Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin teoksissa

Mon, 08 Mar 2010 07:50:00 GMT

Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin näyttelyssä

Stefan Nyström - Portraits of Mind and Body
12.3.–18.4. Holvin alagalleria ja aula

Tiedotustilaisuus viestimille keskiviikkona 10.3. klo 14

Näyttelystäni
Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli ovat merkityksiä, jotka askarruttavat minua. Ne vaikuttavat meihin ihmisiin mitä suurimmassa määrin. Taiteessani pyrin ”selittämään ja hahmottamaan” sitä miten ruumiimme ovat samalla sekä erottamaton osa yksilön elämismaailmaa (saks. Lebenswelt) että kulttuuristen odotusten, vaatimusten ja määritysten ristipaineessa.
Havaintojani ja ajatuksiani näistä pyrin realisoimaan maalauksissa, installaatioissa ja veistoksissa sekä näiden yhdistelmissä. Pyrin lisäksi ”installoimaan” näyttelyripustuksen niin, että teokset yhdistyvät aina uudella tavalla antaen uusia merkityksiä, riippuen katsojan sijainnista. Yhtenä kantavana osa-alueena ovat psykologiseen muotokuvamaalauksen traditioon kuuluvat, mutta nykytaiteen näkökulmasta tekemäni maalaukset.
Teoksissa tuon esille myös aiheita, jotka yleensä koetaan intiimeiksi, rumiksi tai ei-toivotuiksi ja joita mieluiten piilotetaan tai niistä halutaan päästä nopeasti eroon, jotta yleiset kauneuskriteerit täyttyisivät (esimerkiksi iän, lihavuuden, sairauden tai raskauden muuttama ihminen). Haluan myös kyseenalaistaa ihmisen luokittelun ulkoisten kvaliteettien perusteella. Riippuen viitekehyksestä meistä voi tulla ihmisen sijasta ”potilas”, ”lihava”, ”lävistäjä”, ”pomo” tai ”raskaana oleva”.
Esittämällä aiheita perinteisessä taidekontekstissa, esimerkiksi öljymaalauksina museossa, haluan omalta osaltani tehdä hyväksyttäväksi, legitimoida, ihmisen ja hänen lihansa kaikki olomuodot.
Jyväskylän taidemuseon näyttelyssä asetan esille teoksia, joissa kuvataiteen pitkä perinne ja oma joskus aika ”karheakin” elämämme kohtaavat.

Filosofinen perusta
Ruumis ja sielu
Sielun ja ruumiin suhde on aina ollut problemaattinen länsimaisessa ajattelussa, suorastaan psykosomaattinen (kreik. psyke´, sielu ja sooma, ruumis). Platon kuvaa joissakin teksteissään jopa ihmisen pyrkimystä etääntyä ruumiista, joka on sielua rajoittava. Platonin kokemustodellisuutta jäsentävä yleisin periaate on kuitenkin kauneus. Kauneudella tarkoitetaan oikeita suhteita, jäsentyneisyyttä, järjestystä ja sopusuhtaa yleensä. (Varto 2001).”Terve sielu terveessä ruumiissa!” ja kääntäen ”ruumis on sielun vankila!” ovat sanontoja joilla on pitkät juuret.
Filosofi Descartes(1600-luku) taas erotti ruumiin ja sielun toisistaan, niin että sielun maailma riittää antamaan täydellisen totuuden kaikessa, myös ruumista koskevassa. Tämä jyrkkä dualismi teki ihmisen mielikuvituksesta kaiken totuuden lähteen, jolloin koetulla todellisuudella, keholla ja maailmalla ei ollut enää mitään sijaa. (Varto, 1992.)
Nämä mallit ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen sekä arki- että tiedeajatteluun.
Nykytieteessä on myös käsitys, jonka mukaan tietoisuus (sielu, mieli) ei ole kartesiolaisen viitekehyksen mukainen itsenäinen subjekti, eikä myöskään erillinen ihmisen aivojen ominaisuus, vaan ihmiselle kuuluva ominaisuus. Tällöin ihminen ymmärretään yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuotteeksi.
Ihmisen luokittelu
Ihmisen pyrkimys luokitella ja systematisoida kaoottisen maailmansa on johtanut sitkeästi eläviin uskomuksiin ihmisen ruumiinrakenteen ja luonteen yhteydestä. Hippokrateen (400-luku e.kr.) määrittelemät neljä luonteen tyyppiä jotka ovat vilkas sangviinikko, kuohahteleva koleerikko, surumielinen melankolikko ja hidas flegmaatikko ovat olleet perustana sääty yhteiskunnan järjestykselle. Koska tämä järjestys oli perustaltaan teokraattinen eikä poliittinen oli se myös pitkään pysyvä luokkajaon peruste.
1700-luvulla kuuluisin fysionomian (kr. fy´sis =luonto gno´me=laki) kehittäjä oli Johann Caspar Lavater jonka kirja ”Von der Physiognomik” asetettiin seuraavaksi raamatun jälkeen. Jumala oli varustanut ihmisen ulkoisella joka suoraan vastasi hänen sisintä. Ruumis siis paljastaa sielun laadun eli ulkoinen edustaa todellisuutta.

Teehetki taiteilijan kanssa perjantaina 19.3. klo 16.30–17.30
Ruumiinkuvasta ja muotokuvasta -keskustelu tiistaina 30.3. klo 17–19
Muotokuvapiirustuskurssi lauantaisin 27.3., 10.4. ja 17.4. klo 13–16. Opettajana Stefan Nyström. Hinta 30€. Tiedustelut ja sitovat 25.3., puh. (014) 266 4391 tai taidemuseo@jkl.fi

Lisätietoja
Stefan Nyström, 050 573 1405, nystrom.stefan[at]gmail.com
Leena Lokka, Jyväskylän taidemuseo, 050 542 0527, leena.lokka[at]jkl.fi

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!

Thu, 18 Feb 2010 10:28:00 GMT

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!

Olavi ja Kaarin Orava lapsineen muuttavat loppukeväästä Kauppakatu 23:een. Perhe asettuu entiseen pankinjohtajan asuntoon, Holvin kolmannen kerroksen erkkerihuoneistoon. Tupaantuliaiset perheen uudessa kodissa järjestetään toukokuun kuudentena päivänä ja kaikki ovat tervetulleita ihastelemaan uutta kotia ja sen grafiikan aarteita kello kuudesta eteenpäin!

Jyväskylän Taidemuseon Holvissa avautuva grafiikan kokoelmanäyttely on saanut nimen: Oravien aarteita. Grafiikkaa 60-luvun kodissa. Holvin kolmanteen kerrokseen, entiseen pankinjohtajan asuntoon, muuttaa kuvitteellinen perhe, joka on vuosien varrella keräillyt ja perinyt suomalaista taidegrafiikkaa.

Nimiehdotuksia taidemuseon perheelle saatiin runsaasti. Kiitos kaikille nimikilpailuun osallistuneille! Päädyimme nimeen Orava, onhan orava tunnetusti säästäväinen ja tarkka, kuten pankkiväen kuuluu ollakin, ja sopiihan nimi oivallisesti myös keräilijälle – vaikkapa sitten taidegrafiikan. Oravaa keksivät ehdottaa Timo Parkkinen ja Tanja Laaksonen.

Kamreerin perheelle kierrätyskalustus
Kevään aikana näyttelytila rakennetaan ja sisustetaan valmiiksi Oravien muuttaa. Kamreeri Oravan perheelle asennetaan uudet parkettilattiat ja seinille on jo valittu iloisenkirjavat tapetit. Oravien tulevaan kotiin tulee edustava olohuone kirjastonurkkauksineen, ruokailutila, makuuhuoneet, isän työhuone ja pikkulasten leikkinurkkaus. Huonekalut ovat 50–60-luvulta, osa on saatu lahjoituksena, osa on hankittu kirpputoreilta tai yksityisiltä myyjiltä. Apuna kodin sisustamisessa on käytetty ammattimaista sisustussuunnittelijaa. Kokoelmanäyttely on esillä pitemmän aikaa, tällä haavaa viitisen vuotta – Oravien vuokrasopimus Kauppakatu 23:ssa jatkunee ainakin siihen saakka… Koti elää vuodenaikojen ja vuotuisten juhlien mukana, taulut saattavat seinillä vaihtua, pääsiäisen seutuvilla koti koristellaan keväiseksi ja joulun aikaan siellä tunnelmoidaan kuusen kynttilöiden valossa.

Kodin seinille ripustettavat teokset on valittu perheenjäsenten harrastusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaan; Pekan huoneessa onkin avaruusaiheita ja villieläimiä, isän työhuoneessa on esillä harrastuksista rakkain: luonnossa liikkuminen. Äidin kädenjälki näkyy kaikkialla kauniisti sisustetussa kodissa. Helena pitää kirjoista ja musiikista, pikkuista Ainoa viehättävät suloiset eläinkuvat ja sirkusaiheet. Myös tiedot teoksista ja taiteilijoista sisällytetään osaksi näyttelyä: Helenan päiväkirjaan, Pekan sarjakuvien väliin, isän tilikirjaan…

Kaikkiin kodin esineisiin saa koskea, kaikkea saa hypistellä. Saattaapa vaatekomerossa roikkuvia vaatteita päästä sovittamaankin! Taidemuseon nettisivuille hiljattain avautuneesta blogista voi seurata kuinka näyttelyn rakentaminen edistyy (www.jkl.fi/taidemuseo).

Näyttelyn avautuessa käytössä ovat myös Oravien omat nettisivut, joilta löytyy runsaasti lisätietoa näyttelyyn valituista teoksista ja taiteilijoista, 60-luvun Suomesta sekä tietysti kodissa asuvasta perheestä. Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma, josta esillä olevat teokset on valittu, on ollut Jyväskylän taidemuseon hoidossa vuodesta 1998. Tällä hetkellä kokoelmassa on yli 5000 teosta 270 taiteilijalta.

Oravien aarteita
Grafiikkaa 60-luvun kodissa

Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmanäyttely
Jyväskylän taidemuseon Holvissa, Kauppakatu 23
7.5.2010 –

Näyttelytyöryhmä:
Jukka Partanen, Sirpa Turpeinen, Jaana Oikari, Inka Tuomaala, sisustussuunnittelija Anne Saarikoski

Lisätietoja:
Inka Tuomaala, näyttelysihteeri, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 343 0624, inka.tuomaala[at]jkl.fi

Jyväskylän kaupunki - Taidemuseo

Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin teoksissa

Mielen ja ruumiin yhteys, ruumis ja ruumiinkieli realisoituvat Stefan Nyströmin näyttelyssä

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!

Oravia Jyväskylän taidemuseossa!