-Kapasen tulkinnan Alfred Schnittken Concerto grossosta nro 3, maaliskuussa sellisti Ilkka Kauppi kantaesittää Paavo Korpijaakon sellokonserton ja huhtikuussa klarinetisti Denitsa Laffchieva ja fagotisti Sanna Hihnala paneutuvat Richard Straussin kaksoiskonserton esitykseen.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Viulumusiikin ystäviä muistetaan ja lapset lähtevät mattomatkalle&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Viulumusiikin ystäviä hemmotellaan lisää kapellimestari-viulisti Pierre Amoyalin ja alttoviulisti Yuko Shimizu Amoyalin yhteismusisoinnilla. Pierre Amoyal tulkitsee Max Bruchin ensimmäisen viulukonserton ja soittaa yhdessä Yuko Shimizu Amoyalin kanssa saman säveltäjän konserton.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Nuorten viulistien esiinmarssi koetaan maalikuussa Juhani Heinonen -viulukilpailussa. Kilpailu on kansallinen musiikkioppilaitosten välinen tapahtuma ja Jyväskylä Sinfonia säestää sen yli 14-vuotiaiden finaalin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lastenkonsertti Lentävä matto esitetään kahtena päivänä helmikuussa. Luvassa on matka kapellimestari Petri Juutilaisen ohjaamalla matolla maailman eri puolille. Mukana matkassa on Kypärämäen musiikkiluokkien kuoro.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Klassinen baletti, oopperamusiikki ja Matteus-passio luovat kaudelle vankan selkärangan&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Baletin parhaita -konsertissa Anna Korotysheva tanssii osia klassisen baletin suosituimmista teoksista, kuten Joutsenlampi ja Pähkinänsärkijä. Suuria oopperakuorokohtauksia kuulemme samannimisessä konsertissa, jossa niitä tulkitsee Jyväskylän oopperakuoro. Tenoriaariat laulaa Olavi Suominen. Pääsiäisenä kuulemme J. S. Bachin suurteoksen Matteus-passio.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Loppukeväällä vierailee kaksi kotimaista pianovirtuoosia&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Huhtikuussa Laura Mikkola soittaa W. A. Mozartin painokonserton nro 9. Toinen suomalaispianistien kärkikaartiin kuuluva taituri Iiro Rantala esittää toukokuussa Tapio Tuomelan pianokonserton. Konsertin päättää orkesterin oman fagotistin Risto Keinäsen Short Stories teoksen kantaesitys. Konserttiin tuo oman mielenkiintoisen lisänsä miimikko Jari Siljamäki.&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;Poikkitaiteellisissa konserteissa kuulemme Sofi Oksasen ja Alvar Aallon ajan musiikkia&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;Kirjailija Sofi Oksanen on valinnut huhtikuussa Jyväskylässä ja seuraavana päivänä Kuopiossa kuultavien konserttien rohkean ja kontrastoivan ohjelman. Hän myös keskustelee konsertissa Atso Almilan kanssa musiikin vaikutuksesta työhönsä. Alvarin olohuoneessa -kamarikonsertissa helmikuussa vaihtuvat kokoonpanot esittävät Alvar Aallon elinaikana sävellettyä musiikkia.&lt;br /&gt;
.&lt;br /&gt;
Kevätkauden 2012 konsertit &lt;a href="http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit"&gt;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/konsertit&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Kuvapankkiin&amp;gt;kuvakorit&amp;gt;&amp;gt;sinfonia &lt;a href="http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do"&gt;http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;
Lipunmyynti ovat parhaillaan käynnissä. Kausilippujen myynti päättyy 3.1.2012 &lt;a href="http://www.lippu.fi"&gt;http://www.lippu.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätiedot: Mari Itäranta, puh. (014) 266 4167 tai 0400 640 109&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49857?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49857?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 02 Dec 2011 09:23:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Kari Arffman aloittaa 1.12. Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-30T15:14:33
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana 1.12.2011 aloittava Kari Arffman luottaa työyhteisön voimaan&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Kari Arffman aloittaa Jyväskylän kaupunginteatterin johtajana 1.12.2011 alkaen. – Minulle tärkeintä on saada johtaa teatteria, jossa voidaan puhua meidän teatterista. Siitä, mitä me teatterintekijät haluamme? Teatteri näyttäytyy ulospäin monien tekijöiden summana. Se ei ole, eikä sen pidä näyttää vain minun teatteriltani, Arffman tähdentää. – On tärkeätä, että teatterin sisällä vallitsee terve ammatillinen ja kunnianhimoinen ilmapiiri, Arffman lisää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Jyväskylässä nähdään vahvojen tarinoiden kevät&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;– Minun ajatusmaailmaani ei sovi se, että musiikkiteatteria väheksytään. Eihän voida sanoa, että Shakespeare on tylsää tai että musiikkiteatteri on kevyttä. Sitä voidaan tehdä vakavistakin aiheista. Hyvänä esimerkkinä on kevään ensimmäinen ensi-ilta ja samalla suomalainen kantaesitys 33 Variaatiota. Se on musiikkiteatteria parhaimmillaan, draama, jossa musiikki, mutta myös visuaalinen näyttävyys on vahvasti läsnä, Arffman sanoo.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Uutta luovaa tuotantoa edustaa keväällä yhteistyö Teatterikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa. Voittamattomat -triptyykki on taatusti taiteellisesti kiinnostavaa, tuoretta, innostavaa teatteria, jolla vahvistetaan yhteyksiä tulevaan teatterisukupolveen, Arffman lupaa. –Tulemme jatkossakin huomioimaan lapsikatsojat. Tulevan kevään viimeisenä ensi-iltana nähdään Veljeni Leijonamieli, Astrid Lindgrenin vaikuttava klassikkosatu koko perheelle, Kari Arffman kertoo tulevaisuuden näkymiään.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kari Arffman (s. 1968) on valmistunut näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitoksesta 1991. Valmistuttuaan hän on toiminut näyttelijänä Tampereen teatterissa vuosina 1992–2002. Arffman johti Kotkan Kaupunginteatteria vuosina 2003–2008, jonka jälkeen hän on toiminut freelancer-näyttelijänä ja -ohjaajana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;
Teatterinjohtaja Kari Arffman, p. 040 703 4735 tai &lt;a href="mailto:kari.arffman@jkl.fi"&gt;kari.arffman@jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuva&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#KariArffman"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#KariArffman&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49806?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49806?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 30 Nov 2011 13:16:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>33 variaatiota vie elämysmatkalle intohimon, nerouden, musiikin ja kauneuden pariin </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-29T10:55:46
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;33 variaatiota vie huikealle elämysmatkalle polttavaan intohimoon ja musiikin vangitsevaan maailmaan Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Amerikkalaisen Moisés Kaufmanin kiitetty maailmanmenestysnäytelmä 33 Variaatiota kertoo kahteen eri aikakauteen sijoittuvan tarinan. Se vie meidät elämysmatkalle musiikin, nerouden, intohimon ja kauneuden pariin. Katherine Brandtin roolissa vierailee erityisesti musikaalirooleistaan tunnettu näyttelijä Sinikka Sokka, joka nähdään pitkästä aikaa puheroolissa.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/21696f8d8d8c729eb04ce0b085fc22f5f9ea5306.jpg" alt="" style="float: left; margin: 0px 5px 0px 0px;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;1800-luvun alkupuolella itävaltalainen musiikkikustantaja Antonio Diabelli säveltää mitäänsanomattoman ”oluttupavalssin”, lähettää sen 50:lle sen ajan kuuluisimmalle wieniläissäveltäjälle ja pyytää näitä säveltämään variaatiot tästä valssista. Beethoven on ainoa joka kieltäytyy. Mutta lyhyen ajan sisällä hän muuttaakin mieltään ja säveltää, ei vain yhtä, vaan 33 variaatiota teemasta. Tohtori Katherine Brandtilla on pakkomielle saada selvitettyä miksi Beethoven muutti mielensä. Näytelmä vie meidät nykypäivän ohella 1800-luvulle. Tapaamme sairaan, miltei kuuroutuneen Ludvig van Beethovenin, jonka pakkomielteenä on saattaa loppuun variaatioitten sävellystyöt – variaatioitten, joita nykyään pidetään parhaimpana variaatioitten muotoon tehtynä sävellystyönä. Tohtori Brandt matkustaa tyttärensä Claran vastusteluista huolimatta Bonniin Beethoven-arkistoon ja aloittaa tutkimusmatkansa kohdaten oman päämääränsä ja ennen kaikkea Beethovenin sekä tämän maailman.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Äiti saa viimein luotua yhteyden tyttäreensä, säveltäjä saa luotua yhteyden nerouteensa. Ja vaikka heitä erottaakin kaksi vuosisataa, nämä kaksi ihmistä jakavat intohimon, joka saattaa saada – vaikka vain hetkeksi – ajan pysähtymään. Draama, muistot ja musiikki yhdistyvät kuljettaen katsojat nykypäivän New Yorkista Saksaan ja 1800-luvun Itävaltaan. Kaufmanin ylistetty näytelmä kertoo kiihkosta, vanhemmuudesta ja kauneuden hetkistä, jotka voivat muuttaa elämää.&lt;br /&gt;
33 Variaatiota on valittu vuonna 2008 parhaaksi amerikkalaiseksi näytelmäksi teatterikriitikoiden toimesta. Broadwaylla teos sai ensi-iltansa keväällä v. 2009, jolloin pääroolissa nähtiin Jane Fonda. – &lt;em&gt;Näytelmän loistavasta rakenteesta ja juonikuviosta kertoo se, miten kirjailija Kaufman taitavasti kuljettaa kahta eri aikakautta rinnan ja tuo historian ja nykypäivän ihmiset yhdessä samaan aikaan näyttämölle. Teksti on taitavasti kirjoitettu, se sisältää hyvää draamaa, sopivassa suhteessa komiikkaa, hienot roolit kaikille seitsemälle näyttelijälle. Lisäksi se tuo lavalle myös loistavan pianistin, joka esityksen aikana soittaa Beethovenin variaatioita, &lt;/em&gt;kertoo ohjaaja &lt;b&gt;Timo Rissanen.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Käsikirjoittaja Moisés Kaufman &lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Moisés Kaufman on erittäin arvostettu näytelmäkirjailija ja teatteriohjaaja, joka syntyi vuonna 1963 Venezuelassa ja muutti vuonna 1987 New Yorkiin. Hänellä on romanialaiset ja ukrainalaiset sukujuuret. Kaufman on perustanut Tectonic Theater Project´in, joka tutkii omissa produktioissaan modernin näytelmän muotoa ja rakennetta. Hänen tunnetuimpiin näytelmiinsä kuuluvat ”Gross Indecency: The Three Trials of Oscar Wilde”, ”The Laramie Project” sekä tietysti ”33 Variations”.&lt;br /&gt;
Kaufman teki Broadway-ohjausdebyyttinsä v. 2004 Doug Wrightin näytelmällä ”I Am My Own Wife”, jonka ohjauksesta hän sai arvostetun Tony-palkintoehdokkuuden. Hän oli myös Tony-ehdokkaana vuonna 2009 parhaasta näytelmästä ”33 Variations” -teoksellaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Moisés Kaufman on ohjannut suuria tähtiä, hänen päänäyttelijänään ”33 Variations” -näytelmässä oli Jane Fonda, joka myös oli roolistaan Tony-ehdokkaana. Viimeisimpänä hän on ohjannut Broadwayn Richard Rodgers -teatteriin Rajiv Josephin näytelmää ”Bengal Tiger at the Baghdad Zoo”, jonka keskeisessä roolissa nähdään arvostettu filmitähti Robin Williams.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kaufman on huomioitu lukuisilla nimekkäillä teatteripalkinnoilla ja -ehdokkuuksilla: Guggenheim Fellowship, Obie Award, Outer Critics Circle Award -ehdokkuus, GLAAD Media Award, Drama Desk Award -ehdokkuus, Lucille Lortel Award -ehdokkuus sekä Humanitas Prize. Moisés Kaufman on ollut myös kahdesti Emmy-palkintoehdokkaana sekä saanut erityismaininnan Berliinin elokuvajuhlilla.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Ohjaaja Timo Rissanen&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Freelance-ohjaaja Timo Rissanen vietti viime marraskuussa Helsingin Aleksanterin Teatterissa 25-vuotistaitelijajuhlaansa kanadalaisen näytelmän ”Pakottava voima” merkeissä. Rissasen ura on alkanut v. 1985 Teatteri Jurkasta, jonne hän sai kiinnityksen. Rissanen on käynyt v. 1983 Lahden kansanopiston näyttämötaiteen linjan, opiskellut Tampereen yliopistossa pääaineena draama ja sivuaineena puheoppi. Vuosina 1989-1992 Rissanen oli kiinnitettynä Varkauden Teatteriin, ensin näyttelijänä ja sitten ohjaaja-näyttelijänä. Vuonna 1993 Rissanen palasi Helsinkiin ja teki mm. vierailuohjauksen Helsingin kaupunginteatteriin Tennessee Williams-monologilla, Svenska Teaterniin Enrico Caruso -aiheisella näytelmällä sekä ravintolateatteriesityksiä ja vieraili näyttelijänä Riihimäen Teatterissa. Vuosina 1995-2000 Timo Rissanen oli kiinnitettynä Riihimäen Teatteriin ohjaaja-näyttelijänä. Vuosina 2001-2004 hän toimi Savonlinnan kaupunginteatterin johtajana, ja on ollut kesästä 2004 freelance-ohjaajana. Tänä aikana Rissanen on vieraillut mm. useilla ohjauksilla Tampereen Komediateatterissa, Varkauden Teatterissa, Riihimäen Teatterissa, Teatteri Imatrassa, Helsingin Komediateatteri Arenassa, Teatterikulmassa, Keravan Oopperassa, ja Turun Linnateatterissa, jonne hän viime vuonna ohjasi kiitetyn ”Ohukainen ja Paksukainen” -näytelmän. Rissasen viimeisimpiin töihin kuuluu tammikuussa ensi-iltansa saanut Fellinin elokuvaan pohjautuva ”Nine”-musikaali Teatterin Imatran tuottamana Karelia-konserttisaliin, jossa nähtiin huikea 16 naisen ja yhden miehen ensemble – päätähtinä mm. Sinikka Sokka ja Satu Silvo. Timo Rissanen on ohjannut miltei 65 teosta, josta suuri osa on ollut suomalaisia, pohjoismaisia ja jopa eurooppalaisia kantaesityksiä. Hän on näytellyt yli 40 roolia ja kääntänyt pitkälti yli 30 näytelmää.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Näyttelijä Sinikka Sokka&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Katherine Brandtin roolissa vierailee Sinikka Sokka, joka on tehnyt lukuisia rooleja mm. Helsingin kaupunginteatterissa, Lahden kaupunginteatterissa, KOM-teatterissa, Tampereen Teatterissa, Uudessa Iloisessa Teatterissa, Svenska Teaternissa, televisiossa sekä elokuvissa. Sokka tunnetaan myös osaavana laulajana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Käsikirjoitus &lt;b&gt;Moisés Kaufman&lt;/b&gt;, suomennos ja ohjaus &lt;b&gt;Timo Rissanen&lt;/b&gt; (vier.), lavastus &lt;b&gt;Karmo Mende&lt;/b&gt; (vier.), puvustus &lt;b&gt;Merja Levo,&lt;/b&gt; valosuunnittelu &lt;b&gt;Japo Granlund,&lt;/b&gt; musiikki Ludwig &lt;b&gt;van Beethoven,&lt;/b&gt; äänet &lt;b&gt;Mika Filpus,&lt;/b&gt; videoprojisoinnit &lt;b&gt;Tuukka Toijanniemi&lt;/b&gt;, koreografia &lt;b&gt;Osku Heiskanen&lt;/b&gt; (vier.), flyygeliä soittaa &lt;b&gt;Katariina Liimatainen&lt;/b&gt; (vier.)&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Rooleissa &lt;b&gt;Sinikka Sokka (vier.), Jouni Innilä, Hiski Grönstrand, Markus Virtanen, Hanna Liinoja, Maiju Saarinen ja Jorma Böök&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomalainen kantaesitys Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä la 28.1.2012 klo 19.00&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Anssi Valtonen, p. (014) 266 4192, 050 572 5420&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman (1.12.2011 alkaen), p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
ohjaaja Timo Rissanen, p. 040 547 4046&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Ennakkotraileri:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.youtube.com/watch?v=KvfGPz7EXFQ"&gt;http://www.youtube.com/watch?v=KvfGPz7EXFQ&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;33 Variaatiota -promootiokuva sekä Sinikka Sokan, Moisés Kaufmanin ja Timo Rissasen kuvat:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#33Variaatiota"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#33Variaatiota&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49791?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49791?language=fi</guid>
      <pubDate>Tue, 29 Nov 2011 09:02:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Nisulan tilan ja Jyvälän muistot talteen</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-24T12:53:12
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/ae9155d811092a1947fe6733e15d64b4e2669d5f.jpg" alt="Jyvälä 9.6.1992, kuva: Pekka Helin / Keski-Suomen museo" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;&lt;span&gt;Nisulan tilan ja Jyvälän muistot talteen&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Tulipalossa 13.11.2011 tuhoutunut Jyvälä oli kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, joka edusti jyväskyläläistä rakennusperintöä ja oli osa Nisulan tilan historiaa. Monilla jyväskyläläisillä&lt;a name="_GoBack" href=""&gt;&lt;/a&gt; on ollut henkilökohtainen kontakti rakennukseen.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Keski-Suomen museo kartuttaa Schildtin sukuun, Nisulan tilaan sekä Jyvälään liittyviä kokoelmiaan. Museo on kiinnostunut rakennuksista ja toiminnasta kertovista valokuvista, muistitiedosta ja muusta aineistosta. Kuva-arkisto ottaa vastaan valokuvalahjoituksia. Lisäksi yleisöllä on mahdollisuus lainata museolle digitointia varten Nisulan tilaan tai Jyvälään liittyviä omia valokuviaan.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Jyväskylässä monilla aloilla vaikuttanut piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt osti maakirjoissa jo vuonna 1606 mainitun Nisulan tilan 1860-luvulla. Piirilääkärin pojan, maanviljelysneuvos Aatos Schildtin aikana Nisula kehittyi maanviljelyksen mallitilaksi.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Nisulan tilan monipuolinen rakennuskanta oli muodostunut vaiheittain. Päärakennuksen matala osa oli siirretty paikalle jo Wolmar Schildtin aikana. Aatos Schildt rakennutti 1890-luvun lopulla päärakennuksen laajennuksen, jolloin 20-huoneisen rakennuksen vanha osa jäi palvelusväen asuintiloiksi. Pihapiiriin kuului muunmuassa aittoja, viljamakasiini, navetta, vaunuliiteri, hevostalli sekä lukuisia muita maatilan tarvitsemia ulko- ja talousrakennuksia.&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Kun Schildtin perhe 1930- ja 1940-lukujenvaihteessa muutti Kortesuon kartanoon, siirtyi Nisulan rakennus Jyvälän Setlementti ry:n käyttöön. Kansalaisopiston, ompelu- ja vaatturiammattikoulun, lastentarhan ja nuorten kerhotoiminnan kautta Jyvälästä tuli vuosikymmenien kuluessa tuttu paikka lukemattomille jyväskyläläisille.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Keski-Suomen museo, arkisto ja kuva-arkisto&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kilpisenkatu 1 C, 40101 Jyväskylä&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;puh. 014266 4356 tai 014266 7744&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;a title="mailto:ksmuseo.arkistot@jkl.fi" href="mailto:ksmuseo.arkistot@jkl.fi"&gt;ksmuseo.arkistot(at)jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49680?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49680?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 23 Nov 2011 09:48:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Jyväskylän kaupunginteatterin juhlavuoden vierailut huipentuvat joulukuussa - luvassa uunituoretta T</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-21T11:43:48
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin juhlavuoden vierailut huipentuvat joulukuussa - luvassa uunituoretta Tero Saarista ja uutta sirkusta à la Circo Aereo&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin 50-vuotisjuhlavuosi huipentuu vierailujen osalta joulukuussa, kun suurella näyttämöllä nähdään valovoimaiset ja kansainvälistä mainetta niittäneet Tero Saarinen Company sekä uuden sirkuksen kotimainen kärkinimi Circo Aereo. Tero Saarinen Companyn kahden teoksen ilta Blossom &amp;amp; Decay vierailee teatterilla maanantaina 5.12. klo 19.00 ja Circo Aereon Espresso tiistaina 13.12. klo 19.00.&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;Tero Saarinen Company tuo teatteriin tuulahduksen tanssimaailman huipulta&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;Joulukuun 5. päivänä suuri näyttämö valjastetaan Tero Saarinen Companyn Blossom &amp;amp; Decay -teoksen estradiksi. Marraskuun lopulla Helsingissä ensi-iltansa saava Tero Saarisen uutuuskoreografia Blossom &amp;amp; Decay yhdistää kaksi voimakkaan elämyksellistä teosta. Kantaesitettävä Absent Presence on Tero Saarisen uusin koreografia, seitsemän tanssijan lataukseltaan tiheä tutkielma elämästä tässä hetkessä. Illan toinen tanssiteos on Saarisen ympäri maailmaa huikeaa palautetta saanut soolo HUNT.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;– Blossom &amp;amp; Decayn idea on yhdistää kaksi muodoltaan ja ilmaisultaan erilaista, mutta teemoiltaan yhtenäistä teosta. Elämä ja kuolema – kukkiminen ja kuihtuminen – ovat vahvasti läsnä illan kokonaisuudessa. Myös tietynlainen hätätila yhdistää teoksia. Tämä tila on minulle kiinnostava, sekä koreografina että tanssijana. Jokainen teos käsittelee teemaa omalla tavallaan, eri näkökulmasta, mutta molemmat pureutuvat kantamiemme vaatimusten ja odotusten ylivoimaiseen taakkaan – painolastiin, joka saa meidät raiteiltamme, keskittymään siihen mitä oli tai on tulossa, eikä siihen, mitä on, Tero Saarinen taustoittaa. Heti esityksen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus keskustella työryhmän kanssa. Noin 40 minuuttia kestävä yleisökeskustelu järjestetään teatterin yleisölämpiössä. Paikalla ovat koreografi Tero Saarinen, Tero Saarinen Companyn toiminnanjohtaja Iiris Autio sekä 2-3 muuta teoksessa mukana olevaa taiteilijaa.&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;Circo Aereo tuo näytille Uuden sirkuksen suomalaista osaamista&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;Palkittu kotimainen nykysirkusryhmä Circo Aereo vierailee Espresso-esityksellään kaupunginteatterin suurella näyttämöllä 13.12. klo 19.00. Kiitetty ja laajalti kiertänyt Espresso yhdistelee perinteistä sirkusilmaisua, kabareeta ja liikkeeseen pohjautuvaa nykysirkusta neljän monipuolisen sirkustaiteilijan voimin. Espresso on kiertänyt ensi-iltansa jälkeen menestyksekkäästi eri maissa, vieraillen mm. maineikkaan Parc de la Villetten ohjelmistossa Pariisissa, Theatre du Vidy:ssa Sveitsissä sekä Damaskoksen Oopperassa Syyriassa.&lt;br /&gt;
– On hienoa saada juhlasyksyymme tasokkaita ja kansainvälisestikin meritoituneita korkean profiilin vierailijoita oman tarjontamme oheen, teatterinjohtaja Anssi Valtonen iloitsee.&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49613?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49613?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 21 Nov 2011 09:45:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Näyttelijäopiskelijat Tampereelta vierailevat lauantai-illan improissa Jyväskylän kaupunginteatteril</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-16T13:39:20
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Näyttelijäopiskelijat Tampereelta vierailevat lauantai-illan improissa Jyväskylän kaupunginteatterilla&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä lauantaina 19.11. klo 19.00 alkavassa Kuumia aaltoja, kylmiä väreitä -improvisaatioteatteriesityksessä nähdään vierailijoina kokonainen joukkueellinen improilijoita Tampereen yliopistosta. Näyttelijäntyön kolmannen vuosikurssin kuuden opiskelijan ryhmä saapuu kisailemaan Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijöiden kanssa avoimin mielin ja kovassa kunnossa. – Odotamme innolla, että pääsemme nolaamaan itsemme Jyväskylässä. Meillä on käynnissä sopivasti improkurssi, ja sen verran on jo opittu että jos moka on lahja, niin me olemme aika lahjakkaita, Maiju-Riina Huttunen Nätyn joukkueesta hymähtää. Huttusen lisäksi Nätyn joukkueessa ovat mukana Reetta Kankare, Panu Hietalahti, Olli Haataja, Martti Manninen ja Maruska Verona.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kuumia aaltoja, kylmiä väreitä -improt on osa Jyväskylän kaupunginteatterin juhlasyksyn ohjelmistoa. Luvassa on yllätyksellisiä käänteitä, vapauttavaa mokailua ja virtuoottisia ihmepelastuksia. Teatterin näyttelijöiden ja vierailevien tähtien lisäksi lisäksi lavalla musisoi ja luo tunnelmaa muusikko Markus Pulkkinen, liveprojisoinneista vastaa Tuukka Toijanniemi. Lauantain esityksen jälkeen syyskaudella on jäljellä vielä kaksi impro-esitystä, joista seuraavassa (pe 25.11. klo 19.00) vierailee tuleva kaupunginteatterin johtaja Kari Arffman.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;teatterinjohtaja Anssi Valtonen, p. (014) 266 4192, 050 572 5420&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/kuumiaaaltojaimprot"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/kuumiaaaltojaimprot&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Kuumia%20aaltoja,%20kylmiä%20väreitä%20-improt"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Kuumia%20aaltoja,%20kylmiä%20väreitä%20-improt&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49513?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49513?language=fi</guid>
      <pubDate>Wed, 16 Nov 2011 11:41:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Näytelmäkirjailija Anna Krogerus Jyväskylän kaupunginteatterin vieraana Teatteritiistaissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-11T12:10:28
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Näytelmäkirjailija Anna Krogerus Jyväskylän kaupunginteatterin vieraana Teatteritiistaissa&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Anna Krogeruksen kirjoittama Parhaissakin perheissä saa ensi-iltansa Jyväskylän kaupunginteatterissa lauantaina 12.11. Seuraavalla viikolla 15.11. syykauden viimeinen Teatteritiistai keskittyy perheteeman ympärille otsikolla Terveisiä perheestä! Tuolloin vieraaksi saadaan näytelmäkirjailija Anna Krogerus. Tilaisuus alkaa klo 19 teatterin ylälämpiössä ja sinne on vapaa pääsy.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;– En haluaisi ajatella perhettä vain ydinperheenä. Hahmotan sen laajempana yhteisönä, johon kuuluu erilaisia renkaita. Oman yhteisöni sisimmässä renkaassa on puoliso ja lapset, seuraavia renkaita ovat lapsuuden perhe, ystävät ja työkaverit. Ajattelen, että ydinperhe on liian suppea selviytymään yksin, Anna Krogerus valottaa perhekäsitystään. Hän ryhtyi kirjoittamaan Parhaissakin perheissä -näytelmää palattuaan töihin äitiyslomalta. – Ryhdyin pohtimaan, miten aiempien sukupolvien kokemat asiat heijastuvat meihin. Siirränkö minä omiin lapsiini myös jotain sellaista, mitä en haluaisi, hän kysyy.&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;Perhe on ehtymätön aihe ja konteksti käsitellä yhteiskunnan tilaa&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;Parhaissakin perheissä -näytelmän lisäksi Anna Krogerus on käsitellyt myös aiemmissa näytelmässään perhe-elämää ja nykyajan heijastuksia siihen. Usein näytelmien näkökulmahenkilönä on lapsi. Kansallisteatterissa v. 2006 kantaesitetty Rakkaudesta minuun kuvasi perheen vieraantumista ja kohtaamattomuutta 10-vuotiaan Sylvin näkökulmasta. Lastennäytelmäksi kirjoitettu Isin talviuni puolestaan nosti esille uupuneen aikuisen, jota perheen tytär yrittää auttaa. Krogeruksen uusin näytelmä, juuri Kajaanin kaupunginteatterissa ensi-iltaan tullut Paha lapsi on särkyvän perheen tarina, joka ”pysähtyy kuuntelemaan lapsen kokemusta ja haluaa kohdata myös jokaisen katsojan sisällä asuvan yksinjääneen lapsen”. Huolimatta vakavista ja raskaista aiheista Krogerus onnistuu kirjoittamaan niistä ilman paatosta säilyttäen lämpimän ja ymmärtäväisen pohjavireen.&lt;/p&gt;&lt;h5&gt;Anna Krogerus on yksi Suomen esitetyimmistä näytelmäkirjailijoista&lt;/h5&gt;&lt;p&gt;Anna Krogerus opiskeli Teatterikorkeakoulussa vuosina 1996 – 2002, ja hänen kädenjälkeään on aiemmin nähty Jyväskylän kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä Jään ja tulen lauluja -esityksessä (v. 2001). Tähän kahden pienoisnäytelmän kokonaisuuteen Krogerus kirjoitti näytelmän Laulu hukkuneesta tytöstä (ohj. Irene Aho) ja ohjasi Marko Järvikallaksen näytelmän Karhunpaskariipus. Samoin pienellä näyttämöllä nähtiin v. 2004 hänen kirjoittamansa menestysnäytelmä, häpeän kaappeja tuuletellut Heikko esitys! Anna Krogerus muistetaan myös vanhusten hoidon heikkenemiseen tarttuvasta näytelmästään Kuin ensimmäistä päivää. Työstään Krogerus on palkittu mm. Savonia-kirjallisuuspalkinnolla (v. 2009) ja Suomen arvostelijain liiton myöntämän Kritiikin kannukset hän sai v. 2006. Hän on työskennellyt vuodesta 2005 Kajaanin kaupunginteatterin dramaturgina ja kotikirjailijana.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;&lt;/b&gt;teatterinjohtaja Anssi Valtonen, p. (014) 266 4192, 050 572 5420&lt;br /&gt;
teatterikuraattori Antti Niskanen, p. (014) 266 1925, 050 413 8027&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/parhaissakinperheissa"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/parhaissakinperheissa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Anna Krogeruksen kuvat&lt;br /&gt;&lt;a onclick="window.open('http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49415_Anna_Krogerus_kuva_Irja_Samoil.jpg');return false;" href="http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49415_Anna_Krogerus_kuva_Irja_Samoil.jpg"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49415_Anna_Krogerus_kuva_Irja_Samoil.jpg&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;a onclick="window.open('http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49416_Anna_Krogerus_2_Kuva_Irja_Samoil.jpg');return false;" href="http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49416_Anna_Krogerus_2_Kuva_Irja_Samoil.jpg"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/49416_Anna_Krogerus_2_Kuva_Irja_Samoil.jpg&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49420?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49420?language=fi</guid>
      <pubDate>Fri, 11 Nov 2011 10:14:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sukupolvinäytelmä Parhaissakin perheissä ensi-iltaan Jyväskylän kaupunginteatterissa</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-11T12:09:45
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;p&gt;&lt;img src="/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/342eba0d2eb73a392e4b94fd9e50fac71a4489f8.jpg" alt="" style="display: block;&amp;#xD;&amp;#xA;    "&gt;&lt;/img&gt;&lt;/p&gt;&lt;h3&gt;Parhaissakin perheissä on koskettava kasvutarina, jossa kolmen sukupolven ketju astuu näyttämölle&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Parhaissakin perheissä -näytelmä kertoo varakkaasta Länsimaan perheestä, jossa asiat eivät ole niin hyvin kuin päältä katsoen näyttää. Päähenkilö, Raakel Länsimaa, on menettänyt sekä työkykynsä että yhteyden aikuisiin lapsiinsa. Teos kuvaa ihmisen halua paeta turvattomuutta aukaisemalla itsensä toiselle ihmiselle, kuitenkin omat salaisuutensa säilyttäen. Tarinan alkaessa Raakelin parikymppinen Kalle-poika on muuttanut kotoa ja katkaissut kaikki yhteydet vanhempiinsa. Perheen lääkäritytär Ulla rimpuilee pätkätöiden, terapian ja epävakaan parisuhteen sokkeloissa. Dementoitunut Hilkka-mummi elää muistojensa sota-aikaa uudelleen palvelutalossa ja sairaalassa. Kirurgi-isä Risto on jo pitkään laittanut kaiken aikansa ja tarmonsa likoon sydänsiirtojen turvallisuutta parantavan lääketieteellisen keksinnön kehittämiseen. Eletään tätä päivää jossa "jokainen pärjää omillaan ja lämmittää ite mikroateriansa."&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näytelmän ihmiset ovat ihanan eläviä, epätäydellisiä. Samaan aikaan vahvoja ja heikkoja, traagisia ja koomisia. – Annan teksteissä on aina lämmintä huumoria, syvyyttä, lämpöä ja viisautta. Nautin niiden ohjaamisesta. Näytelmän perheellä on toivoa, sillä henkilöt tekevät oivalluksia ja kohtaavat itsensä sekä toisensa. Näyttämöllä nähdään, miten sukupolvien rikkinäisyyden ketju voidaan katkaista. Tämä perhe ei ole täydellinen, mutta ehkä riittävän toimiva sittenkin…", ohjaaja &lt;b&gt;Iiristiina Väinölä&lt;/b&gt; pohdiskelee. Hän on valmistunut ohjaajaksi Teatterikorkeakoulun ohjauksen ja dramaturgian laitokselta 2003 ja työskennellyt mm. Rovaniemen teatterissa, Kemin kaupunginteatterissa sekä Q-teatterissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pukusuunnittelija &lt;b&gt;Jaana Kurttila&lt;/b&gt; (s.1970) on valmistunut vaatetusalan artenomiksi Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemiasta vuonna 1993 ja työskentelee freelancerina tanssin, teatterin ja oopperan parissa. Valosuunnittelija &lt;b&gt;Tuukka Toijanniemi&lt;/b&gt; (s.1974) on valmistunut valo- ja äänisuunnittelijaksi Teatterikorkeakoulusta v. 2000. Hän on aloittanut vakinaisena valosuunnittelijana Jyväskylän kaupunginteatterissa v. 2008. Jyväskylässä hän on suunnitellut valot, äänimaailman ja videoprojisoinnit lukuisiin näytelmiin. Lavastaja &lt;b&gt;Mikko Saastamoinen&lt;/b&gt; (s. 1968) on työskennellyt Jyväskylän kaupunginteatterissa vuodesta 2007. Hän on valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta lavastajaksi v. 1994 ja toiminut siellä sekä Teatterikorkeakoulun valo- ja äänisuunnittelun laitoksella myös opetustehtävissä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;b&gt;Anna Krogerus on yksi Suomen esitetyimmistä näytelmäkirjailijoista&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Anna Krogerus opiskeli Teatterikorkeakoulussa vuosina 1996 - 2002. Ammattiura alkoi Jyväskylän kaupunginteatterissa vuonna 2001 Jään ja tulen lauluja -esityksellä. Krogeruksen toinen kantaesitys teatterilla oli vuonna 2004 Heikko esitys!. Hän on työskennellyt vuodesta 2005 Kajaanin kaupunginteatterin dramaturgina ja kotikirjailijana. Krogeruksen tunnetuimmat teokset ovat näytelmät Rakkaudesta minuun (2006) ja Kuin ensimmäistä päivää (2007). Parhaissakin perheissä näytelmä kantaesitettiin Kajaanin ja Turun kaupunginteattereiden yhteistuotantona keväällä 2010.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Parhaissakin perheissä ohjaaIiristiina Väinölä (vier.), lavastaa Mikko Saastamoinen, puvut suunnitteleeJaana Kurttila (vier.) ja valo-, video- ja äänisuunnittelusta vastaaTuukka Toijanniemi. Rooleissa nähdään Anneli Karppinen, Jouni Innilä , Piia Mannisenmäki, Markus Virtanen, Hanna Liinoja, Hiski Grönstrand, &lt;br /&gt;
Sanna Hietala (vier.), Henri Halkola, Salli Suvalo, Jorma Böök, Hannu Lintukoski, Maiju Saarinen, Jouni Salo, Julia Kärnä jaHannu Hiltunen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Anna Krogerus on Jyväskylässä 12.11.-15.11.2011. Hän osallistuu myös 15.11. Teatteritiistaihin. Haastattelupyynnöt tiedottaja Sirkka Helke, p. 050 340 7293 tai &lt;a href="mailto:sirkka.helke@jkl.fi"&gt;sirkka.helke@jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Anssi Valtonen, p. (014) 266 4192, 050 572 5420&lt;br /&gt;
ohjaaja Iiristiina Väinölä, p. 050 526 0179&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p. (014) 266 4174, 050 340 7293&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/parhaissakinperheissa"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/parhaissakinperheissa&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;lehdistökuvat pe 4.11.2011 alkaen:&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Parhaissakin%20perheissä"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/media/kuvapankki#Parhaissakin%20perheissä&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49251?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49251?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 03 Nov 2011 13:41:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sofi Oksanen estradilla kahden sinfoniaorkesterin kanssa huhtikuussa 2012</title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-11-03T10:49:34
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;&lt;span&gt;Sofi Oksanen estradilla kahden sinfoniaorkesterin kanssa huhtikuussa 2012&lt;/span&gt;&lt;/h3&gt;&lt;h4&gt;&lt;span&gt;Kirjailija avaa suhdettaan musiikkiin&lt;/span&gt;&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Sofi Oksasen uusi aluevaltaus on yhteistyö Jyväskylä Sinfonian ja Kuopion kaupunginorkesterin kanssa. Kirjailija on itse &lt;span&gt;valinnut ensi vuoden huhtikuussa&lt;/span&gt; Jyväskylässä ja Kuopiossa kuultavien yhteiskonserttien ohjelman. Jyväskylän konsertti on eri taiteenlajeja yhdistävän hankkeen &lt;span&gt;pilotti,&lt;/span&gt; jonka idea on tutkia mitä uutta taiteenlajien kohtaaminen synnyttää niin yleisölle kuin toteuttajilleen. Konserteissa Oksanen keskustelee kapellimestari Atso Almilan kanssa musiikin suhteesta kirjoittamiseensa ja &lt;span&gt;siitä&lt;/span&gt;, miten musiikki on vaikuttanut hänen työhönsä.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Konserteissa kuullaan Kaija Saariahon Laterna Magica, Jüri Reinveren teoksen kantaesitys, Lotta Wennäkosken orkesteriteos Sakara ja Maija Kaunismaan musiikkia. Estradilla nähdään Sofi Oksasen ja Atso Almilan lisäksi Jyväskylä Sinfonia, Kuopion kaupunginorkesteri sekä Maija Kaunismaa yhtyeineen. Sofi Oksasen mukaan monet eri taiteen alat vaikuttavat kirjailijan työhön ja kirjoittamiseen, mutta tämä yhteys ei välttämättä näy julkaistussa teoksessa. "&lt;/span&gt;&lt;span&gt;On mielenkiintoista päästä avaamaan musiikin ja sanan yhteyttä myös yleisölle näiden konserttien muodossa", Oksanen sanoo.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;&lt;span&gt;Syvien vesien yömusiikkia, kontrasteja ja kantaesitys&lt;/span&gt;&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Sofi Oksasen ajan musiikkia -niminen konsertti esittelee Oksasen elinaikana sävellettyä musiikkia, jossa yhdistetään ennakkoluulottomasti aikamme klassista musiikkia sekä teatterimusiikkia. Puhdistus-oopperan virolaiselta säveltäjältä Jüri Reinvereltä kuullaan tämän yhteistyön innoittama uuden teoksen kantaesitys. Reinvere on opiskellut sävellystä Sibelius-Akatemiassa ja asuu pysyvästi Berliinissä. Kaija Saariahon Laterna Magica (Taikalyhty) on Berliinin filharmonikkojen vuonna 2008 kantaesittämä taianomainen teos täynnä syvien vesien yömusiikkia. Lotta Wennäkosken Sakara on Esa-Pekka Salosen tilaama teos, jossa kohtaavat vastakohtaiset elementit, kirkkaus ja sumu. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;h4&gt;&lt;span&gt;Marzi Nyman on sovittanut Maija Kaunismaan musiikin sinfoniaorkesterille&lt;/span&gt;&lt;/h4&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Maija Kaunismaa ja yhtye yhdessä kahden sinfoniaorkesterin kanssa esittävät kuusi Sofi Oksasen Liian lyhyt hame -runoihin (Bonnier-kirjat 2011) sävellettyä laulua. Laulut on sinfoniaorkesterille sovittanut Marzi Nyman. Maija Kaunismaan (laulu ja piano) yhtyeessä esiintyvät Olli Krogerus, Arto Nurmi, Janne Haavisto, Jiri Kuronen ja Mikko Lankinen.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Sofi Oksasen ajan musiikkia, konsertit&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;ke 25.4.2012 klo 19.00 Jyväskylän teatteritalo&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;to 26.4.2012 klo 19.00 Kuopion musiikkikeskus&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Konserttien lipunmyynti käynnistyy 3.11.2011.&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Kuopion&lt;/span&gt;&lt;span&gt; konsertti: Liput 26/ 24/11 €&lt;b&gt;&lt;span&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/b&gt; Hinta sisältää Kuopion Musiikkikeskuksen palvelumaksun 1 €/lippu. Palvelumaksut vaihtelevat ostopaikasta riippuen. Myynti Kuopion Musiikkikeskus puh.0600 96100 (1,97 €/ min + pvm).&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Jyväskylän konsertti: Liput 25/23/10€ Lippupiste &lt;a href="http://www.lippu.fiKuopion"&gt;http://www.lippu.fi&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Jyväskylä Sinfonia &lt;a title="blocked::http://www.jyvaskylasinfonia.fi/&amp;#xD;&amp;#xA;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/" href="http://www.jyvaskylasinfonia.fi/"&gt;http://www.jyvaskylasinfonia.fi/&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kuopion kaupunginorkesteri &lt;a href="http://www.kuopionkaupunginorkesteri.fi/"&gt;http://www.kuopionkaupunginorkesteri.fi/&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Sofi Oksanen &lt;a href="http://www.sofioksanen.com/"&gt;http://www.sofioksanen.com/&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Atso Almila &lt;a href="http://www.kuopionkaupunginorkesteri.fi/kaupunginorkesteri/orkesterimme/paakapellimestarit_almila.asp"&gt;http://www.kuopionkaupunginorkesteri.fi/kaupunginorkesteri/orkesterimme/paakapellimestarit_almila.asp&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Maija Kaunismaa &lt;a href="http://www.maijakaunismaa.com"&gt;http://www.maijakaunismaa.com&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Kaija Saariaho &lt;a href="http://www.saariaho.org/"&gt;http://www.saariaho.org/&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;&lt;br /&gt;
Jüri Reinvere &lt;span&gt;&lt;span&gt;&lt;a href="http://www.reinvere.de"&gt;http://www.reinvere.de&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Lotta Wennäkoski &lt;a title="blocked::http://www.lottawennakoski.com/" href="http://www.lottawennakoski.com/"&gt;www.lottawennakoski.com&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Kuvapankit:&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Jyväskylä Sinfonia &lt;a title="blocked::http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do&amp;#xD;&amp;#xA;http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do" href="http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do"&gt;http://kuvat.jyvaskyla.fi/public.do&lt;/a&gt; &amp;gt; kuvakorit &amp;gt; sinfonia&lt;br /&gt;&lt;/span&gt;&lt;span&gt;Kuopion Musiikkikeskus ja Kuopion kaupunginorkesteri &lt;a title="blocked::http://www.musiikkikeskus.kuopio.fi/mk-kko_kuvapankki" href="http://www.musiikkikeskus.kuopio.fi/mk-kko_kuvapankki"&gt;www.musiikkikeskus.kuopio.fi/mk-kko_kuvapankki&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;span&gt;Haastattelupyynnöt ja lisätiedot: Jyväskylä Sinfonia, tuottaja Emma Anttila puh.0400 190979, &lt;a title="blocked::mailto:emma.anttila@jkl.fi" href="mailto:emma.anttila@jkl.fi"&gt;emma.anttila@jkl.fi&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49233?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/49233?language=fi</guid>
      <pubDate>Thu, 03 Nov 2011 08:40:00 GMT</pubDate>
    </item>
    <item>
      <title>Sinikka Sokan tähdittämä suomalainen kantaesitys 33 variaatiota Jyväskylän kaupunginteatteriin </title>
      <description>&lt;!--
modified: 2011-10-17T16:26:41
--&gt;
&lt;div class="xmldoc"&gt;&lt;h3&gt;Jyväskylän kaupunginteatteriin suomalainen kantaesitys amerikkalaisesta menestysnäytelmästä 33 variaatiota&lt;/h3&gt;&lt;p&gt;Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä saa suomalaisen kantaesityksensä 28.1.2012 maailmanmenestysnäytelmä&lt;b&gt; 33 Variaatiota&lt;/b&gt;, jonka kantaesitys nähtiin vuonna 2007 Washingtonissa. Broadwaylla teos sai ensi-iltansa keväällä 2009, jolloin näytelmän keskushenkilön Katherine Brandtin roolissa nähtiin Jane Fonda. Amerikkalaiset teatterikriitikot valitsivat näytelmän vuonna 2008 parhaaksi amerikkalaiseksi näytelmäksi. Suomalaisen kantaesityksen on suomentanut ja ohjaa &lt;b&gt;Timo Rissanen,&lt;/b&gt; pääroolissa vierailee &lt;b&gt;Sinikka Sokka&lt;/b&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Anssi Valtonen, p. (014) 266 4192, 050 572 5420&lt;br /&gt;
teatterinjohtaja Kari Arffman (1.12.2011 alkaen), p. 040 703 4735&lt;br /&gt;
ohjaaja Timo Rissanen, p. 040 547 4046&lt;br /&gt;
markkinointipäällikkö Jouni Huhtaniemi, p. (014) 266 4183, 040 556 9810&lt;br /&gt;
tiedottaja Sirkka Helke, p. (014) 266 4174, 050 340 7293&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota"&gt;http://www.jyvaskyla.fi/kaupunginteatteri/naytelmat/33variaatiota&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;/div&gt;</description>
      <link>http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/48924?language=fi</link>
      <author />
      <comments />
      <guid isPermaLink="true">http://www.jyvaskyla.fi/kulttuuri/palvelut/7/48924?language=fi</guid>
      <pubDate>Mon, 17 Oct 2011 13:29:00 GMT</pubDate>
    </item>
  </channel>
</rss>
