Kurkista menneeseen

Jyväskylän kaupungin juhlavuosi on päässyt hyvin käyntiin. Monissa juhlavuoden tapahtumissa ja näyttelyissä kaupunkilaiset voivat katsoa taaksepäin Jyväskylän historiaan, saada hyvän kokonaiskuvan siitä, millainen kaupunki nyky-Jyväskylä on ja osallistua siihen, millaiseksi sitä haluamme tulevaisuudessa rakentaa. Vaikka jatkuva muutos kuuluu kaupungin kehittymiseen, ympäristö välittää onneksi edelleen monia viestejä – kaupungin identiteetin rakennuspalikoita – Jyväskylän kaupungin 175-vuotisesta historiasta.

Venäjän keisari Nikolai I perusti armollisella julistuksellaan Jyväskylän kaupungin vuonna 1837 sisämaan kauppapaikaksi. Kaupunkiin muutti nuoria käsityöläisiä ja kauppiaita. Ensimmäisenä vuonna asukkaina oli 134 aikuista ja 65 lasta. Vuonna 2009 tapahtuneen Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistymisen jälkeen tämän päivän Jyväskylässä on yli 132 000 asukasta. Myös kaupungin pinta-ala on kasvanut vaatimattomasta 137 neliökilometristä 1 466 neliökilometriin.

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatima Jyväskylän kaupungin ruutuasemakaava keskusaukioineen – nykyinen Kirkkopuisto – on edelleen Jyväskylän kaupungin ydin ja Kauppakatu pääkatu, joskin sen rooli läpikulkuväylänä ja autojen valtaamana katuna on joutunut väistymään kävelykeskustan tieltä. Pienen vehreän 1800-luvun puutalokaupungin ajasta on vielä nähtävissä muistumia, vaikka vanhat talot joutuivat ahtaalla keskusta-alueella Harjun ja Jyväsjärven välissä väistymään 1950- ja 1960-luvulla kerrostalojen tieltä. Aavistuksen puutalokaupungin aikaisesta pihapiiristä saa juhlavuoden syksyllä avattavalla Toivolan Vanhalla Pihalla Cygnaeuksenkatu 2:ssa. Kaupungin harvat varhaiset julkiset rakennukset tehtiin kivestä. Vuonna 1880 valmistunut kirkko korvasi uudenaikaisena tiilikirkkona aikoinaan Cygnaeuksen puiston paikalla sijainneen ja huonoon kuntoon päässeen hirsikirkon. Kaupunkilaisten ”Yhteinen huone” kunnallistalo oli valtava voimanponnistus pikkukaupungissa. Se tarjosi tilat paitsi hallinnolle myös kaupungissa toimineille yhdistyksille ja oli tärkeä juhlien pitopaikka. Hallinnollisen roolinsa 113-vuotias kaupungintalo säilyttää useamman vuoden kestävän korjauksen jälkeenkin.

Jyväskylällä koulu- ja opiskelukaupunkina on keskeinen asema koko maassa. Suomenkielinen opetus käynnistyi Jyväskylästä vuonna 1858. Jyväskylän Lyseon vanha koulutalo välittää seminaarin, kasvatusopillisen korkeakoulun ja yliopiston arvokkaan rakennusperinnön rinnalla Jyväskylän valtakunnallista sivistyshistoriallista merkitystä. Kaupungin nuorekas ilme ja suosio opiskelukaupunkina juontuu siis yli 150 vuoden taakse. Samalle perustalle rakentuu myös Jyväskylän kaupungin maine kulttuuri- ja liikuntakaupunkina. Jyväskylä on edelleen seminaarin lehtoreiden E.A. Hagforsin ja P.J. Hannikaisen uranuurtajaroolin jälkeen kuorojen kaupunki. Kasvatusopillinen korkeakoulu oli näyttämönä, kun Suomen vanhin kaupunkifestivaali, Jyväskylän Kesä käynnistyi vuonna 1956. Lyseon pojat puolestaan auttoivat opettaja Tahko Pihkalaa tämän kehittäessä kansallispeli pesäpalloa. Jyväskyläläisten mäkimiesten menestys siivitti Laajavuoren talviurheilukeskuksen rakentamista. Vuonna 1965 valmistunut K-90 -hyppyrimäki, Vesilinnan ohella kaupungin kaukomaiseman maamerkki, nimettiin moninkertaisen olympiavoittajan ja maailmanmestarin mukaan Matti Nykäsen mäeksi vuonna 1988.

Pitkästä teollisesta perinnöstä kaupunkikuvassa muistuttavat Kankaan paperitehtaan varhaiset tiilirakennukset, Schaumanin vaneritehtaan tiiliset tehdas- ja konttorirakennukset Lutakossa, taiteilijoiden ja yritysten käytössä oleva Kivääritehdas sekä Rautpohjan tykkitehtaan juuri ennen sotia valmistuneet funkistalot Hippoksen, entisen raviradan laidalla. Teollistuminen edellytti hyviä liikenneyhteyksiä. Vesiteistä muistuttaa vanha satamapaviljonki ja rautatien tulosta vuonna 1897 valmistunut asema ympäristöineen. Tulijoiden ja lähtijöiden määrä on noista ajoista kasvanut huikeasti. Vuonna 2002 valmistuneessa Matkakeskuksessa asioi päivittäin yli 3 500 henkilöä.

Jyväskylää pidetään yhtenä johtavana modernin arkkitehtuurin kaupunkina Suomessa. Rakennuskannan kautta välittyy kaupungin nopea kasvu viime sotien jälkeen. Jyväskylässä on enemmän arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia kuin missään muualla maailmassa. Mutta maine uudemman arkkitehtuurin kaupunkina ei ole ainoastaan Aallon varassa. Muun muassa usean kaupunginarkkitehdin käden jälki näkyy Jyväskylän keskustassa ja sotien jälkeen rakennetuilla esikaupunkialueilla ja lähiöissä. Modernia kaupunkiympäristöä on syntynyt lukuisten arkkitehtikilpailujen kautta.

Vuoden 2009 kuntien yhdistymisen myötä Jyväskylän maine vetovoimaisena kaupunkina kasvoi entisestään. Luonnonkaunis maaseutu ja Jyväskylän maalaiskunnan kulttuurihistorialtaan ja rakennusperinnöltään kiinnostavat taajamat sekä Korpilahden kirkonkylä valtakunnallisesti merkittävine kirkonmäkineen ovat hieno osa Jyväskylää.

Ja on Jyväskylä myös osa maailmanperintöä, sillä Jyväskylän kaupungin perustanut keisari Nikolai I myönsi pari vuotta ennen Jyväskylän syntyä saksalaiselle tiedemiehelle Friedrich Georg Wilhelm Struvelle 3 000 ruplaa käytettäväksi Suomen astemittaukseen. Mittamiesten matkan varrelle osui nykyisen Jyväskylän kaupungin alueella kolme mittauspistettä. Piste porattiin Korpilahden Oravivuorelle, Roninmäelle ja Laajavuoren laelle. Kymmenen valtion läpi kulkeva Struven mittausketju valittiin tieteen ja tekniikan historiasta kertovana kohteena UNESCOn maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

Heli-Maija Voutilainen

Lisätietoa

Jyväskylästä, pienestä kappelikirkonkylästä, tuli kaupunki vuonna 1837. Uuteen kaupunkiin, harvaanasutun maaseudun keskelle, muutti asumaan ja tekemään työtään joukko nuoria kaupunkilaisia: kauppiaita, käsityöläisiä ja heidän palvelijoitaan. Vähitellen "konstniekkojen ja höökareiden" pikkukaupungista kehittyi umpisuomalainen koulukaupunki, "puutavarakaupan Klondyke", rantakaupunki sekä teollisuuden kasvattama kaikenlaisen opetuksen kaupunki.

Linkkien alta avautuvien verkkonäyttelyiden kautta voi tutustua 175-vuotiaan Jyväskylän historiaan ja menneisyyteen, sen asukkaiden elämään, merkkihenkilöihin, taiteeseen ja arkkitehtuuriin.

Juhlavuonna Jyväskylän museot järjestävät mielenkiintoisia näyttelyjä, työpajoja, luentoja ja muita tapahtumia, joissa teemoina ovat muun muassa jyväskyläläiset ilmiöt ja ihmiset.

Aikamasiina – kurkistuksia Jyväskylän menneisyyteen
Aikamasiina on ihmelaite, jonka avulla Jyväskylän vaiheet tulevat tutuksi. Sivuilta löydät tietoa muun muassa 1800-luvulla vaikuttaneista merkkihenkilöistä, Jyväskylän historiasta ja kaupungin muuttuneista katunäkymistä.

Heiskan Taiteilijakoti
Keski-Suomen museoon kuuluvassa Jonas, Maikki ja Vappu Heiskan taiteilijakodissa voit tutustua jyväskyläläiseen taiteilijaelämään monella eri vuosikymmenellä ja kahden sukupolven ajan. Ainutlaatuista museokohdetta esittelevässä verkkonäyttelyssä on tarjolla myös koululaisryhmille suunnattuja tehtäviä.

Haloo, minä täällä
Keskisuomalaista kulttuurihistoriaa reilun 100 vuoden ajalta (1880-1999). Verkkonäyttelyssä ja siihen liittyvissä työpajoissa voit tutustua eri aikoina vallinneisiin aatteisiin, pukeutumisen historiaan, nuorisokulttuurin syntyyn, teknologian kehitykseen ja moneen muuhun oman aikansa ilmiöön.

Markkinapaikasta mainio kaupunki
Kuka oli ensimmäinen nimeltä tunnettu jyväskyläläinen? Kuinka sisämaan pienestä kappelikirkonkylästä kasvoi vireä pikkukaupunki ja lopulta koko Keski-Suomen maakunnan keskus? Verkkonäyttely tarjoaa lyhyen johdatuksen Jyväskylän historiaan.

Jyväskylän vanha hautausmaa
Jyväskylän seurakunnan v. 1837 perustettu Vanha hautausmaa on osa Jyväskylän historiaa ja kuvaa monilla muistomerkeillään ja nimillään kaupungin ja seurakunnan kehitystä. Vanhaan hautausmaahan voit tutustua nyt myös verkossa.

Alvar Aallon elämä 1898-1976
Alvar Aalto loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Verkkonäyttely tutustuttaa Aallon elämään ja arkkitehtuuriin.

Säynätsalon kunnantalo
Tutustu arkkitehti Alvar Aallon v. 1949 suunnitteleman ja v. 1952 valmistuneen Säynätsalon kunnantalon historiaan ja arkkitehtuuriin.

Sivistyksen syke – Cygnaeus ja Schildt 200 vuotta
Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun suomalaisen opetuksen ja suomen kielen suurmiehet Uno Cygnaeus ja Wolmar Schildt syntyivät. Osakuntakavereina tutustuneet miehet vaikuttivat suomenkielisen opetuksen kehittymiseen erityisesti Jyväskylästä käsin. Tutustu juhlavuoden verkkosivuihin.

Unon ja Wolmarin matkassa
Verkkonäyttely kertoo Jyväskylälle merkittävistä kulttuuripersoonista Uno Cygnaeuksesta ja Wolmar Schildtistä. Tule tutustumaan Unon ja Wolmarin elämän eri vuodenaikoihin! Näyttelyssä on myös äänipolku.

Mistä taide on kotoisin?
Näyttely kertoo Jyväskylän ja Keski-Suomen taide-elämästä 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosikymmeniin. Näyttely esittelee Sydän-Suomen ensimmäisen taiteilijasukupolven sekä myös aikaa ja paikkaa, jona ensimmäinen taiteilijasukupolvi toimi.

Näkemyksiä
Verkkonäyttely näkövammaisille. Näyttely kertoo ensimmäisistä keskisuomalaisista kuvataiteilijoista sekä siitä ympäristöstä ja maailmasta, jossa he elivät ja jota he kuvasivat taiteessaan.

Jyväskylän säilytettävät pientaloalueet
Jyväskylän omakotialueita -sivusto esittelee rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pientaloalueita eri vuosikymmeniltä. Omakotialueiden kehityksen myötä hahmottuu myös Jyväskylän historia kasvavana ja kehittyvänä keskisuomalaisena kaupunkina.

Keskisuomalainen ruokaperinne
Miten jyväskyläläiskodeissa on ruokailtu? Entä miten maaseudulla elettiin? Tutustu maakunnan ruokaperinteeseen neljän eri teeman avulla, kokeile visaista ruokaperinnetestiä tai lisää oma ohjeesi reseptivihkoon!

Julkiset taideteokset Jyväskylässä
Sivuille on kerätty tietoa Jyväskylän kaupunkialueella sijaitsevista julkisista taideteoksista. Sivuilta löydät myös teosten sijainnit sekä tietoa teokset tehneistä taiteilijoista.

Kuinka on Keski-Suomessa kuljettu?
Verkkonäyttely kertoo Keski-Suomen liikenneoloista, liikkumisesta ja kulkuneuvoista eri aikoina niin maalla, järvellä kuin ilmassa. Miten rautatien tulo Jyväskylään v. 1896 vaikutti keskisuomalaisten elämään? Tiesitkö, että 1900-luvun alku vuosina myös polkupyörällä ajoon tarvittiin lupa!

Opintiellä
Tutustu koulutuksen ja koulunkäynnin historiaan Jyväskylässä ja laajemmin koko Keski-Suomessa. Kuinka kansakoululaitos syntyi ja kehittyi lopulta peruskouluksi? Millaiset ovat olleet ammatillisen koulutuksen vaiheet Keski-Suomessa?

Pitkäpallosta playoffseihin
Keski-Suomen urheiluhistoriaa. Näyttelyssä pääset tutustumaan muun muassa siihen, kuinka pitkäpallo kehittyi Lauri ”Tahko” Pihkalan toimesta pesäpalloksi ja miten suomalainen ralli sai alkunsa Jyväskylässä.

Keskisuomalaisen teatterin puolitoista vuosisataa
Näyttely esittelee keskisuomalaisen ja jyväskyläläisen teatterielämän historiaa ja vaiheita. Tutustu muun muassa, miten keskisuomalainen teatteri sai alkunsa ja millaisten vaiheiden kautta Jyväskylään perustettiin kaupunginteatteri v. 1961.

Kaupankäyntiä vuosien varrelta - Keskimaa
Osuuskauppa Keskimaan arkistokuvista koottu verkkonäyttely, joka esittelee Keskimaan toimintaa 1900-luvun alkuvuosista tähän päivään.